Se ei ollutkaan aprillipila

Mika Piiroinen päivitti aprillipäivänä omalla some-kanavallaan uutisen tulevista Värtsilän kosteikkohankkeista. Päivityksessä kerrottiin sen mittaluokan suunnitelmista että moni ehtikin luulemaan sitä aprillipilaksi.

Kyseessä ovat uudet kosteikko- ja ennallistamishankkeet Sääperin Lösönlahdelle, Haponojalle sekä Uudenkylänlammelle. Viimeksi mainitun osalta ensimmäisiä keskusteluja lienee käyty jo 80 -luvulla. Sääperiä koskevia hankkeita on ollut ELY:n toimesta aiemminkin mutta niiden positiiviset vaikutukset on ehditty kyseenalaistamaan moneen otteeseen. Vasta viime vuosina, paikallisten toimijoiden käynnistämät, kylävetoiset hankkeet ovat saaneet aikaan tuloksia ja merkittäviä muutoksia niin lintu- kuin nisäkäslajeihin. Myös järven tila on parantunut silmin nähden ja rantamaisemat siistiytyneet. 

Viime vuosien kuluessa Sääperille on toteutettu kaksi eri kosteikkohanketta joista jälkimmäinen päättyi viime vuonna. Nyt suunnitellut kaksi uutta hanketta jatkaisivat järveä kiertäviä kosteikkoja myös vastarannalle, eli Lösönlahdelle sekä Haponojalle. Näin Sääperille muodostuisi tulevaisuudessa järveä kiertävä peräti neljän kilometrin pituinen kosteikkojen ketju.

Haponojan hanke on saanut jo rahoituspäätöksen ja työt siellä alkavat heti kun lumikerros tästä vähänkin sulaa. Työt toteutetaan pitkälti paikallisvoimin. Haponojan hanketta hallinnoi Värtsilän Riistamiehet ry ja rahoitus tulee ELY:n HELMI -yhteisörahoituksesta johon määrärahat myönnettiin viime vaalikaudella. 

Haponojan kosteikkoala tulee olemaan n. 5 ha, Lösönlahti 10 ha ja Uudenkylänlammen ennallistamisen kattava pinta-ala kaikkineen yli 50 ha. Hankkeiden kokonaisbudjetti tulee olemaan liki miljoonan euron luokkaa. Mika Piiroinen ei tässä vaiheessa osaa vielä arvioida hankkeiden kokonaistyöllisyysvaikutuksia mutta jo yksin Uudenkylänlammen hanke tulee olemaan viisivuotinen urakka. 

Hankkeiden toteutuminen tarkoittaisi Värtsilän laakson lopullista läpimurtoa lintuvesien ykkösketjuun. Voidaan puhua valtakunnallisesti hyvin merkittävästä lintuvesihankkeesta. Esimerkiksi yksi itäisen Suomen tunnetuimmista lintuvesistä, Parikkalan Siikalahti, alkaa pian olla ainoastaan umpeen kasvanut lampare.

Hankkeet tuovat mukanaan myös monia mahdollisuuksia luontomatkailun kehittämiseen eri vivahtein täällä Värtsilän laaksossa. Vaikka alueet pääosin kuuluvat Natura -alueeseen on kosteikoilla liikkuminen tulevaisuudessa mahdollista, pesintä-ajan mahdollisia liikkumisrajoituksia lukuunottamatta. Vaikka metsästysmahdollisuuksien rajoitukseen on esiintynyt paineita, ei niitä tulisi nyt liikaa rajoittaa. Värtsilän Riistamiehet ry on omaehtoisesti säädellyt ja rajoittanut koskeikoilla tapahtuvaa vesilinnustusta jo tähänkin saakka. Esimerkiksi mahdollinen metsästysmatkailu ja sen kehittäminen käsikädessä muun luontomatkailun kanssa voisivat luoda omia mahdollisuuksia alueemme elinvoiman eteenpäin saattamiseen. Kompromisseja tarvitaan nyt sekä luonnonsuojelijoiden että metsästysharrastajien taholta.

Kosteikkojen kunnostamiset sekä Uudenkylänlammen ennallistaminen yksin eivät vielä luo puitteita nykypäivän luontomatkailulle vaan tulevaan infraan tulee panostaa niitä varten synnytettävien uusien kehittämis- ja investointihankkeiden kautta. Näitä suunnitellessa myös Tohmajärven kunnan mukana olo olisi suotavaa. Riittävän informaation löytäminen verkosta, itse alueella tapahtuva liikkumisen miellyttävyys (pitkospuut, opastetaulut, taukopaikat) ovat asioita jotka tulee saattaa kuntoon ennen ensimmäistäkään matkailumarkkinoinnin toimenpidettä.

Viime vuosien kosteikkohankkeet ovat näyttäneet että monet lintulajit ovat löytäneet tiensä takaisin Sääperille. Mm. heinätavi- ja haapanakannat ovat vahvistuneet. Kosteikoilla on myös merkittävä vaikutus pelloilta tulevien valumavesien ohjautuvuudessa.

Maanomistajat ja muut intressitahot kokoontuvat seuraavan kerraan puimaan hankkeita ensi viikolla. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan jatkotoimia ja uutta uutisoitavaa.

KUVAT: Mika Piiroinen ja Eero-Matti Lintunen

7 comments for “Se ei ollutkaan aprillipila

  1. Erittäin komea hankekokonaisuus – Luontomatkailun ulottuvuudet ovat tähän saakka loistaneet pitkälti poissaolollaan omilla kulmillamme. On erinomaista, että teeman parissa työskennellään jo päämäärätietoisemmin.

    Ihmisten kokemus luonnosta ja monimuotoinen luonnonympäristö ovat omiaan houkuttamaan uusia jäseniä myös Itä-Suomeen, joka on kärvistellyt tähän saakka Lapin varjossa. Toivottavasti maaseutumatkailu ohjelmapalveluineen ja monipuolisine käyntikohteineen, eko- ja lintumatkailu sekä välinevuokraus saa uutta nostetta.

    Parasta jatkoa!

  2. Veronmaksajilta revitty joka sentti. Maajussit pyyhkivät takapuoltaan tukiaissatasilla. Kammottavaa haaskausta tyhjentyneelle alueelle.

  3. Ihmisen aiheuttamien tuhojen korjaamista kannatan verovaroilla. Milläpä ne muullakaan kustannetaan?

  4. Niin.
    Totta on että verovaroja käytetään. Mutta keneltä ne on peritty, niin sen verran voin asiaa valaista että pääosin eu varoin nämä hankkeet läpi viedään. Suomihan on tietysti nettomaksaja siihenkin suuntaan, mutta tällä tavoin osa saadaan naarattua takaisin tyhjenevään alueeseen. Jos joku näkee tässä kehityksessä jotain heikkoa, hän voisi tietysti itse tehdä jotain asioiden paremman tolan aikaansaamiseksi.

  5. Maanomistajille mahdollisesti aiheutuvat haitat varmaan korvataan asianmukaisesti? Mahdollisimman pieni kertakorvaus menetetyistä maista kun vesi nousee pelloille…

  6. Verovaroinhan se vesistö tuhottiinkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *