Löysimme paljon kuvia Kaustajärven tapahtumista ajoilta ennen sotia. Jos tunnistat kuvissa olevia tai tiedät tapahtumahetken ja/tai -tilanteen, pyydän kommentoimaan.
Äitienpäiväkuvista tiedämme mummimme Anna Kuosmasen asusta, että kuva on mahdollisesti otettu vuoden 1937 tietämillä. Olisi myös mukava tietää, tunnistaako joku omia sukulaisiaan näistä kuvista.
Hevosia ja miehiä Kaustajärvellä -kuvasta ei ehkä tunnista yksittäisiä miehiä, mutta tilanne olisi kiva saada selville. Miksi hevosia on noinkin paljon ja miksi melkein kaikilla miehillä on valkoiset paidat ja osalla miehistä valtavat kuokat?
Juhlaväkeä -kuvissa on Vieno-tätini samoin vuosilta ennen sotia. Mikähän mahtaisi olla juhla ja ketä kuvissa on paikalla?
Yhdessä kuvista on taustalla erikoisen seinän omaava talo. Onko kellään tietoa, missä tällainen talo on ollut; onko seinä rakennettu päreistä? Ja vielä jos joku tunnistaisi kuvassa olevia.
Paula
Oletan, että kuva hevosia ja miehiä on Wärtsilän lentokenttätyömaalta.
Hevosia ja miehiä kuva löytyy myös Pälkjärven pitäjäseuran kuvagalleriasta ja siinä kerrotaan, että kuva on Värtsilän lentokenttätyömaalta 1930-luvulta.
http://www.palkjarvi.fi/galleria/picture.php?/85/category/9
Minua kiinnostaisi tuo kahdessa alimmassa kuvassa näkyvä talo. Kenen tai mikä talo on kysymyksessä? Sain nimittäin muutama päivä sitten kuvan, jossa on tuo sama talo ja sen edustalla 12 nuorta naista pyhäpuvuissaan. Yhdellä neitosista on päällään kansallispuku.
Kuvassa Kaustajärven äitienpäivä 1937 kieppeillä ”näyttäsi” äärimmäeisenä toisessa rivissä oikealla seisovan mummoni Lyyli Tarvainen ja alinkuva tyttösiä alarivi kolmas oikealta Sirkka täti.
Lissu: Näyttäisi kuvissa olevan Kaustajärven Työväentalo.
Ilmari: Kiitos tiedosta.
Noissa juhlaväkeä Kaustajärvellä kuvissa näyttää olevan se sama kansallispukuinen nainen, joka on em. saamassani kuvassa.
Vahinko, että näitä kuvia ei saa klikkaamalla suuremmaksi. Isompi koko helpottaisi tunnistusta huomattavasti.
Paulan jutussa julkaistu kuva on sama, joka on Pälkjärven pitäjäseuran kuvasivuilla. Kuvassa on myös useita pälkjärveläisiä Värtsilän lentokentän rakentajia.
Nuoria naisia olevassa alimmaisessa kuvassa näyttää olevan kaksi tätiäni Helmi ja Hilja Mielonen.
Äitienpäivä äitien yhteispotretissa on mummoni Anna Mielonen
Oli siihen aikaan Kaustajärvellä poljon äitejä,kuten kuvassa näkyy.
Meilläkin oli vielä 1950 luvulla päreellä vuorattu mökki,kuten monessa muussakin talossa Kaustajärvellä.
Lissu, siellä on tietokoneen alareunassa plus-merkki,
jota painelemalla kuvat ja tekstit saa suuremmalle.
t. Martti
Mummo näyttää olleen molemmissa äitienpäiväkuvissa.Pariskunnalla on ollut suuri pituusero, mummo tuskin 150cm ja vaarinkörmy kuulema 186cm.bLissu,tallenna ensin kuvat ja kun sitten katselet, niitä pystyt suurentamaan. Tosin pienen pikselimäärän takia terävyys kärsii.
Martti ja Eero, kiitos vinkeistä. Mulla ei näy tietokoneen alareunassa plus-merkkiä, mutta hoksasin, että kuvien suurentamiseen pätee sama kuin tekstiinkin eli ctrl-nappi pohjassa ja hiiren keskellä olevaa pyörylää pyöräyttämällä.
Kuvien terävyys kyllä kärsi, mutta sain varmistetuksi, että molemmissa juhlaväen kuvissa kansallispukuinen nainen on sama kuin pari päivää sitten saamassani naisryhmän kuvassa. Ylemmässä juhlakuvassa kansallispukuisen oikealla puolella seisova nainen on myös saamassani kuvassa kansallispukuisen vieressä, hänellä on vaan vähän erilainen leninki.
Olen sen verran nuorempi kuin ylläolevat kuvat etten voi tunnistaa niistä henkilöitä. Kun katson rakennuksia kuvien taustalla niin tulee mieleeni paikka ja rakennus joka on kiinnostava Kaustajärvellä. Museoviraston henkilön kanssa haluaisin käydä tällä asuinpaikalla ja arvioitaisiin olisiko siinä paikassa jotakin säilyttämisen arvoista jälkipolville.
Tuon Lissun antaman linkin kautta katselin Pälkjärven kuvasatoa. Epäilyttävän tutun näköisiä kuvia löytyikin. Rupesin penkomaan omia kätköjä vanhoista -20 ja -30 luvulla otetuista kuvista.
Kuvista puuttuu paljon tekstejä. Yksi kuva esittää kahta suojeluskuntapuvussa olevaa miestä. Kuvan takana on teksti: Pälkjärveltä, Jussila ja Hoffren. Mahtaneeko olla jonkun esi-isiä. Onkohan Suojärveläisillä ja Soanlahtelaisilla jotakin seuraa tai yhdistystä. Korpiselkäläisä on myös useita. Heillä on oma yhdistyksensä, sen tiedän, Iisalmessa. Kuvia on – kenkälaatikollinen.
Kyllä Suojärvelläja Soanlahdella on pitäjäseurat.Olen joskus ollut Suojärvi Seuran mukana reissuilla Aunuksessa ja Suojärvellä. Seurat löytyvät Googlesta hakusanalla esim. Suojärven Pitäjäseura.
Äitienpäivkuva jossa kaksi rantua keskellä pystysuunnassa sellainen oli kotonani Kaustajärvellä ja lienen katsonut sitä viimeksi joskus 1960 luvun alussa. Siinä kuvassa on tosiaankin lähes kaikki kaustajärven silloiset äidit. Koetin muistaa kohdan jossa oma äitini seisoo, mutta en ole aivan varma tunnistamisesta. Tässä kuvan laatu on senverrran rakeinen. Oikeassa reunassa lapsi sylissä on setäni vaimo Veera ( Laina ) Tikka. On siellä Mummoni Anna, Tarvaisen Aili, Pyykösen Katri, Mustosen Maria. Jos veljelläni Pentillä on kuvasta kelvollinen kopio niin voisit luetellä ne äidit, jotka siitä tunnistat ja kohdan jossa he ovat. Mielosen Pentti tunnisti sieltä oman mummonsa. Tämä on sellainen ärsyttävä juttu kun muistaa ja ei muista ihmisiä.
Minkä takia minä olen siinä ensimmäisessä kuvassa vasemmalla?
Sisko istuu äidin sylissä,minun nuppini näkyy siinä takana.
Niin
,….sanopas tai arvaappas Pentti miksi??? Varmaankin sinun poliittinen kanta jo silloin ratkaisi asian.
Kuva 2.Eturivissä oikean valkohuivinen Lydia Härkönen (os.Miinalainen).
Vierellään sisarensa Laina Tikka (os.Miinalainen).
Heidän välistä näkyy op.Maija Jaloma.Suraava valkohuivinen on
Hilve Härkönen (os.Turunen).
Sitten tytär sylissä istuva on tätini Anni Mielonen (os.Pakarinen),
tytär on Seija Nissinen (os.Mielonen).
Ylimmäisessä Äitienpäiväkuvassa keskellä oleva ruudukkomekkoinen on mummoni Hilma Majoinen, os. Partanen.
Vielä löytyi alakuvasta Pentti Pakarisen tiedon mukaan kolmas tätini. Keskimmäisenä seisomassa Sija Nissinen S.1933 (os. Mielonen).
Vierellä istumassa vaaleassa mekossa Hilja Turunen (os Mielonen).
Toisessa rivissä oikealla valkeakauluksinen
Helmi Jaatinen (os. Mielonen)
Ps. Muistatko kaima tuon kuvaus hetken, eihän siitä ole kulunut kuin ”muutama” vuosikymmen.
Korjaus Edelliseen piti olla Seija Nissinen eikä Sija Nissinen.
Helmi Jaatisen (os Mielosen) takana on Taimi Hämäläinen (os Härkönen).
Lyydia ja Aukusti Härkösen tytär.
Kaimalle tiedoksi ei sitä arvannut pitää kirjan pitoa kuvausajoista.
Tosi mukava huomata, että ukkojen muisti pelaa. Ja Kaustajärvi elää! Universumin Helmi Kaustajärvi Nipin napin Suomen puolella.
Kuva 1.
Kolmas rivi oikealta neljäntenä Lydia Pakarinen (os.Raatikainen),
vierellään kolmantena sisarensa Ida Kolehmainen (os.Raatikainen).
Kuva 1.Eturivissä vasemmalta neljäntenä istuu Annastiina Pirhonen os. Hämäläinen,viidentenä Hilda? Kämäräinen os. Partanen,hänen yläpuolellan Martta Tarvainen os.Kinnarinen,Siitä oikealle Aili Tarvainen os.Mustonen,oikealle Tyyne Majoinen os.Partanen,Martan yläpuolella vasenpaan Anna Niiranen os?,vieressä oikealle Maija Jääskeläinen(Jaloma)os.Laarsson,tj:n Rouva Karjalainen os? edelleen oikealle Aino Hiltunen os.Maaranen .Alarivissä toinen oikealta mustamekkoinen Kustaava Varis os?,nejäs Katri Pyykönen os.Hämäläinen.
Kuva2.Työväen talolta.Tunnistan ylärivistä neljäs vasemmalta pikku-petäjän edessä Tyyne Majoinen,hänestä oikealle Martta Tarvainen,suoraan isomman petäjän edessä Tyyne Harinen,siitä edelleen oikealle Esteri Valkonen,edelleen Aili Tarvainen,Aino Hiltunen,siitä toinen oikealle musta vöinen Emma tikka. Siinäpä mitkä tunnistan.
Kuvassa ”vvhteellä” toinen vasemmalla Venemestari Olli Tikka,kertoman mukaan valmisti kylän parhaan pontikan.
Serkkuni Pentin kertomat henkilöiden kasvot osasin tunnistaa, kun katsoin kuvaa tarkkaan. Näiden henkilöiden kasvoja olen nähnyt, heidän ollessa varttuneita ihmisiä ikäerosta johtuen. Kuvasta Emma Tikka nuorena oli helppo minun tunnistaa, kun hänen tyttärensä ja koulukaverini Kerttu oli kuin kopio hänestä.
Lukijoille tiedoksi:
Tämän jutun kaikki kuvat on vaihdettu tarkempiin. Nyt kuvassa olevien kasvojen tunnistus helpottuu. Klikatkaa kuvaa niin avautuu suurempana!
Kiitos jutun ja kuvien lähettäjälle, Paulalle!
Eiran Paulalle lähettämän kiitoksen lisäykseksi: Paula on tehnyt todellista kotiseutuhistoriaa!!! Ja kuvien tarkentamisen ohjeet selvää tulosta!!! Näin menneisyys ja tulevaisuus lyövät kättä. ”Joka ei tunne menneisyyttään, sillä ei ole tulevaisuutta!”
Kuvassa oleva kansallispuku näyttää olevan Alavuden puku. Pohjalaispuku, siis.
Kysyttiin, että miehillä on valkoiset paidat ja kuokka kädessä??
Minusta vastaus on yksinkertainen. Ei kai muun väristä pellavapaitaa ollut olemassakaan. Pomo piti tietysti erottua joukosta. Hänellä on solmio. Hienoja kuvia ja hienoja tilanteita. Silloiset kuvat eivät olekaan mitään ”kuhan häntä” -kuvia vaan niihin valmistauduttiin huolella ja sitten ”hengittämättäja liikkumatta” keuhkojen niinkuin röntgen kuvauksissa komennettiin.
Hyvä, että tunnistamisia löytyy! Mutta ilman niitäkin kuvat huokuvat vahvasti Kaustajärveä. Minua puhuttelee erityisesti kuva: Kaustajärven miehet viihteellä. Kuva ei kaivanne nimiä? – Runsaasti kuvia kirjaan! Ei vain tekstiä!
Surukseni on ilmoitettava, että Wärtsiläseuran jäsen Tauno Pulkkinen haudattiin viikko sitten launtaina. Taunon kotimökki sijaitsi Miikkulanlammen rannalla. Me, jotka olimme Wärtsiläseuran retkellä Saimaan kanavaa pitkin Viipuriin, muistamme hänet ”kolmen passin Pulkkisena”.
Hei, taas kerran alkoi isäni sukujuuret kiinnostaa. Tunnistin kuvasta isän äidin ja kiitos Kalevi Tikan kun hän vahvisti Veera Tikan olevan kuvassa. Eli isäni oli Taisto Tikka, synt. 1940. Olisi mielenkiintoista kuulla tarinoita jos joku muistaisi isäni.
Niina Tikka isäsi isä ja minun isä olivat veljekset, Jussi vanhin ja Heikki nuorin. Veljeni Tarmo on hiemen Taistoa vanhempi ja asuu Lahdessa. Veljeni Pentti on isäsi ikäinen ja sauu Helsingissä. Molemmat veljistäni osaavat kertoa sinulle isästäsi kaikenlaista. Ota reilusti heihin yhteyttä Facebookista löytyvät molemmat.
Jatketaan Niina vielä yhteystiedoista, minun sähköposti on kht.tikka@gamail.com siihen viestittämällä saat Tarmon ja Pentin sähköpostiosoitteet.
Tyyne tätini kun tuli posti autossa kylään öllölästä. Tyynetäti toi minulle kettukarkkeja. Tyyne kummini oli kansanmusiikin taitaja ja senaikaisen tietotekniikan edelläkäyjä. Puhelinkeskus oli silloin tulevaisuuteen katsomista.