Polttava koti-ikävä jouluna

Heikki Sallinen OSA 1

1900 -luvun alkupuolella perustettiin suomalaisia siirtokuntia kaikkiin maanosiin.

Siirtokuntiin haettiin samanmielisiä ihmisiä. Esim poliittisia, uskonnollisia ja tiettyä elämäntapaa edustavia, kuten vegaaneja

1901 perustettiin siirtokunta ”Sointula” Kanadaan, sosialistinen 1901 – 1905
1906 Colonia Finlandesa, sosialistinen 1906 – 1940 ?sosialistinen – nationalistinen
1929 Brasilian Penedoon, vegetaristinen, uskonnollinen kommuuni 1929 – 1940?


Pastori Toivo Uuskallio perusti Brasilian Penedoon suomalaisen siirtokunnan, jonka tuli olla kasvisruokainen ja kannattaa kristillisiä arvoja sekä raittiita elämäntapoja.
Paikka oli ihanteellinen maanviljelykselle. Paikka oli paratiisimainen tasainen laakso vuorien välissä. noin 650m? korkeudella meren pinnasta ja vieräellä oli 1700 m korkuiset Itatayan vuoret. Tilalla oli entisen luostarin rakennuksia, peltoa 3,7 hehtaaria, entistä karjan laidunta sekä metsää 3500 hehtaaria. Kauppahinta oli lähes kaksi miljoonaa markkaa.

Siirtolaisiksi täytyi hakea kirjallisesti sekä täyttää yksityskohtainen selonteko itsestään. Vaikka mitään ruusuista elämää siellä ei luvattukaan tarjota niin monet kuitenkin kuvittelivat menevänsä helppoa elämää viettämään lämpimään maahan. Alussa Penedoon matkusti noin 150 suomalaista ja jo ensimmäisenä vuotena läksi pettyneinä pois noin sata. Heikki Sallinen mainitsee noissa lehtihaastatteluissa olleensa Brasiliassa vain vuoden ja loppuajan Argentiinan puolella.

Kansalliskirjaston digitoidusta materiaalista löytyy paljon mielenkiintoisia lehtiartikkeleita. Suomessa oltiin kiinnostuneita eri maihin menneistä siirtolaisista ja matkakirjeitä on luettavissa.

Argentiinan siirtolainen muistelee lehtikirjoituksessa

Kuva: Karjalainen

Toimittajan uteliaisuudella mietin, miksi Karjalaisen toimittaja on valinnut suuresta kuvamäärästä jouluaaton lehtijuttuunsa juuri tämän kuvan. Ehkä tämä on kuva jostain joulujuhlasta ?
Kuva: Karjalainen

Kaikki tekstit ovat omia oletuksia.

Alpo Rummukainen

Heikin siirtolaisuus jakaantuu kahteen osaan, alussa noin vuosi Brasiliassa Penedon utopiayhdyskunnassa, jona aikana meni kaikki säästöt. Sen jälkeen Heikki meni Argentiinan puolelle, jossa aloitteli omaa elämää vaimonsa Annan os. Parkkulaisen kanssa. Tämän ensimmäisen vuoden aikana valtaosa suomalaisista lähti takaisin Suomeen tai omille teilleen pois Penedosta.

Käytössäni oli Heikin krokotiilinnahkainen matkalaukku, johon hän oli säästänyt suuren määrän valokuvia ja kolme sanomalehteä. Yksi oli Karjala-lehti, jota hän oli ollut painamassa Viipurissa ollessaan. Toinen oli Karjalainen, jossa oli tämä jouluinen artikkeli. Kolmas oli Kitee-Tohmajärvi -lehti, jossa oli haastateltu Heikkiä hänen täyttäessään 75 vuotta. Siitä artikkelista kasataan toinen juttu aikanaan.

Nämä ensimmäiset kuvat lienevät siltä ajalta kun hän oli ”omilla teillään” ja teki työtä mitä sattui löytymään. Hän mainitsee kirjoituksessaan karjatilan jossain vuoristossa.

Karjatilalla
Tämä utopiayhteisö oli vegeraarinen ja maanviljelystä piti alkaa opetella. Se oli erilaista kuin Suomessa. Eikä monet siirtolaiset olleet Suomessakaan maanviljelijöitä
Karjatilalla
Tämä saattaisi olla rivitalo kommuuniajalta. Talon takana kasvaa vesakko vahvana.
Maahan näyttää laitetun lautoja, että pääsisi kuivin jaloin jonnekin.
Lienee Penedon kylän ensimmäisiä taloja? Kun käyttää mielikuvitusta niin tällä paikalla saattaisi nyt olla vaikka ravintola ”Korvapuusti”

Eräässä kirjoituksessa on kerrottu sadekaudessa, jolloin vettä tulee kaatamalla tuntikausia. Kun sadevedet sitten tulevat alas vuorten välisiä notkoja pitkin niin täällä nuotkossa nousee useita metrejä. Vesi voi viedä sillat ja tietkin mennessään.

Kommuunin kauniit pesijättäret pyykillä
Onkohan nuorikon ensimmäinen oma koti Argentiinassa. Näyttävät niin onnellisilta.
Paranajoen suistot olivat matalia ja vedenkorkeuden vaihtelu suurta. Asumukset oli tehtävä korkeiden tolppien varaan. Joskus on silti suuri käärme tullut kylättelemään.
Kuvassa vasemmalla oleva seinä näyttää tiilisenältä. Kyseessä lienee kuitenkin kuivatusta korkin kaltaisesta puusta sahatut ”tiilet”
Ehtoinen emäntä
Kuva YLE Areenan dokumentista. Penedossa kasvaa hyötykasvit ja rikkakasvit erityisen hyvin, joten kuokkimista riittää.
Heikki Sallinen on asunut vähän aikaa Uusi-Värtsilän tehtaan talossa, joka oli koulun jälkeen ensimmäinen vasemmalla. Heikin asunto oli tuolla metsänpuoli päässä.
Tyylikäs Helsingistä ostettu matkalaukku
Merkkituote, menomatkalla Helsingistä ostettu
Share

1 comment for “Polttava koti-ikävä jouluna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *