Äskettäin pyörälenkillä aamuani sulostuttivat pienet lintuvauvat. Kanadanhanhipariskunta oli rantatien varressa aamiaisella seitsemän suloisen poikasensa kanssa. Niitä oli ihan pakko pysähtyä kuvaamaan. Matkan jatkuessa satakielet helskyttelivät rannan pensaikoissa. Niitä olen onnistunut näkemään vain harvoin.
Herttoniemen kartanonpuistossa lammen rannalla nukkui kaksi pientä telkkävauvaa toisiinsa nojaten. Myös sorsaäiti poikasineen oli asettunut levolle lammen rantaan. Tämän saman lammen rannalla Leif Wager lauloi Sua vain yli kaiken mä rakastan, kun vuonna 1943 puistossa filmattiin elokuvaa Katariina ja Munkkiniemen kreivi.
Lissu Kaivolehto
Varsinaisia päivänsäteitä näissä
Lissun perhekuvissa!
Meidän aamuamme sulostuttavat kolmen
heinikosta pilkottavan jäniksen korvat,
kahdet niistä kuuluu pupupoikasille.
Miten se loru menikään: Hankipojat, lehtipojat,
sänkipojat…
Ihastuttavia perhekuvia olet ottanut!Linnut näyttävät kuin
olisivat laittautuneet kuvattavaksi. Meidän rannassa ei tänä
kesänä pesi ketään. Viime kesänä haukka soi suihinsa toisen
poikueen ja toisestakin puolet.Poikaset olivat maalle noustessaan
sille helppoa saalista. Elokuun 20 pvä, jolloin metsästys alkoi,
menivät loput.
Oi että…..
Olin eilen Joensuussa ja kaunista oli sielläkin näin maalaiselle.Terv. Pusan Mirja
Just kun olin kirjoittamassa ja lukemassa teidän kivoja lintujuttuja omassa pihassani käytetyn tulopihan puolella tiellä asteli emo ja 4 poikasta tuohon metsään päin eli meiltä katsottuna Sääperille päin. En tietenkään tuntenut ja huusin raivoissani että missä sie Seppo out, no eipä sekään kuullut, kun oli autotallissa ja jos sanon kuulokin on heikentynyt kuten minulla – arvaa harmittiko? Kiukutti-
Terv. Mirja
Oletko Lissu huomannut siellä lehdestä tai muutoin, että
kuinka kävi niille Cityhuuhkajille, joista oli telkkarissakin?
Mikäli selvisivät elämälle, niin jäivätkö asumaan edelleen
kaupungin keskustaan? Maaltamuuttoa on havaittavissa kaikkien
lajien keskuudessa.
Cityhuuhkajista tiedän ainoastaan Friiduksi nimetyn kohtalon. Se oli mätkähtänyt katuun vajaa pari viikkoa sitten ja kuollut.
Luonnontieteellisen keskusmuseon konservaattorit tekivät Friidulle ruumiinavauksen kuolinsyyn selvittämiseksi. Huuhkajan maksasta löytyi iso repeämä ja vatsaontelossa sekä sisäelinten ympärillä oli paljon verihyytymiä. Näiden merkkien perusteella huuhkaja on hyvin todennäköisesti törmännyt johonkin, ja maksan repeytyminen törmäyksen voimasta on aiheuttanut kuoleman.
Friidu pakastetaan ja se täytetään myöhemmin. Huuhkaja pääsee luultavasti aikanaan esille Luonnontieteellisen museon Suomen luontoa esittelevään näyttelyyn.
Lissulle kiitos vastauksesta!
Ikävä oli Friidun kohtalo. Kaupunki ei taida
olla sovelias asuinpaikka huuhkajille.
Täältä netistä löysin kuvan, jossa joku niistä
poikasista harjoitteli lentämistä. Hurjalta näytti!
Selailin juuri netissä erästä iltapäivälehteä.
Siinä oli seuraavanlainen juttu Lieksasta:
Sorsaemo poikasineen oli eksynyt Lieksan keskustaan
ja emo ”poikkesi” pubiin, törmäillen samalla
pubin lasioveen.
Sillä aikaa 8 poikasta karkasi läheiseen
lemmikkieläinkauppaan. Kaupan omistaja laittoi
poikaset pihamaalle häkkiin jonka ovi jätettiin avoimeksi.
Hetken päästä emo tuli hakemaan poikasiaan
ja palomiehet avustivat retkueen takaisin vesistöön.
Tämä Lieksan sorsajuttu oli hauska kommelluksien ketju,
kuulin sen tänään radiosta.
Aiemmin Joensuun Rantakylässä asuessani näin sorsaemon vievän
poikasiaan Pielisjoelle siististi suojatietä pitkin.
Odottivat kadun reunassa kunnes tie oli autoista vapaa ja sitten
ihan oikeaoppisesti ylittivät kadun.
Kiitos Lissu hellyttävistä kuvista!
Eilen Seurasaaressa hanhen poikasia, emojen suojeluksessa.
Sorsa poikasineen uiskenteli lammessa, ihana lintujen laulu seurasi kävelylenkkiä!
Uskomatonta, mutta kamerani jäi kotiin!!! Saattaa olla, että nautin matkasta enemmän, kun kuvasin sen vain sieluuni.