Sain innoituksen tähän artikkeliin tulevan Rajan Ryssäys tapahtuman lähiruokaillallisen myötä. Lähiruuasta on muodostunut varsinkin viime vuosien kuluessa melkoinen trendi. Siihen törmää kaikkialla ja siitä puhutaan sekä kirjoitetaan nykyisin paljon. Se onkin hyvä.
Nykyaikaisen elintarviketeollisuuden myllerryksessä, valtaisan market tarjonnan keskellä ja pikaruokaketjujen maailmassa tämä on ollut tervetullut ilmiö. Olen jo aiemmin täällä Värtsissäkin sivunnut ajan ikävää ilmiötä – elintarvikeväärennöksiä. Niiden räjähdysmäinen kasvu ja räikeiden tapausten paljastumiset ovat saaneet luottamuksemme markettien ruokatarjontaan osin jo horjumaan.
Voiko mihinkään enää luottaa? Onko marketin tuote juuri se mitä tuoteselosteessa sen luvataan olla? Ei aina.
Tämän päivän elintarviketeollisuus käyttää ruokaprosessien aikana ja valmistusketjuissa entistä enemmän keinotekoisia lisäaineita ruuan maun, värin ja koostumuksen muuttamiseen – kuluttajaa huijaamaan ja houkuttamaan. Samaan syssyyn erilaiset ruoka-allergiat ja ns. elintasosairaudet ovat räjähdysmäisesti kasvaneet.
Miksi ihminen sitten haluaa päästä helpolla? On niin vaivatonta laittaa valmiseines mikroon tai tilata pikaruokaa kotiin toimitettuna. Olemme tänä päivänä niin kiireisiä ettei ruuanlaittoonkaan ole enää aikaa! Työ, harrastukset, perhe, ystävät vievät ajan siltä lähes kaikkein tärkeimmältä eli oman terveyden vaalimiselta. Puhdas ruoka on kuitenkin terveyden tärkeimpiä peruspilareja.
On käsittämätöntä millaisia määriä erilaisin E-koodein merkittyjä lisäaineita elintarviketeollisuus ruokaan tänä päivänä työntää. Tämänkin esimerkin olen muistaessani kertonut…
Opiskelin vuonna 2008-2009 luontaishoitajan tutkintoa. Ravintoterapian oppijaksollamme opettaja toi esiin yhden karmaisemmista esimerkeistä lisäaineiden käytöstä elintarvikkeessa. Hän esitteli meille ruotsalaisen kevytkalatahnan jonka tuoteselosteesta löytyi yhteensä 19 erilaista E-koodia tai lisäainemerkintää!
Me täällä maalla-asuvat olemme etuoikeutettuja sillä lähes kaikki voisimme halutessamme kasvattaa paljon itse siitä ruuasta mitä tarvitsemme. Tällöin tiedämme täysin mitä syömme ja miten ruoka on kasvatettu. Voimme kerätä marjat ja sienet metsistä, pyytää kalaa vesistämme ja metsästää riistaa.
Tai vaikkemme kaikkeen tähän itse pystyisimmekään niin usein saamme näitä puhtaita lähituotteita naapureiltamme tai voimme hankkia niitä edulliseen hintaan paikallisilta kerääjiltä, kalastajilta tai vaikkapa metsästysseuralta.
Itse kalastan lähes läpi ympäri vuoden, keskikesää lukuunottamatta. Jaan kalaa läheisille ja myös myyn sitä lähes puolet markettien hintoja edullisempaan hintaan. Mutta tunnen suurta tuskaa siitä että monilla tahoilla täällä kotikonnuillani harjoittamani toiminta ja sitä kautta saamani pienen pieni lisäelinkeino tuomitaan ja sitä arvostellaan.
Sen sijaan on täysin hyväksyttävää käydä ostamassa ketjumarketista, omista vesistöistämme pyydetyn puhtaan kalan sijaan, toisella puolella maailmaa epäeettisesti, antibioteilla kasvatetuttua kalaa joka usein vieläpä ”tuoreena” marketeissa myydään.
Prosessoidulla ruualla ja nykypäivän elintasosairauksilla on tieteellisesti moneen kertaan osoitettu olevan selvä syy-seuraus yhteys. Mutta onneksi jopa pienten paikkakuntien, kuten meidänkin kunnassa olevien ketjumarkettien tarjontaan on ilmestynyt entistä enemmän paikallisesti tuotettuja, puhtaita elintarvikkeita.
Ongelma niiden käytön lisäämiseen on kuitenkin ollut niiden huomattavasti korkeampi hinta verrattuna vaikkapa ketjujen omiin bulkkituotteisiin.
Mutta paljon päivittäisessä ruokavaliossamme olevia perustuotteita saa täällä Tohmajärvelläkin suoraan tiloilta jos vaan viitsii kysellä ja nähdä vaivaa. Eikä matkanteko tai polttoainekulut tarvitse olla esteinä niiden hankkimiselle sillä yhdellä käyntikerralla voi tuotteita ostaa isomman määrän ja niitä voi sitten pakastaa tai säilöä.
Esimerkiksi erilaista lihaa saa suoraan muutamilta tiloilta, paikalliskalaa vaikkapa Lumimuutos Osuuskunnan kalamyymälästä Tohmajärveltä tai kiertäviltä kalakauppiailta.
Suosikaa paikallista, puhdasta ruokaa! Keräilkää, pyytäkää, kasvattakaa itse tai kasvattakaa yhdessä naapurienne kanssa. Terveyttä vaalit parhaiten puhtaan, lähiruuan avulla yhdistetynä sopivasti liikuntaan ja virikkeelliseen muuhun elämään.
Mielen kauniit ajatukset ja niiden vaaliminen kateuden, katkeruuden tai pahansuopaisuuden sijaan ovat myös valtaisa kasvualusta kohti terveellisempää, parempaa ja ylväämpää elämää.
RAJAN RYSSÄYKSEN LÄHIRUOKAILLALLISTA vietetään lauantaina 26.8. klo 19-21 Kesäteatterilla. Tarjolla on sesongin ruokia valmistettuina kotikylämme raaka-aineista.
Ajan kuluessa vanhat normaalit asiat muuttuvat ei normaaleiksi.
Perunat ja kastike,erilaiset keitot ja vellit sekä kala eri muodoissaan ovat normaalia ruokaa.
Vitamiinit saatiin juureksista jotka oli säilötty kellariin.
Sitten tulivat burgerit,kebabit,pitsat ja sen seitsemän sortin burritot.Kaupat kilpailivat kenen eines on helpoiten ja nopeimmin lautasella.
Ihminen on perusluonteeltaan laiska.Helppo ja nopea opittiin nopeasti.
Opittiin niin vikkelästi että ei kiireeltä keritty oikein kaikkea tutkia mitä suuhun tarjotaan työnnettäväksi.