Pöllö

Arvelevat, että olen lehtopöllö. ”Mä oon mikä oon”, ja lintubongarit sanokoon viimeisen sanan.

Asustelin täällä Pirtajärven salomailla Irja-emännän pihapiirissä viime kesänä. Oikea olopaikkani oli aitan yläkerrassa, josta katselin, mitä Irja puuhaili. Välillä hän oli pitkiäkin aikoja poissa, sitten taas ilmestyi askareisiinsa.

_ _ _

Mutta kuka se nyt tuossa kuljeskelee? Ei se ainakaan Irja ole. Niin – naapurista Irjan juttukaveri! Mitä se nyt tuonne aitan ylisille kuikuilee? Taitaa minua etsiä. Ähä! Olenkin täällä ladon vintillä. En minä kovin arka ole, mutta pitää vähän varoa, kun se ei ole ihan tuttu.

Täältä ladolta onkin paremmat näköalat kasvimaalle. Sieltä olen jonkin myyrän napannut. Vähissä ovat tänä vuonna. On se Irja ihmetellyt; kun ei ole puolisoa minulla nähnyt. Vai vielä puoliso vähiä myyriä jakamaan! Entä millä minä sen jälkikasvun sitten olisin syöttänyt?

Nyt tuo hiippailija taisi huomata minut. Sihtailee ja sihtailee. Kuvaa varmaan yrittää puolelta jos toiselta. Koetan olla mahdollisimman huomaamaton. Päätäni vaan kääntelen kuin korkkiruuvia , mutta muuten olen ihan paikallani. Vai pitäisiköhän vähän pörhistellä höyheniään? Tulisi upeampi kuva, jos vaikka mikä julkkis minusta tulee. Nyt taisi saada kuvia tarpeeksi. Hyvä, kun lähtee häiriköimästä.

_ _ _

No, pääsihän pöllö ainakin nettilehteen.

8 comments for “Pöllö

  1. Kiva juttu ja idyllinen kuva. Ihan tuli mieleen se, että eläinten kanssa pitää käyttää vähän mielikuvitusta ja liikuskella hiljakseen, niin oppii tuntemaan niitä ja saa kuvakin napatuksi. Tämän aamun vähässä valossa kuvasin minäkin tilhiä. Eivät pelänneet puiden varjossa hiljaa luukuskelevaa kuvaajaa. Parisataa ruutua tuli kortille. Valitsen tähän yhden. Paljon piti kuvia vaalentaa, kun muuten ei olisi linnuista näkynyt kuin silhuetti. Rakeisia tulivat kuvat. Jospa se aurinko tulisi esiin vielä, niin saisi kunnon kuvia noista tilhistäkin.
    http://joukolasse.kuvat.fi/kuvat/tilhi+b/

  2. Tuommoinen vuokralainen olisi mukava saada. Eilen illalla kyllä näin pällön. Istui varmaan tienvarren aurauskepin nokassa ja lähti lenteli sitten auton valoissa jonkin matkaa. Pöllö oli varmaan jakamassa hiiriä meidän kissan kanssa.

    Hieno kuva Joukolla. Leikkiikö se tilhi vai viskeleekö se marjat nokkaansa

  3. Se oli 1960 luvun loppu puolta kun olin siellä Rukajärven tien varressa. Kerran työtehtävissä tulimme sellaisen pienen hakkuu aukion reunaan ja siellä aukiolla koivupökkelön päässä istui Lehtopöllö. Tarkkailimme toisiamma ja välillä se pöllö katsoi suoraan selkänsä taakse. Heräsi ajatus kokeilla kuinka paljon se pööllön pää kääntyy. Kävelimme istumapuun ympäri noin 30 metrin etäisyydellä täyden ympyrän. Pöllö katsoa napitti meitä koko ajan sen kierroksen matkan. Sitten sen pää pyörähti takaisin hyvin nopeasti ja tuijottaminen jatkui puolin ja toisin. Lopputulokseksi jäi päätelmä, jotta hyvät saranat sillä pöllöllä on kaulassaan. Onko joku teistä tätä asiaa näin testannut.

  4. Ilmankos pöllö symbolisoi viisautta! Tietoa tulee 360 asteen säteellä. Lintuset ovat liian pieniä moiseen. Niinpä selän takana voi tapahtua mitä vain. Onneksi aina voi kuitenkin pyrähtää lentoon. On kuitenkin yxi isohko lintu, joka yrittää olla enemmän kuin on. Tarkoitan Lokki Joonatania. – Ierikka (joskus ennenvanhaan, kun luulin jotain olevani kannoin nuorten antamaa nimeä: Fågeli).

  5. Nyt tarvittaisiin pöllön näköä ja kuuloa.Värtsilässä on liikkeellä kaupustelioita jotka ovat ottaneet yksinasuvat vanhukset kohteekseen.Kaupat tehtyään vievät vanhukselta rahat pussista ja poistuvat.Tallaisista henkilöistö haluttaisiin lisähavaintoja jos kuka tietää jotakin voisi kirjoittaa tälle palstalle.

  6. Nimimerkki ”Make” peräänkuuluttaa havaintoja epämääräisistä kauppiaista. Itselläni ei heistä tuoreita kokemuksia ole, mutta tiedoksi seuraavaa:
    Asioin pari viikkoa sitten Kiteen poliisin lupapalvelussa. Odottaessani omaa vuoroani kuulin, kun iäkkäämpi rouva selosti virkailijalle jotakin hänen kohdalleen sattunutta tapausta.
    Jos asian oikein ymmärsin, rouva oli kotoisin Kiteen syrjäkylältä. Hänen luokseen oli tullut pimeänä ja sateisena syyskuun iltana polkupyörällä nuori mies, joka oli myynyt jotakin tauluja. Rouva oli perukoinut nuorukaiselta henkilötietoja niitä kuitenkaan saamatta. Kaupat olivat kuitenkin syntyneet, koska hän ei uskaltanut olla ostamatta. Hintaa hän oli kyllä saanut tingittyä. En tiedä mitä apua hän tähän asiaan poliisilta sai, koska toimitin oman asiani siinä välissä enkä näin ollen voinut jäädä kuuntelemaan enempää.

  7. Onneksi olkoon, Jouko.
    Hesari on valinnut tilhi-otoksesi viikon lukijakuvaksi.
    VTOH

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *