Pelastuslaitoksen kampanja ”Päivä paloasemalla” avasi lauantaina Värtsilänkin paloaseman ovet. Tällä kertaa ei tarvinnut lähteä suorittamaan pelastustehtäviä vaan toiminta oli opastavaa ja tiedottavaa. Ilmo Jormanainen, päivän ohjelmasta vastaavana odotteli väkeä tehtävärasteille, joilla opastettiin toimintaan hätätilanteen sattuessa. Pelastuslaitos, poliisi, rajavartiosto ja tulli muodostavat viranomaisyhteistyöverkon meidän turvaksemme. […]
Yksi ja toinen muisteli joulutapahtumassa rajalla perjantaina, että ovat ajat muuttuneet siitä, kun muutama vuosikymmen sitten rajaliikenne otti ensi askeleitaan. Eikä aika tässä tapauksessa ole aina kullannut muistoja. Itsekin olin kameran kanssa juttua tekemässä samaisessa paikassa, kun ensimmäinen virallinen valtuuskunta pääsi Niiralasta rajan yli. Taisi olla ministeri Matti Puhakan delegaatio ja vuosi 1989 tai jotain
osa 1 Kymiyhtiön metsähakkuut olivat Värtsilässä varsin merkittävä työllistäjä 50-60 luvuilla. En tiedä, oliko Kymi omistanut kyseiset metsät jo ennen sotia vai ostiko sodan jälkeen uusia alueita mistä vain sattui saamaan. En tiedä paljoakaan Kymin savotoista, koska olin siellä vain vähän aikaa. Toivonkin, että tarinaa täydennetään sitä mukaa kun laitan jotain syötiksi. Esimerkiksi milloin
Henriikka Tavi: Toivo, runoja, Teos 2011. Henriikka Tavi (s. 1978) on aiemmin palkittu mm. Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla vuonna 2007 (runokokoelma ”Esim. Esa”). Tavi valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2003. Tavin runot ovat samalla humoristisia, leikillisiä, että syväluotaavia. Tavi tekee kasvien ja eläinten erikoisista nimistä kehtolauluja, mukailee kansan suussa kuluneita loruja uudenmallisiksi runoiksi, koostaa runon mummin kertomista
Joulupukki ja 30 muuta suomalaista lähtivät perjantaina rajalta Sortavalaan selvittyään mediamylläkästä. Ensimmäinen pysähdys oli heti rajan jälkeen kevyellä ruokailulla Kolmas Plus -nimisessä paikassa. Liisa Karhu toimi matkaemäntänä ja piti ajantasalla, missä milloinkin ollaan menossa ja minne kannattaa suunnata katse. Sortavalaan menevä tie oli maisemien osalta melko pahasti pusikoitunut, joten nähtävää ei juuri ollut. Tien huonohko
