Elokuu on elonkorjuun aikaa
Pienellä pyörähdyksellä lenkkipolun sivuun voi löytää vaikkapa päivän aterian tai jopa ylimääräistäkin
Ukonsienet ja tatit muodostivat tällä kertaa aterian näkyvimmän osan.
Perunat, tomaatit ja salaatit löytyivät kotoa. Kanttarellit olivat jo ylimääräistä herkkua ja joutuivat kuivuriin.
Muutaman tunnin päästä kuivan nahkeat sienet mahtuvat jo paljon pienempään tilaan.
Kohta ne päätyvät paperipussiin odottamaan loppukäyttäjää.
Minäkin olen tottunut kävelemään leuka rinnassa.Siinä on se hyvä puoli että sieniä tosiaan löytyy metsälenkeillä ja kaatuilee harvemmin.
Ukonsientä en ole rohjennut poimia kun en sitä satavarmasti tunnista.Oliko se ruskokärpässieni joka on liki samannäköinen.
Ihmisentaimena Niiralan lopotilla sienimetsät alkoi ikkunan alta ja usein niitä kotiin kannettiin mutta vain maiteroista ja karvalaukkua.Herkkutatteja pidettiin potkupalloina ja kantarelleja ei nähtykään!
Penskana meilläpäin ukonsieniä pidettiin ”sateenvarjoina”
Niitä kasvoi usein navetan takana lantakasojen pohjalla. Siis hyvin ravinteikkaassa maassa. Nyt lantakasoja ei ole. Vanhojen muurahaispesien luona saattaa ukon- tai akansientä kasvaa. Saattaa ne vähän muistuttaa ruskokärpässientä.
Nyt kun melkein jokaisella on älykännykkä niin kannattaa opetella käyttämään Lens- sovellusta. Se on Googlekuvien valikossa. Kun ottaa kännykällä kuvan vaikka kukasta ja tökkää Lens painiketta niin google kertoo mikä se saattaisi olla. Sieniä en söisi Googlen luvalla.
Minulla on ollut muutaman vuoden ajan käytössäni näitä Alpon mainitsemia sovelluksia.
Kasvintunnistusohjelma PlantNet on varsin toimiva, mutta Sienitunnistus – jolla ei taida olla edes sen erikoisempaa nimeä – ei valitettavasti tosiaankaan ohjaa läheskään yhtä luotettavan tiedon lähteille. Ohjelma ei välttämättä aina tunnista tarjottua sientä edes ollenkaan sieneksi!
Tämä puute tosin johtunee ainakin suurelta osin siitä, että monet päältäpäin keskenään samannäköiset sienilajit voipi erottaa paremmin toisistaan vain lakin alapinnan sekä jalan perusteella. Lyhyemmin selostettuna sienistä pitää kasveihin verrattuna saada varmempaa tunnistusta varten monta eri kuvakulmaa.
Niin taikka näin, käsittääkseni näille kaikille erinäisille tunnistussovelluksille on kuitenkin yhteistä se että niiden varmuus parantuu koko ajan sitä mukaa mitä enemmän niitä käytetään ts. mitä runsaammin niiden sisältöön tallentuu käyttäjien toimittamaa kuvadataa.
Eipä ole mustatorvisienen (Craterellus cornucopioides) voittanutta.
https://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineet/sienet/mustatorvisieni/
Kuten Jussi kertoo, niin eihän nuo kuvan tunnistusohjelmat oikeasti mitään tiedä.. Ei nämä ilmaisohjelmat vielä nuuhki tuoksuja eikä kurkistele kääntöpuolelle. Uskon, että Googlekin vertaa minun tarjoamaa kuvaa vain niihin mitä sen omissa arkistoissa on ja antaa ko kuvaan liittyvän nimen. Luulen myös, että jos tarjoaisin googlelle tunnistettavaksi niin harvinaisen kukan kuvaa mitä sen arkistossa olisi vain yksi kuva ja sille olisi annettu nimeksi vaikka ”jätkän rukkanen” niin sitä nimeä se minulle tarjoaisi.. Siis luulisin
Ei kaikkea tekoälyn tuotetta kannata ottaa tosissaan.
Esan mainitsemat mustat sienet voivat olla vaikka miten hyviä, mutta kanttarellit löytyy paremmin jos niitä lähistöllä on.