Vuosiluku oli kääntynyt äskettäin 60-luvun puolelle. Noihin aikoihin tuli oltua aika lailla yksissä vuotta vanhemman Erkin kanssa. Hän oli kotoisin Värtsilän Otrakankaan suunnalta, ei siis näitä Värtsistä tuttuja Erkkejämme. Sen verran ikäero vaikutti, että Erkki oli jo huomannut tanssin merkityksen ja sai minutkin uskomaan tanssimistaidon välttämättömyyteen. Koulussa ei tanssia opetettu, ainakaan pojille. Tytöille ehkä neuvottiin […]
Tänään on sellainen aamu, että kaikki asiat ärsyttävät. Sähköposti takkuilee, jääkaappi on tyhjä eikä pyykki kuiva, kun sataa jatkuvasti. Mitä sellaisena aamuna voi tehdä muuta kuin vetää peiton korvilleen ja jatkaa sängyssä vetelehtimistä ja kiukkuilemista. Ärsyyntyminen alkoi oikeastaan jo eilisiltana, kun katsoin TV:stä erästä sisustusohjelmaa. Perustelin itselleni, että katson sitä vain saadakseni jotain vinkkejä. Mahdottomaksi
Kuvan lintu istahti pihalleni toukokuun lopulla. En pysty itse tunnistamaan. Tiedätkö, mikä tipu on kyseessä? Sakari H
Paavo Väyrynen: Huonomminkin olisi voinut käydä, Helsinki-kirjat 2011. Näyttää siltä, että Paavo Väyrysellä on paitsi kyky pulpahtaa pinnalle pahimmankin tilanteen jälkeen, myös ennustajan lahjat. Niinpä hän muistelee niitä aikoja, kun Suomi oli liittymässä EU:hun ja hän oli vastustajien joukoissa, että mahdollista olisi ollut saada samat edut ilman riskialtista liittymistäkin. Väyrynen kirjaa esseissään politiikan tekoa ja
Jatkosodan alkamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Miltä sota näytti vihollisen puolelta katsottuna ja koettuna? Värtsi julkaisee otteen Ivan Tvardovskin (1914-2003) teoksesta ”Elämän kirja”, (Smolensk 1996). xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx ”Kun olimme Leningradin luona, tajusimme, että meitä viedään alueelle, jossa käytiin äsken sotatoimia. Määräasemaksi osoittautui Sortavalan kaupunki, jonka luoteispuoleiselle laidalle pystytettiin teltta-alue. Siellä me jouduttiin asumaan syksyyn asti, kävimme
Kolin erämessujen tunnuskappale ”Erämaan kosketus” on ilmestynyt CD-singlenä. Laulajana on värtsiläislähtöinen Tomi Kallio, joka voitti vuosi sitten järjestetyn kilpailun. Laulun on sanoittanut, säveltänyt ja sovittanut Renne Karppinen.
Katselen peilityyntä Kaustajärveä kello viideltä aamulla. Äkkiä veden pintaan muodostuu renkaita, mietin lintu vai kalako saa ne aikaiseksi. Samantapaisia renkaita saatiin aikaiseksi, kun heitettiin litteää kiveä viistosti veteen. Pomppujen määrästä laskettiin, kuinka monta voileipää eli vesileipää saatiin. Eipä juuri mikään ole maistunut paremmalta kuin lapsuuden kesäisinä aamuina mummolan tuvassa nautittu hiivaleipä, jonka päällä oli itse
Eräänä iltana menin toivorikkaana Kukkolammen rannalle, mielessä oli kalasoppa. Ensimmäisellä huitaisulla onkivavan siima tarttui petäjän oksaan. Siellä ne vieläkin heiluvat koho ja koukku. Tätäkös ahvenet tulivat ihmettelemään. Osa parvesta pysytteli säällisesti kauempana, mutta yksi ahven oli utelias. Se lähestyi ja lähestyi ja nousi lopulta pintaan. Siinä sitten katselimme silmäkkäin, eikä kiirettä enää kummallakaan. Juttuakin virittelimme.
Jokaisella on omat suosikkireittinsä, joissa patikoi tai pyöräilee. Värtsilässä reittejä riittää, ja nyt on yksi valinnan mahdollisuus lisää, Värtsin polku. Harmittelin joskus, ettei Ryhännotkon ja Kukkolammen välillä ollut polkua. Siellä oli joskus kulkenut Värtsin taival -niminen merkitty luontoreitti, joka oli vesakoitunut umpeen. Pari kertaa eksyttyäni mainitsin asiasta Mantsisen Kalervolle hyvin tietoisena siitä, ettei monta kertaa
Kari Häkämies: Presidentin murhe, rikosromaani, Teos 2011. Kari Häkämies tunnetaan suomalaisen politiikan huipulta. Hänen dekkaristin kykyjään ei monikaan vielä tiedä, vaikka esikoiskirja Rehelliseksi tunnettu on saanut lukijoita melkoisesti. Häkämiehen uusi dekkari lähtee varsin isoista puitteista. Suomen naispresidentiltä katoaa nimittäin mies. Hän on ennenkin tehnyt katoamistemppuja, joten aluksi luullaan, että mies ilmaantuu kyllä aikanaan kuin se
Luonnonkukkien päivää vietetään tänään. Se on yhteispohjoismainen, juhannusta edeltävään sunnuntaihin ajoittuva. Juuret ovat Tanskassa, jossa sitä on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Ruotsissa ja Norjassa päivä otettiin käyttöön vuonna 2002, Suomessa 2003 ja Islannissa 2004. Tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle. Vuosittain valitaan teemalaji, jota nostetaan esille retkillä ja tiedotuksessa.
Monissa majavanpesissä on saatu perheenlisäystä keväällä, joissakin jopa puolenkymmentä poikasta. Tenavat alkavat tutustua pesän lähiympäristöön kesäkuun lopulla. Kevätkesä on myös aikaa, jolloin majavanuoriso lähtee riijjuulle. Mamman ja isin hoivissa ne ovat 2-3 –vuotiaiksi saakka. Liikettä on öisin ja iltahämärissä, joskus päivisinkin. Majavat asustavat järvissä, jokimaisemissa ja lampivesissä, etenkin siellä, missä kasvaa rannoilla haapaa, koivua, pihlajaa
Värtsilän keskustassa on mylly, joka saattaisi rupatella monenlaista tarinaa. Varsinkin sodan jälkeen se oli ahkerassa käytössä. Jauhattajia oli Kaurilasta ja Saarivaarasta asti. Nyt rakennus on museona. Värtsilän kunta osti Niiralan hovin 1920 syksyllä Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliikkeeltä. Jo seuraavana vuonna tilalle rakennettiin saha ja mylly. Nykyiselle paikalle mylly tehtiin vuonna 1938. Ennen sotia tämän ns.
Äskettäin pyörälenkillä aamuani sulostuttivat pienet lintuvauvat. Kanadanhanhipariskunta oli rantatien varressa aamiaisella seitsemän suloisen poikasensa kanssa. Niitä oli ihan pakko pysähtyä kuvaamaan. Matkan jatkuessa satakielet helskyttelivät rannan pensaikoissa. Niitä olen onnistunut näkemään vain harvoin. Herttoniemen kartanonpuistossa lammen rannalla nukkui kaksi pientä telkkävauvaa toisiinsa nojaten. Myös sorsaäiti poikasineen oli asettunut levolle lammen rantaan. Tämän saman lammen rannalla
Värtsilän pitäjäyhdistys aloitti tiedottamisen tekstiviestein. Historiallinen, ensimmäinen kylätiedoteviesti lähetettiin viime maanantaina. Tekstiviesteissä tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista yms. asioista. Näin tavoitetaan myös kyläläiset, jotka eivät käytä nettiä. Viesti toimii muistutuksena mm. aiemmin tapahtumakalenterissa tiedotetuista asioista. Jotta tekstiviestejä saisi, pitää tiedot ilmoittaa vartsila.fi osoitteessa, (etusivulla tiedote ja linkki lomakkeeseen). Ensimmäinen viesti sisälsi ajankohtaista metalliromun keräyspisteestä, joka on kesäkuun
Vielä 50-luvulla oli lypsytiloilla käytössä perinteiset vanhan ajan navetat. Olihan niissäkin lantakourut, mutta ei mitään erillisiä virtsan keruujärjestelmiä, lietelantaloista puhumattakaan. Myöhemmin tulivat leikkuupuimurit ja olkisilpun käyttäminen kuivikkeena yleistyi. Ellen nyt vallan väärin muista. Ennen noita uusia tuulia kuivikkeena käytettiin suoturvetta, palaturvetta sanan varsinaisessa merkityksessä. Patsolan mummolaan turpeet hankittiin muistaakseni Niirasten suolta, joka sijaitsi Harkkolammelta pohjoiseen,
Värtsiläläinen Anna Jeskanen kasvatteli aikoinaan kahvipensaita vuosikymmenten ajan. Ensimmäinen oli kestänyt elossa 12 ja toinen 18 vuotta. Runko oli viimein käsivarren paksuinen. Kahvipuu oli kasvanut 60 litran saavissa ja tarvinnut runsasta kastelua. Kukinta-aikaan se oli ollut komea ja tuoksu huumaava. ”Ja maku oli hyvä”, kertoi Anna. Oma tutustumiseni kahviin yltää 75 vuoden päähän. Sitä sai
Joskus valtakunnankin tasolla välähtää. Ns. ensivastetoimintaa on sisäministeriössä järjestelty uudelleen siten, että siihen voivat osallistua tarvittaessa myös rajavartiosto ja tulli. Tämä on järkevää resurssien yhteiskäyttöä, joka lisää turvallisuutta harvaan asutuilla alueilla. Esimerkiksi onnettomuuspaikoille saadaan tällä tavoin monesti apua entistä nopeammin, mikä saattaa säästää ihmishenkiä. Monet valtion palvelut loittonevat näiltä seuduilta entistä kauemmaksi. Näin on käynyt
Läksimme ajelemaan Lappeenrannasta kohti Mäntyharjua. Tarkoitus oli tutustua taidekeskus Salmelan kuvataidetarjontaan. Perillä huomasimme, että tarjolla oli muutakin kuin kuvataidetta. Salmelan miljööt ovat vertaansa vailla näin kesäaikaan, vaikka idyllinen Vanha pappila onkin jätetty pois käytöstä. Mitäpä siinä muuta kuin maksamaan pääsylippuja, joihin oli tullut tasoitusta esim. Retretille, maan ykköspaikalle, Helsingin kuvataidetarjonnan jälkeen tietenkin. Salmelan isäntä soitteli
Ei tullut Olli Riikosesta (kesk.) Kontiolahden kunnanjohtajaa, vaan hän jatkaa vastaavassa virassa Tohmajärvellä. Suljetussa lippuäänestyksessä valittiin Kontiolahden kunnanjohtajaksi Jari Willman, joka sai 18 ääntä. Soveltuvuustestaajien suosittelemaa Riikosta kannatti 11 valtuutettua. Häntä pidettiin testien perusteella talousosaajana ja erittäin yhteistyökykyisenä. Keski-Karjalassa ollaan yleisesti sitä mieltä, että sote-liikelaitos Helli on Riikosen luomus.
