Elettiin aikaa jolloin Niiralan-Joensuu välisellä rataosuudella oli vilkas henkilöliikenne. Viisi vuoroa päivässä. Illalla kymmenen aikoihin tullut juna yöpyi Niiralassa. Seuraavana aamuna se läksi kuuden aikoihin kohti Joensuuta niin että oli perillä hyvissä ajoin ennen kello kahdeksaa. Matkustajat ehtivät hyvin kouluun ja töihin. Kävin usein asemalla junan tulon aikaan, lähellä kun asuin. Junan tulossa oli jotain […]
Aamun ajatus Eräässä ihastuttavassa sadussa kerrotaan nuoresta tytöstä, joka niityn poikki kävellessään näkee piikkiin tarttuneen perhosen. Hän irrottaa sen hyvin varovasti, ja perhonen lähtee lentoon. Sitten se palaa ja muuttuu kauniiksi hyväksi haltijaksi. ”Koska olit niin ystävällinen”, hän sanoo pienelle tytölle, ”niin minä toteutan sinun suurimman toiveesi”. Pikkutyttö miettii hetken ja vastaa: ”Haluan olla onnellinen.”
Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään Suomessa tänään kymmenettä kertaa. Luonnonkukkien päivän suojelijana on tänä vuonna ympäristöministeri Ville Niinistö. Päivän taustasta, tavoitteista ja järjestäjistä kirjoitin Värtsiin 19.6.2011 otsikolla Tähtitalvikki ja muut. Luonnonkukkien päivälle valitaan vuosittain teemalaji, jota nostetaan esille retkillä ja tiedotuksessa. Tänä vuonna päivän teemalaji on luhtalemmikki (Myosotis scorpioides). Luhtalemmikki on monivuotinen, lemmikkikasvien heimoon kuuluva kasvi.
Luonnossa tapahtuu. Ruoho kasvaa pelottavan nopeasti ja voikukat alkavat kohta lennättää siemeniään. Viikko sitten kävin kasvimaalta hakemassa lahnasoppaan ruohosipulia ja lipstikkaa. Silloin meinasin, että pitäisi laittaa lipstikat kuivuriin kun ne olivat parhaimmillaan. Asia kuitenkin unohtui ja nyt lipstikkapehko alkaa olla miehen mittainen. Muistutus itselle ja toisille! Lipstikat kuivumaan ja kiiruusti. Yksivuotiset yrtit joutuu sitten muitten
Kuva on otettu 9.6.2012. Mitä se tuo katsojalle mieleen? Missä kivikasa mahtanee sijaita? Kerron paikan ja nimen myöhemmin jos oikeaa vastausta ei tule. VTOH
Kiteellä kokoontunut museokuorma-autojen letka ajeli Saariosta päin Värtsilään, edelleen Niiralaan ja takaisin Kiteelle. Sitkeä odottelu Patsolanmäellä tuli vihdoin palkituksi kun pitkä jono asiantuntemuksella kunnostettuja vanhoja kuormureita kiipesi ylös Patsolan rinnettä. Tuli vähän myöhemmin kuin arveltiin, mutta kannatti odotella. Todella harvinainen ja upea katselmus menneiden aikojen kuljetuskalustoa.
Haarapääskypariskunta katsasti mökkimme räystäänalusia aamuauringon puolelta, L-kirjaimen muotoisesta nurkkauksesta. Sanoin ikkunaruudun läpi, että siinä teille erinomainen kesäkortteeri, mutta ilmeisesti eivät olleet samaa mieltä koska siirtyivät seuraavaksi tutkailemaan rantasaunan seinämien suomia mahdollisuuksia. Räystään alla Kuinkahan monena kesänä räystäspääskyt ovatkaan jahdanneet etelänpuoleista , yläkerran oven päällä olevaa ulkovalaisinta pesäalustakseen. Monet häädöt ja neuvottelut niiden kanssa on käyty
Arto Paasilinnan matkassa Mielenkiintoinen elämänkerta Huumorimiehen vaiheet Jouni K. Kemppainen: Onnellinen mies, Kirjailija Arto Paasilinnan elämä, Paasilinna-kustannus 2012 Arto Paasilinna on suomalaisen kirjallisuuden tähti, jota ei toistaiseksi kukaan ole uhannut, sen enempää painosten määrissä kuin ulkomaisessa myynnissä. Arto Paasilinnan poika Petteri Paasilinna on mukana tämän kirjan sivuilla ja yhdessä kirjan kirjoittajan kanssa hän käy tapaamassa
Olin kahdeksan ikäinen, kun opettelin polkupyörällä ajamisen jaloa taitoa äidin pyörällä. Lupa maantiellä pyöräilyyn heltisi vasta sen jälkeen, kun olin oppinut ajamaan ympyrää kotipihalla. Kun viimein sain luvan kokeilla ajamista tiellä, menin ottamaan vauhtia isosta mäestä. Hetken kuluttua löysin itseni ja pyörän kumollaan tien poskesta. Polvet verillä oli palattava jatkamaan ajoharjoituksia kotipihalle. Pyörällä kirkkoon Pyöräilyni
Pälkjärweltä elokuun 6 p. Kirje weikoille! Kuulkaapas kanssaweikkoseni meidänkin seurakunnan rientoa: meille rakennetaan uutta komeata kirkkoa, jota teettää Wärtsilän rautatehtaan herra patruuna Arppe, ja mestarina eli työn teettäjänä on pykmestari Badman, joka meinaa mikkelin aikana sisustyön tulewan walmiiksi. Waan pappia seurakunnassamme ei ole warsinaista waikka kirkkoa laitetaan, eikä siitä ole wielä tietoakaan mistä se saataneen.
Yhdistykset, yritykset, kyläläiset, loma-asukkaat ja kaikki, jotka ovat kiinnostuneita kylämme perinteisestä kesän ykköstapahtumasta kutsutaan ideapalaveriin kylätalolle. Järjestelyistä vastaava oma kyläyhdistyksemme, Värtsilän Pitäjäyhdistys kutsuukin kaikki vaikuttamaan ja osallistumaan Värtsiläpäivien lopulliseen ohjelman ideointiin ja viimeistelyyn Värtsilän kylätalolle torstaina 14.6. klo 19. Uusia ideoita ja tekijöitä etsitään, joten runsasta osanottoa toivotaan! Lue Värtsin juttu kesän 2011 Värtsiläpäivistä
Olikohan kevättalvi 1960 kun meidät lastattiin kuorma-auton lavalle ja vietiin Kiteen suuntaan jonnekkin Välivaaran – Korkeakankaan seudulle tietöihin. Rakennettiin tietä Uudesta Värtsilästä Kiteelle. Lavalla oli meitä juuri täysi-ikäisiksi tulleita poikasia ja myös ”oikeita” miehiä. Lavalla oli kaikenlaista roinaa. Työvälineitä kai. Sitten oli laatikoita istuimina. Laatikoissa luki muistaakseni ”Dynamiitti 10 kg”. Aika hurjalta se tuntui. Kyllähän
Aamun ajatus Appelsiini- ja omenapuut kuin morsiamet pukeutuneena valkoisiin, tuoksuviin kukkaispukuihin oli Luonto lähettänyt runoilijoille herättääkseen heidän mielikuvituksensa. Kahlil Gibran
Lahnasaaliita odotellessa on pitänyt tyytyä siihen mitä on sattunut saamaan. Näin toukokuun puolivälin paikkeilla liikkuu ruutanat samoilla seuduilla kuin lahnatkin. Riimuverkoilla voi saada isojakin ruutanan köllyköitä. Ei se ihan lahnan veroinen ole, mutta savustettuna ihan syötävä kuitenkin. Hiukan imelähkö. Hyvin paksulihainen kala. Kuvan isompi lienee parikiloinen ja pienempikin kiloinen. Rukkasen kokoiset mädit paistoin pannulla erikseen.
Saunasta sairaalaan Timo Kaukosen tarina Suomalainen kilpasaunoja Timo Sandberg: Saunamestari Timo Kaukosen tarina, Karisto 2012 Kesällä 2010 järjestettiin Heinolassa saunomisen mm-kisa. Mukana oli suomalainen saunoja, Timo Kaukonen ja hänelle tuli laudekaveriksi finaaliin kipua lievittävillä aineilla doupattu venäläinen konkari, Vladimir Ladyzenski. Uusi kilpailusauna antoi helvetillisiä löylyjä ja kaverukset olivat päättäneet, että heti ei lähdettäisi lauteilta. Homma
Toivon päivänä 4.6. vietettiin Puolustusvoimain lippujuhlan päivää paraatilla Senaatintorilla. Paraatin jälkeen tapasin vanhan tuttavani Tuomas Gerdtin lähes 50 vuoden takaa. Olimme tuolloin Helsingin reserviupseereiden maastokilpailutoiminnoissa mukana. Vielä Tuomas muisti yhteiset puuhastelumme maanpuolustusurheilun saralla. Kuvakin otettiin meistä kirkon portailla auringon porottaessa ja Hornettien jylistessä yllämme. Olipa tuo ikimuistettava tapaaminen. Terveisin Paavo, se ” kahen lähön evakko
Ennen kuin kirmasimme kesälaitumille; koulun viimeisen työviikon tapahtumia. Viimeisellä kouluviikolla ei enää opiskeltu orjallisesti lukujärjestyksen mukaan. Alkuviikosta teimme keskeneräisiä töitä valmiiksi, keräsimme oppilaiden työt kotiin vietäviksi ja siivosimme pulpetit kesäkuntoon. Torstaina menimme kevätkirkkoon Tohmajärven seurakuntakodille. Kirkonmenot kestivät puolisen tuntia sisältäen muutaman tutun virren, lyhyet rukoukset ja Antti-papin pitämän lyhyen ”saarnan”. Lopuksi lauloimme Suvivirren. Perjantaina oppilaat
Tervehdys täältä Luutalahdesta! Nyt on KESÄ tullut tännekkin. Tässä muutamia uusia havaintoja kesän saapumisesta, tänne vähän pohjoisempaan, Jänisjoen yläjuoksulle. Kielot, mansikat ja mustikat kukkii sekä ensimmäiset uudet tulokkaat ovat jo vilkkaasti liikkeellä, ettei oikein kerkeä tasokasta kuvaa saada. Korvasienet menevät jo kohta moninpaikoin vanhaksi. Meillä on täällä niin sanottu remontti meneillään. Seinä-ja kattopintojen laittoa sekä
Kesä on sitten virallisesti julistettu alkaneeksi. Perjantai-iltana kesäkuun 1. päivänä oli Joensuussa taas suuren juhlan tuntua kun Laululava alkoi täyttyä laulavista lapsista. Osasta kaupunkia oli liikennejärjestelyt muutettu ja tilapäisiä yksisuuntaisia ajoreittejä perustettu. Lapsia saapui laululavalle noin 6500. Heistä valtaosa linja-autoilla. Yleisöä lienee ollut ainakin saman verran. Täällä Joensuussa vakiintuneen tavan mukaan julistetaan Suomen suvi virallisesti
Terveiset Tikan Kaleville! Herätitpä hienoja muistoja kommentissasi ”Pielistä kiertämässä” juttuun. Nimenomaan täällä omassa maakunnassa on useita monille käymättömiä, tutustumisen arvoisia kohteita. On vain lähdettävä niihin tutustumaan, joko yksin tai joukolla. Värtsiläisten Seura oli puuhamiehenä parikymmentä vuotta sitten kun tehtiin retki Lieksaan ja Ruunaan koskille. Koskenlasku oli mahtava elämys kaikkien siihen osallistuneiden mielestä. Mukanamme koskiveneessä oli
