Rullaruoka on in, mikäli on uskominen Hesarin Nyt-liitettä: ”Puodin yrittäjät ovat keitranneet pari vuotta. Kutsuilla ruoka jää mieleen onhan sen nättiä sormiruokaa, jonka täytteeksi voi laittaa monenmoista”. Sokkokokki Tästäpä tulikin mieleeni sultsinat, joita monet karjalaiset emännät ovat paistaneet kautta aikojen, ja joita on sitten syöty enimmäkseen sormin. Kun asuimme sotien jälkeen muutaman vuoden Hämeenlinnassa, halusi […]
Värtsin sivuilla on bongailtu mm. ötököitä ja maitolaitureita. Lumen maahantultua on lintujen talviruokinnan aloittaminen ajankohtaista. Kääntäkäämme huomiomme lintuihin jotka talvehtivat Suomessa ja niiden ruokintapaikkoihin, eli lintulautoihin. Kuvia voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen verkkovartsi@gmail.com Turusen Hempalle kiitokset ideasta! Lintujen talviruokinnasta voi lukea lisätietoja mm. BirdLife Suomen verkkosivulta. ************************************************************************ ************************************************************************ Lintulautamökki odottaa ”täytettä” kesäkunnossa. Nythän se on
Töistä kotiuduttuani huomasin puhelimeni näytössä kentän voimakkuuden alapuolella tekstin 3G. Operaattorina luurissani on Saunalahti, joka käyttää Elisan verkkoa. Epäilin puhelimeni sekoilevan, sillä eihän Värtsilässä juuri 3G verkkoa ole millään operaattorilla. Käynnistin puhelimeni uudelleen, ja 3G teksti napotti ruudulla edelleen sinnikkäästi, täysillä kentällä. Soitin Saunalahden asiakaspalveluun. Katsoivat kuuluvuus aluekarttaa ja sanoivat ettei 3G verkon peittoa tällä
Maailma on sitä, millaisena sen näemme. Ken näkee sen kauniina, rakastaa sitä, ja jolle maailma on rakas, se ei liikoja masennu sen varjopuolistakaan. Keskeltä kurjimpiakin tilanteita hän itse yhä uudestaan sieppaa kiinni päivänsäteen. Egon Jameson
Nokkimalla se kukkokin rakastaa Vanhan kansan viisautta Suvussa on susijai, perikunnassa petojai Mervi Koski ( toim.) Vakka kantensa valitsee, kuvittanut Mika Kolehmainen, Karisto 2012 Vanha kansa ei ollut tuppisuuta porukkaa. Rehevät sananlaskut, runot, balladit ja laulut kiersivät kansan suussa. Niinpä muistan pikkupoikana monesti aprikoineeni, mitähän joku kulkumies tarkoittu sutkauksellaan. Erityisesti siinä auttoi se, että isäni
Savotta ja uittomiesten käyttämiä sanoja omassa työssään. Kun Värtsilälle ennen sotia ja sodan jälkeen metsä oli tärkeässä roolissa leivän antajana savottalaisille sitä kautta myös toi kunnalle verotuloja niinpä ajattelin että arvuuttelen tässä erilaisia sanoja joita savotoilla ja uitoissa käytettiin. Jos tiedätte mitä sana merkitsee vastailkaa vaikka Värtsin palstoilla. Palkintoja jaetaan pisteytyksellä 1-10. Aataminkylkiluu= Akanköytös= Herrala=
Taas ”ilkivaltaa” luonnossa Kesällä meinasin tarkastaa omalla auton rengaspainemittarillani ilmapaineet auton pyöristä. Mittari ei kuitenkaan toiminut. Paineilma ei kulkenut mittarin läpi lainkaan. Mittarin ilmareiän tukkona oli jotain saven tai sementin näköistä ainetta. Tuli mieleen viime vuodelta samankaltainen tapaus, kun suihkulähteen suihku oli tukittu kolme kertaa. Eikä syyllinen silloin varmuudella selvinnyt. Kirjoitin siitä 21.7.11 otsikolla ”Ilkivaltaa”.
Olikohan Alpo vai kuka, joka kertoi lapsille keksineen tekemistä purkamalla vanha pesukone. Meillä kävi tänä kesänä samoin, tosin osat viereksivät pitkään autotallin nurkalla kunnes koitti koululaisten syysloma. Niinpä homma sai jatkoa ja pesukoneen rumpukin pienittiin. Sen sisäelementistä joka on se läpeensä reikäinen keksittiin ulkovalo, jota voi sanoa lähellä joulua vaikka Jouluvaloksi. Siisään vain ledvalosarja niin
Anoppi osaa rakastaa Anoppi on mainettaan parempi Mietteitä anopeista ja miniöistä Maija Paavilainen: Anoppilogiaa, Kirjapaja 2012 Maija Paavilainen on ilahduttanut lukijoitaan monenmoisilla mietekirjoilla, joihin hän itse laatii sekä mietteet että kuvituksen. Vuosien mittaan on kuviin tullut vähän jäykkyyttä ja tussikin on vaihtunut paksuksi, entisen hienopiirtoisen sijaan. Mutta mietteet ovat täyttä rautaa. Niinpä anopistakin löytyy yhtä
On lokakuun 18. Sadun päivä. Aamupäivä on jo pitkällä, kun kahvit on juotu, värtsit luettu ja muut aamutoimet tehty. Mielessä on pitkä tekemättömien töiden lista. Saisikohan listaa tänään vähän lyhenemään? Ensin on kuitenkin lähdettävä vähän haukkaamaan happea. Sadetutkan mukaan sateen alkuun on aikaa pari tuntia. Polkaisen pyörän liikkeelle ja vedän sisääni happirikasta ilmaa. Tunnen Viikin
Se on jokasyksyinen ilmiö. Ensin tulevat rastaat ja kuhisevat pihlajissa, värittävät kadun jätöksillään punertavaksi, mutta eivät jaksa hyvänä marja-syksynä syödä kaikkea ja niinpä kun tilhit saapuvat loka-marraskuussa ja tuttu helinä kantautuu puista, niin vielä riittää pöydässä syötävää. Hiippailin hiljaa tutun pizzerian suojiin. Siinä vieressä kasvoi pihlajia punaisine marjaoksineen. Mitäs muuta kuin kamera raksumaan. Huomasin, että
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Vapaa-ajan asuntoakin voi kutsua kämpäksi, mökiksi, huvilaksi tai villaksi. Miltähän kuulostaisi jos mökkimme nimi olisi vaikka Villa Telle? No, ei ehkä kuitenkaan. Nimihän edellyttäisi, että mökillämme olisi tunnearvon lisäksi vaikkapa arvotauluja tai antiikkihuonekaluja joita sitten voisi esitellä sisustuslehtien palstoilla. Villahousurock Jokin firma mainosti viisikymmentäluvulla alusasujaan lauseella ”Villaa ylle”. Tyttölyseon tempperamenttinen
Julkistan ELY-keskukselle lähettämäni kirjeen vauhdittaakseni Kaustajärven tienviittojen saattamista ajan tasalle. Kaustajärvi ei ole mikä tahansa takapajula. Täällä asuu täysissä järjen valoissa eläviä ihmisiä, sekä vakituisesti että vapaa-aikoinaan. Täällä käy myös vieraita, joiden pitää löytää kylästä haluamansa kohde. Se kuuluu kansalaisoikeuksiin ja on merkittävä vastike sekä kunnan- että valtionverolle. Ierikka Kirje ELY-keskukselle 18.10.2012 ***************************************************************************************** Lue myös
Ikuisesti kävelen näillä rannoilla, meren ja hiekan rajoilla. Nousuvesi haihduttaa jalanjälkeni, ja tuulen mukana katoaa meren vaahto. Mutta meri ja ranta eivät koskaan katoa. Kahlil Gibran
Lainaus Karjalan Sanomat lehden jutusta: ************************ 25. syyskuuta 2012 Venäjän rautatiet ja Suomen VR-junayhtiö selvittivät Petroskoissa kansainvälisen junayhteyden kannattavuutta. Harkinnassa olivat reitit Petroskoista Sortavalan kautta Joensuuhun, Petroskoista Kostamuksen kautta Kajaaniin ja Ouluun ja Pietarista Imatralle. Venäjän ja Suomen rautatiet ovat allekirjoittaneet Karjalan, Venäjän ja Suomen rautateiden ja Suomen maakuntien välisen yhteistyösopimuksen sekä muistion. Ensimmäinen tilausjuna
Arvelevat, että olen lehtopöllö. ”Mä oon mikä oon”, ja lintubongarit sanokoon viimeisen sanan. Asustelin täällä Pirtajärven salomailla Irja-emännän pihapiirissä viime kesänä. Oikea olopaikkani oli aitan yläkerrassa, josta katselin, mitä Irja puuhaili. Välillä hän oli pitkiäkin aikoja poissa, sitten taas ilmestyi askareisiinsa. _ _ _ Mutta kuka se nyt tuossa kuljeskelee? Ei se ainakaan Irja ole.
Kun ihmiset taas kilpailevat siitä, kellä on syksyn pulleimmat punajuuret ja paksuimmat porkkanat, haikeudella muistelen meidän kasvimaata siellä Pussinpohjassa varaston takana. Siellä sitä myös kasvatettiin punajuuria, porkkanoita, kaalia ja lanttua. Isä oli oikein mestari kurkunkasvattaja. Hän teki joka kesä pari pitkää harjapenkkiä, joiden sisällä oli rutkasti hevosenlantaa, ja kyllä kurkut kasvoivat ja tuottivat runsaan sadon.
Kela-kortin matka Kaustajärvelle Olin kadottanut Kela-kortin. Soitin Kansaneläkelaitokselle ja tilasin uuden. Puhelimeen vastasi hyvin ystävällinen virkailija. Suomenkielen taitoon oli jäänyt merkkejä ruotsinkielestä, ilmeisesti hänen äidinkielestään. Muutaman päivän jälkeen sain Väliaikaistodistuksen / Interimsbevis. Se oli päivätty: P.saari 26.9.2012. Siis todennäköisesti Pietarsaaressa, mihin viittaa myös ystävällisen virkailijan puheentapa ja hänen ruotsinkielinen nimensä / käsinkirjoitettu allekirjoitus. Väliaikaistodistuksen lähetekirje
Vennäin puolella, osa 4 Sehän tuli yllättäen kuin kosinta entiselle tytölle, siis tämä lokakuinen Ruskealan reissu keskellä koleaa perjantaipäivää. Kaksi ”Imatran Inkeriä” autoili Pielisen rannoilta Enon ja Hoilolan kautta Vennäin puolelle ja olivat keksineet pyytää minua Värtsissä olleiden tarinoitteni perusteella oppaakseen ; tosin tunsimme toisemme muutenkin jo vuosikymmenten takaa. Vastuu alkoi heti painaa hartioitani. Olenhan
Syksy ilmat näyttäytyvät omilla sävyillään. Maanantaina oli esillä Sumuinen sää. Ei vielä ihan hernerokka sumua, mutta sakeaa kuitenkin. Milloinkahan on vuorossa ensilumi, sen aika olisi juuri näillä ajoin, jolloin se osuisi parin viime syksyn kanssa yksiin. Kuva: Kylätalon mutkasta, kuvassa keskellä pitäisi häämöttää Kylätalo ja oikealla Renkitalo ja vasemmalle jää Jänisjoen silta.
