Tunnistaako kukaan Värtsin lukijoista kuvan nuoria naisia? Takarivissä kolmas henkilö oikealta, tuossa oven kohdalla, on Kerttu Timonen (myöh. Nenonen) s. 1915. Taustalla näkyy Kaustajärven työväentalo. Kuva on todennäköisesti otettu 1930-luvulla.
Kuvaaja Värtsilän Valokuvaamo.
Kuvan omistaa Tuomo Nenonen.
Oletan,takana vasemmalta neljäs nainen on tätini Toini Pulkkinen os.Tarvainen s.1915,hän on kolmen passin Pulkkisen äiti.Kuvan täytyy olla 30-luvun puolivälistä.
Tuo kuva pani näppylät hyppimään läppärille. Olimme Ullan kanssa 90-luvulla pienellä visiitillä Venäjän puoleisella Kaustajärvellä. Kävimme Majoisen Maunon kotipihassa. Matti-poika oli saanut Sortavalasta venäläisen virkaveljen retkueen isännäksi. Ajelimme autoillamme kylään huonokuntoisia teitä pomppien Värtsilän keskustasta. Mauno istui venäläisessä maastoautossa.
Majoisen pihassa korkkasimme shampajapullon. Sortavalalainen upseeri piilotti tyhjän pullon Majoisen pihassa vielä elossa olleeseen kukkapenkkiin.
Siitä teimme pienemmällä ryhmällä erillisen retken Valkosen pihaan. Oli lähellä, etten astunut yhteen ruohikon kohtaan, mistä paljastui kannettoman kaivon paikka. Siirtelin heiniä sivuun nahdäkseni, olisiko kaivosta näkynyt hirven raatoa. Ei näkynyt.
Sitten liityimme muuhun joukkoon ja saavuimme työväentalon kivijalan luo, lähelle Suomen rajaa, venäläisen näkötornin alapuolelle. Kumarsin Ullalle, astelimme kivijalan sisäpuolelle, Tiittasen Rami, Majoisten sukuun vävyksi tullut majuri evp alkoi laulaa valssia, ja minä Ullan kanssa tansimme. Entisen lattian paikalla ollut maaperä ei antanut mahdollisuuksia valssin väliaskelille. Se oli minun onneni, sillä en ole muutenkaan väliaskeleen taitaja. Olipa sitten allani lattia – tai pohojalaasittain (Ulla) laattia.
Kun loikkasimme ulos työväentalosta, nappasin portaista palan laastia taskuun. Salakuljetin sen, ja nyt se on Universumin Helmen Kaustajärvellä nipin napin Suomen puolella saunan pukuhuoneessa, tiiliseinään kiinnitetyn ulokkeen päällä. Ja tämä ulkoke on tuotu toiselta matkalta, joka sekin suuntautui Venäjän Värtsilään, Antinpolveen Oksajoen rannalle, missä ovat äitini syntymäkodin rauniot. Uloke on rantasaunan rauniosta poimittu tiili. Sen oli aikanaan muurariukkini uuniin muurannut. Tiilessä on vielä palanen laastia jäljellä.
Tiili on nyt Kaustajärven rannalla, ja Kaustajärven vedet valuvat Oksajokea myöten Laatokkaan.
Asiaan. Katselin Lissun lähettämää kuvaa ja ajattelin – vieläkin ajattelen – kenellehän olisin kumartanut, jos olisin silloin ollut enemmän kuin isän haave.
Kaksi henkilöä tunnistan satavarmasti. Keskellä oleva kansallispukuinen on äitini Alma Majoinen os. Jaatinen. Toinen vasemmalta on tätini Aino Tarnanen os. Majoinen. Äitini oli noihin aikoihin Kaustajärvellä piiriesimies Karjalaisen perheessä kotiapulaisena.
Kolmas oikealta on aika paljon samannäköinen kuin se Pirkko, jonka pokkasin lattialle vuonna 1959 Iisalmen lavalla ollessani vartioimassa Ohenmäen parakeissa olleita jäänöksiä sotien ajoilta. Mitähän Pirkolle nyt kuuluu? Mukava tyttökaveri oli!
Hieman hämmästelinkin eilen, että kuka
olisi lähettänyt Lissulle kuvan ”Kaustajärven
kaunottarista”. Nythän se sitten selvisi, että
Karjalaisseurojen Tampereen piirin puheenjohtaja
Tuomo Nenonen – erinomainen juhlapuheiden pitäjä.
Kuvassa on siis Timosen sisarussarjasta Kerttu.
Ilmeisesti sama Kerttu joka on ollut myymälänhoitajana
Kaustajärven Yhteishyvässä, siis siellä rajan takaisessa.
Mainitsen hänet jutussani ”Ostoksilla Osulassa”, Värtsi
29.9.2014
Näin se on mualima pieni, loppujen lopuksi.
Kuvassa on niitä ”luomutyttöjä” Kaustajärveltä. Nuoria kaunnita ja terveen näköisiä naisia.
Vielä yksi tunnistus. Kuudes vasemmalta on Hilkka Maaranen, äitini äitipuolen tyttö tämän edellisestä avioliitosta. Hilkka avioitui Veikko Hirvosen kanssa ja asuu ikäisekseen vielä hyväkuntoisena Kemiessä.
Kiitos Matille ja Eerolle henkilöiden tunnistuksista.
Toivottavasti ajan kanssa muutkin neitoset tulevat tunnistetuiksi.