Monissa majavanpesissä on saatu perheenlisäystä keväällä, joissakin jopa puolenkymmentä poikasta. Tenavat alkavat tutustua pesän lähiympäristöön kesäkuun lopulla.
Kevätkesä on myös aikaa, jolloin majavanuoriso lähtee riijjuulle. Mamman ja isin hoivissa ne ovat 2-3 –vuotiaiksi saakka.
Liikettä on öisin ja iltahämärissä, joskus päivisinkin. Majavat asustavat järvissä, jokimaisemissa ja lampivesissä, etenkin siellä, missä kasvaa rannoilla haapaa, koivua, pihlajaa ja pajua.
Pesä voi olla jopa kolme metriä korkea risukeko. Majavat elelevät pareittain eri-ikäisten jälkeläisten kanssa. Ne ovat yksiavioisia, ja voivat elää yli 30-vuotiaiksi.
Taitavia arkkitehteja ja insinöörejä ne ovat, mikä näkyy patorakennelmissa. Patojen avulla ne saavat pesän oviaukon pysymään veden alla ja helpottavat samalla liikkumistaan ja ravinnon kuljettamista pesälle. Majavat tekevät talvivarastoja veden alle pesän ulkopuolelle.
Ravinnokseen ne käyttävät lähinnä lehtipuitten kuorta, sekä ranta- ja vesikasveja. Sukelluksissa majavat voivat olla 5-6 minuuttia, joittenkin lähteitten mukaan pitempäänkin.
Suomesta alkuperäinen majavakanta hävitettiin sukupuuttoon toista sataa vuotta sitten. Euroopanmajavia tapaa vain Satakunnassa. Täällä päin tavattavat ovat kanadanmajavia, joita istutettiin 1930-luvulla. Suomesta ne ovat levinneet Venäjän Karjalaan.
Värtsissä seurataan tänä kesänä useaan otteeseen majavien elämää värtsiläislähtöisen luontokuvaajan Heikki Kokkosen kuvien myötä.
Onni yksillä, kesä kaikilla niinhän
sitä sanotaan. Sanotaan myös että onni
on yhteiset harrastukset, majavaperheessä
yhdessä harrastamista näyttää riittävän.
Kerroin tarinassani ”Vappuna vapunkivellä”
myös majavista. Nyt niitä ei ole rannallamme
näkynyt mutta jokin ”järvihirviö” tarrasi
keskellä järveä kesäpoikamme vieheeseen sillä
seurauksella että vapatelineessä ollut virveli
irtosi ja lensi kuin leppäkeihäs veneestä ja
painui saman tien aaltojen alle!
Kuka lie sitäkin tarvinnut, tuskinpa ne majavat…
Pielisjoen rannassa, erään perheen naapurina asui
tuollainen majavaperhe.
Majavien puuhia oli ollut hauska seurata talon
ikkunasta. Mutta hauskuus loppui aikanaan, kun
majavat kuljettivat pihalta halkopinot ja marjapensaatkin
jokeen omiin käyttötarkoituksiinsa.
Tellervon kommentti oli 2000. kommentti Värtsissä. Kiitoksia lukijoille niistä. Kommentit ovat olennainen osa tätä verkkolehteä.
Hellyttävän näköisiä otuksia nämä majavat. Tuo kommunikointikuva on aivan huippu! Mukavaa nähdä kuvia ja lukea majavien elämästä jatkossakin.
Meillä tehtiin yhteistyötä, kun jouduimme kaatamaan paksuhkon haavan, jonka 1,5 m kantoon istutimme nila-aitan.
Kaikki oksat kuljetin rantaan majavapojille ruuaksi. Pölkyt nyt vahingosta viisastuneena ovat vielä peräkärryssä.
Tänään kuvasin kuistilta, kun majavat innolla ruokailivat oksistossa.
Rauhallista rinnakkaiseloa vietämme siis.