Päivitettyä tilannekuvaa susikannastamme

Kuva: Wikipedia

Susi on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs. Se on biologisesti määriteltynä samaa lajia kuin kesy koira. Susi on villeistä koiraeläimistä suurin. Pohjoisista petoeläimistä susi on kaikkein sosiaalisin eläin, joka elää mieluiten perheyksiköstä muodostuneessa laumassa. Sudet kommunikoivat asennoilla, eleillä, ilmeillä, hajumerkein ja ulvomalla.

Toisin kuin tarinoissa kerrotaan, sudet eivät ulvo tavallista enemmän täysikuun aikaan. Ulvonta voi olla merkki saalistamaan lähdöstä, reviirin vartioimisesta tai lauman koolle kutsusta. Suden turkki on karvainen kullankeltainen tai hopeanharmaa. Susi on villeistä koiraeläimistä suurin. Ruumiin pituus on 100-140 cm, häntä 35-50 cm. Paino on yleensä 20-50 kg, mutta yli 70 kg painoisia yksilöitä tavataan. Uros on naarasta kookkaampi.

Alueemme susikanta on tällä hetkellä hyvin vahva. Määrittelen tässä yhteydessä alueemme niin että se kattaa Tohmajärven kokonaisuudessaan sekä Saarivaara-Hoilola alueen. Joulukuussa 2022 paikallisten toimesta suoritettu laskenta osoitti silloin että alueella oli n. 22 eri yksilöä. Kun nyt on tiedossa että tämän jälkeen alueelle on syntynyt neljä uutta pentuetta olisi susikantamme ehkäpä jo yli kolmenkymmenen yksilön luokkaa. 

Kuva: Riistakamera 6.8.2023, Pykälävaara

Tuoreita näköhavaintoja löytyy eri puolilta aluetta. Viikko sitten Ilomantsintien varressa Ryösiönjoen sillan ylittänyt autoilija näki tienlaidassa aamuvarhaisella neljän pennun porukan. Riistakamerahavaintoja tulee eri puolilta aluetta. Saariossa tapahtui vähän aikaa sitten tuotantolaitoksessa pihavierailu mutta tällä kertaa eläinvahingoilta vältyttiin. Sen sijaan samaisella tilalla viime vuonna susi pääsi sisään tuotantotiloihin.

Karmaiseva uutinen saatiin heinäkuun lopulla Peijoniemestä jolloin susilauma, ilmeisesti kaksi aikuista ja kolme pentua pääsivät pujahtaan hyvin suojattuun lammasaitaukseen ja tappoivat aamuyön tunteina yhteensä 26 lammasta. Lisäksi yksi lampaista jouduttiin lopettamaan ja yksi löydettiin myöhemmin metsästä osin syötynä. Susipari oli käynyt opettamassa pentuja tappohommiin. Tästä porukasta viimeisin havainto saatiin myöhemmin Muskosta. Pari laumoista risteileekin rajan molemmin puolin, tämän todistavat niin valvontakameroiden kuvat kuin silloin tällöin raja-aidasta löytyvät karvatupsut.

Kuva: Raadeltuja lampaita 30.7.2023 Sirolan tilalla (Roosa Honkanen)

Lampuri Roosa Honkanen Sirolan luomulammastilalta tuskaileekin eteen tulleen peto-ongelman kanssa. Tämä kesä mennään vielä näin mutta tulevaisuutta arvioidaan myöhemmin, hän kertoo. Vaikka menetetyistä eläimistä korvaus saadaankin niin unettomia öitä nämä tällaiset petovierailut meille tuottavat – saati kaikki se paperirevohka mikä korvausasioihin liittyy. Laiduntamisvelvoite edellyttää että eläintenpitoa ulkona tulee jatkaa, Roosa tuskailee tapahtuneen jälkeen.

Alkavan syksyn pimeinä öinä tälläkin tilalla nukutaan siten tavallista kehnommin.

Kuva: Raadeltuja lampaita 30.7.2023 Sirolan tilalla (Roosa Honkanen)

Alkava jahtikausi tuo metsästyskoirien omistajille suuria haasteita. Haukussa oleva koira on helppo pala ahnaalle ja viekkaalle susilaumalle. Muutaman vuoden takaisesta “koirien tappajalaumasta” saatiin poliisin poikkeusluvalla lopetettua laumaa johtanut naaras jonka jälkeen koiravahingot loppuivat. Silloinhan lukuisia koiria vietiin susien toimesta pääosin kotipihoista eri puolilta Tohmajärveä. Viime vuonna koiravahingoilta vältyttiin niin pihavierailujen kuin metsästystilanteiden suhteen.

Tänä vuonna susihavaintoja ei Värtsilän kylän keskellä ole ollut. Lähimmät ovat olleet viikon takainen havainto yksittäisestä sudesta Pykälävaarassa sekä tämä jo edellä mainittu neljän pennun porukka Ilomantsintien varressa. Toissa talvena pari sutta pääsi verottamaan vähäistä kauriskantaamme. Tällöin sudet olivat lompsineet pokkana pitkin Jänisjoen jäätä läpi kylän tappaen reissullaan useita kauriita. Yksi löytyi kylän keskeltä läheltä Raerinnettä, yksi rajavyöhykkeen rajalta Mustaojalta sekä kolmas, jo muumioitunut kauris myöhemmin jokivarren heinäladosta.

Luonnonvarakeskus on arvioinut viimeksi maaliskuussa 2023 maamme susikantaa seuraavasti: Perhelaumoja oli 40–46 ja pareja 16–23. Luvut sisältävät Suomen sisällä ja rajan molemmin puolin liikkuvat laumat ja parit. Itärajan molemmin puolin liikkui 6-7 laumaa ja 2-3 paria. Susia oli todennäköisesti 291–331 yksilöä. Mutta kanta-arviot Luonnonvarakeskuksen ja laskentaa suorittavien metsästäjien välillä ovat toistuvasti heitelleet.

Nykyisin Suomen susikanta painottuu maan läntiseen osaan. Vielä vuonna 2017 susilaumojen määrä maan itäisellä sekä läntisellä puolella oli tasan, mutta tilanne on kääntynyt toiseen suuntaan. Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta sanoo että Suomessa elää 42 susilaumaa, joista 28 läntisen Suomen alueella. Eniten susia on lounaisessa Suomessa.

Muutama päivä sitten Riistakeskus myönsi poikkeusluvat yhteensä kahden suden kaatamiseen Salossa ja Uudessa­kaupungissa. Kaatoluvat tulivat sen jälkeen kun sudet raatelivat kuoliaaksi ja vahingoittivat yli 40 lammasta Salon Hajalassa.