Niiralan hovin historiaa. Osa 4

Aulis Kosonen

Niiralan hovin rakennukset ilmakuvassa v 1939
Äärimmäisenä vasemmalla renkitupa ja oikeassa laidadssa puimala. Välissä muut rakennukset
Kuvan omistaa Aulis Kosonen

Niiralan hovin ranta


Joen penkkaa oli loivennettu ja rannassa oli pitkā puinen laituri. Talvella joesta nostettiin suuria jääharkkoja ja ne kuljetettiin hevosilla samasta loivasta jokipenkasta ylös. Jääharkot vietiin puusillalta maakuoppaan, joka oli Valkoiselle talolle johtavan tien varrella. Harkot peitettiin sahajauhoilla. Kesällä jääharkkoja louhittiin pienemmiksi ja kuljetettiin maitokärryllä karjakeittiössä olevaan säiliöön maidon jäähdyttämistä varten.

Kyseisen laiturin luona oli Niiralan hovin sauna. Sen yhteydessä pidettiin uimakoulua

Navetta paloi 1929

Saamieni tietojen mukaan Niiralan hovin navetta ja tallirakennus paloivat tulipalossa vuoden 1929 loppupuolella. Tiettävästi rakennus oli Nils Edvard Arppen omistuksen aikana puusta rakennettu rakennus.

Uusi navetta ja tallirakennus rakennettiin tiilestä vuoden 1930 aikana. Navetassa oli tilaa 60 lehmälle ja tallissa paikat 10 hevoselle. Kunnalla oli suuret rakennuskulut, koska samaan aikaan rakennettiin Valkoista taloa,

Navetta paloi 1951


Vuoden 1951 heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina klo 09.50 syttyi tulipalo navetan sikalan siiven yläkerrasta. Mainittakoon, että jumalanpalvelus kirkossa keskeytettiin kirkkoherra Uskin toimesta ja kaikkia kehotettiin sammutustöihin. Värtsilän kunnalla ei ollut siihen aikaan paloautoa, vaan ainoastaan neljän hengen pumpattava paloruisku.

Pumppu kannettiin keskelle piha-aluetta. Siihen ei kuitenkaan saatu vettä. Näin ollen muodostettiin ärmpäriketju Jänisjoesta palopaikalle. Tällä ei ollut mitään merkitystä palon sammuttamiseen. Tulipalo sai aikaan valtavan kuumuuden läheisyydessä. Kipinöitä lensi tuulen mukana noin 100 metrin päässä olleen puimalan ja kuivaamon pärekatolle. Rakennus oli pian ilmiliekeissä, eikä sen sammuttamiseen ollut mitään mahdollisuutta. Lopulta paikalle tuli Tohmajärven paloauto, joka ajettiin puusillan keskelle ja siitä vedettiin vesiletkut palopaikan läheisyyteen. Minkäänlaista mahdollisuutta ei ollut sammuttaa navettarakennusta tai puimalaa. Palokunta keskittyi suojelemaan viljamakasiinia ja sen vieressä ollutta kärrivarastoa. Siinä he onnistuivat ja ne säilyivät ehjänä.



Monet ovat vuosien aikana ihmetelleet viljamakasiinin (viljamakasiini on kuvassa näkyvä harmaa rakennus, jossa on esimerkiksi teatterin aikaan kahvio) kattorakenteessa olevia palamisen jälkiä. Nämä tulivat navetan palon yhteydessä, jolloin kuumuus sytytti katonrajan tuleen. Palokunta sai vesisuihkuilla jäähdytettyä rakennusta niin, ettei se palanut, vain kattorakenteet hiiltyivät.

Onneksi tulipalo oli kesäaikaan, jolloin lehmät olivat laitumella Räykynvaaran läheisyydessä. Hevoset olivat laitumella Valkoisen talon ja Hopeakallion välisellä pellolla, Sikalasta saatiin pelastettua muutamia emakkoja, mutta osa jäi palavaan rakennukseen. Palamaan jäänet siat pitivät karmeaa ääntä, kun ne huusivat tuskissaan.

Palaneen navetan tiilinen alaosa jäi pystyyn. Puisia palojätteitä ajettiin hevosilla Räykynvaaran läheisyydessä olevaan notkelmaan. Kattopelleistä osa jäi siihen kuntoon, että Joensuulainen peltisepänliike laittoi niistä katon renkitupaan. Uuden navetan rakennustyöt täytyi aloittaa heti, koska navetta oli saatava valmiiksi ennen talven tuloa. Puimalaa ei edes yritetty rakentaa uudelleen. Tällõin Värtsilän kunta osti Massey Harris merkkisen leikkuupuimurin. Punainen puimuri ajettiin keskelle piha-aluetta, jossa asukkaat kävivät ihmettelemässä konetta. Koska kuivaamo oli palanut puimalan yhteydessä, kunta rakensi uuden kuivaamon tallirakennuksen yhteyteen.

Sanomalehti Karjalainen on julkaissut tästä artikkelin, joka on julkaistu Värtsissä toisaalla
“Suurpalo Värtsilässä 1951”

Vanhusten talot

Valkoisen talon huonon kunnon vuoksi Niiralan hovin läheisyyteen alettiin rakentaa vanhuksille rivitaloasuntoja. Aluksi rakennettiin Asuntoranta ja Myllyranta.

Voivuoret ja pakettipellot

Tilan koneellistumisen myötä hevoset poistettiin 1967. Pian tämän jälkeen syntyivän “voivuoret” ja maidon ylituotannon vuoksi määrättiin maidon markkinointimaksu ja kannattomana lypsykarjan pito lopetettiin 1970 ja lehmät lähetettiin teuraaksi. Tämän jälkeen ryhdyttiin lihakarjan kasvattamisen

…. jatkuu

Share

5 comments for “Niiralan hovin historiaa. Osa 4

  1. Muistan tuon saunarannan laitureineen. Siinä käytiin uimakoulussa, ehkäpä useampanakin vuotena. Aivan kamala paikka. Olisi pitänyt osata uida jo sinne mennessään. Syvä ranta ja aina kylmä vesi. Viihdyin enimmäkseen saunassa. Joen pohjassa oli teräviä kiviä. Sanottiin, että ne on pudonnut kuusta tai jostain muualta kaukaa. Niinkuin sulanut lasi, vihreän väristä. Niitä poimittiin muistoksi

  2. Olemme olleet Auliksen kanssa sitten samaa tulipaloa katselemassa. Minäkin muistan kun tuo paloruisku tuotiin keskelle pihaa. Muistaakseni me pikkupojat kelvattiin juoksuttamaan tyhjiä ämpäreitä tältä paloruiskulta joen rantaan. Aikuiset olivat ketjussa ja siirsivät täysiä vesisankoja kädestä käteen. Mahdollisesti olin kirkkovaatteissa, koska oli päivänselvää, että sunnuntaina oltiin kirkossa. Ehkä meidät innokkaat pikkupojat ajettiin palokunnan tultua pois, koska en muista mitään palokunnan toiminnasta.

  3. Hiukan on palokalustossa ollut alimitoitusta v – 52. Herääkin kysymys mihin joutui vanhan Värtsilän palokalusto v – 39 – 40 talvisodan jälkeen?

  4. Hyvä kysymys Tapani. Vanhan Värtsilän paloautot ja palokalusto kuului Wärtsilän tehtaan kalustoon ja rauhanehtojen mukaan jäivät paikoilleen. Tämä on siis minun arvelua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *