Lipstikat kuivumaan

Kuva: Alpo R.

Luonnossa tapahtuu. Ruoho kasvaa pelottavan nopeasti ja voikukat alkavat kohta lennättää siemeniään. Viikko sitten kävin kasvimaalta hakemassa lahnasoppaan ruohosipulia ja lipstikkaa. Silloin meinasin, että pitäisi laittaa lipstikat kuivuriin kun ne olivat parhaimmillaan. Asia kuitenkin unohtui ja nyt lipstikkapehko alkaa olla miehen mittainen.

Muistutus itselle ja toisille! Lipstikat kuivumaan ja kiiruusti. Yksivuotiset yrtit joutuu sitten muitten kiireitten aikaan syksymmällä.

29 comments for “Lipstikat kuivumaan

  1. Minulla on lipstikkaa pari puskaa. Kesällä leikkaan (niitän) toisen alas ja loppukesäksi saan tuoreita versoja.

  2. Minulla on ruohosipulit ruukuissa – olen antanut monelle kävijälle ruukun
    käteen. Hyvä systeemi, niin ainakin löytyvät, jos peltoon tahtoo tukehtua
    Terv. Pusa Mirja

  3. Tulee toinen toistaan parempia konsteja.. Hienoa
    Meillä on aika monia kasveja, sanovat niitä yrteiksikin. Vaikka niistä käytetään vain murto-osa niin on ne silti mukava olla olemassa. Loppukesästä yrttimalla on mahtava tuoksu.

  4. Minultakin jäi lipstikan ensi sato kuivaamatta. Olen joskus innoissani kuivattanut yrttejä liian suuria määriä ja sitten kantanut niitä kompostiin vuosien päästä.

    Saksankirvelini seikkailee herukoitten juurella, piparjuuri piilottelee vattumaan reunamilla, karhunlaukka kurkistelee kukkapenkistä, oregano onnistui leviämään nurmikolle. Rakuuna ja kiinalainen ruohosipuli katosivat viime syksyn viemäröintimylläkässä. Eli eipä taida olla minusta viherpeukaloksi.

  5. Tuore tilli on yksi upeimpia mausteyrttejä! Laittelin muutama päivä sitten vieraille eväitä, tilliä meni niin kuhan leivitysjauheeseen, kuin keitettyjen kananmunien päälle, kylmään kalakastikkeeseen, varhaisperunoiden päälle…

    Ainoa mitä se ei voinut korvata oli uunissa laitettuihin porkkanoihin lisätty rakuuna ja Mantsisen hunajaa:)

  6. Lipstikalla on kaksi muutakin nimeä: liperijuuri ja kiimaruoho. Viimeksi mainittu nimi tulee siitä, että ennen vanhaan sitä kasvatettiin saunan seinustalla ja syötettiin lehmille, jos eivät meinanneet tulla kiimaan.

    Lipstikkaa kasvaa meilläkin saunan lähellä, vaikka ei olekaan navettaa lehmineen. Siitä saa erinomaisen maukasta keittoa alkuruuaksi. Liekö joku sitten keksinyt, että se lisää ruokahalua? En nyt kuitenkaan sanoisi: ruokakiimaa.

    Jalkapallon EM-kisojen asiantuntijat TV:ssa puhuvat usein pelihimosta. Olisiko lipstikasta ollut apua varsinkin Ruotsille ja Venäjälle, jotka yllättäen putosivat jatkosta eli mitallitaistos- ta?

    Sitäkin olen miettinyt, onko liperijuuri ollut vaikuttamassa Liperin kunnallispolitiikassa, kun siellä on niin paljon poliittista into- himoa. Ierikka

  7. Kun emäntä laittoi uudismaahan juurikasveja ja outoja yrttejä
    runossa ”Lähti ukko pohjolasta”

    . . . .

    Touhui akka alallansa / töitä riuskasti ropotti..
    Yritteli yrttimaata / saaha korven keskelleki,
    uuvet kasvit kasvamahan / tuntemattomat tutuille,
    ventovieraat vierahille.

    Sortit postin toimittamat / “Hoppu-Hallin” hommailemat.
    Monenmoiset maustekasvit:/ sopan sävyksi salviat,
    lipstikan liharuokihin / lemmenyrtit lemmitylle.

    Myöskin laittoi monet kaalit / potut penkkeihin pyvälsi.
    Sylki nauriit, taikoi tillit / Sipersi sekahan sipulit.
    Vielä laittoi kukat kauniit / iloks silmälle ihmisen.

    Kesä sai jo Karjalahan / lämmin leuto Lapin maahan.
    Pani kasvit kasvamahan / lajit luonnon laulamahan.
    Yrtitki ylenemähän.

    Kasvoi kaalit, nauriit nousi / siristi silmiään sipulit.

    Oudot kasvit kainostellen / yrittivät yrttimaasta
    päästä penkistä pihalle / valoon saaha varsiansa.

    Minttu ensin mietiskeli / oregaano ounasteli,
    muutkin yrtit ihmetteli:/ “Mihin joutuneet olemme?
    Alhaalla on aurinkoinen /jäinen huura juuren alla.”

    Libstikka, tuo suuri heinä / tunsi tienoon tuttavaksi.
    Kotiin tiesi tulleheksi / juurtui heti juurillensa.
    – Niin lihoi Liperin yrtti.

  8. Hienoa, Alpoaatos!!! Siinä se on: liperijuuri liperiläinen, kiimaruoho keimaileva, lipstikka lipevä liemen lisäke.

    Tänään sekoitettiin lipstikkaa salaatin joukkoon. Sopii siihenkin!
    Ierikka

  9. Alpoaatoksen jutun kuvassa lipstikan ympärillä on kiva kivireunus. Mutta sitten on tyhjää tilaa puolen aarin verran, arvioisin. Meillä lipstikkapehkon vieressä kasvaa rehevä ”Juoponkyynel”. Lähettäisin siitä kuvan, mutta en ole oikein kameramiehiä. Jospa jollakin toisella olisi siitä kuva? Ierikka

    P.S. Mirjalle: kun on syönyt paljon Hangonkeksii, niin sitä kaikenlaista keksii, jotta yhen ja toisen naama muistuttaisi hangonkeksii.

  10. Todennäköisesti Erkillä kasvaa raunioyrtti, joko tarha- tahi rohto.
    Molemmista löytyy kuvat ”guuglettamalla” Meillä yrtti rehottaa tyrnipensaiden välissä.

  11. Kiva kuulla samoista kasveista eri nimityksiä

    Erkille tiedoksi,, kuva on toukokuun lopulta joten ruoho ei vielä vallannut kaikkea. Vasta lipstikka ja raparperi ovat nousseet. Yrtti -ja kukkapenkit on kivetty niin, että ruoho voidaan leikata koneella. Kuvan seuravassa rinkulassa on piparjuuri vielä piilossa, seuraavassa ruohosipuli.
    Loppu ”tyhjästä aarista” odottelee vielä taimia. Ne ovat vielä kasvihuoneessa

    Tuo ”Raunioyrtti” on erityisen mieleen mehiläisille loppusyksystä. Se on vain niin arka tuulelle, että joutuu aina tukemaan sen pystyyn.

  12. Kaija, googletin: ”juoponkyynel”. Tulos: rohtoraunioyrttiä kutsutaan myös juoponkyyneleeksi, niinkuin eräs tuttava-arkkitehti oli joskus vuosia sitten minua valistanut. Juoponkyynel on minusta vekkuli nimi. Se varoittaa menemästä liian lähelle paljain käsin. Ierikka

  13. Täytyypäs kokeilla porkkanoita ja Mantsisen Veijon hirveän hyvää hunajaa.
    Kunha uudet kotimaiset porkkanat kasvavat- siihen voi mennä aikaa omassa pellossa.
    MirjaSisko

  14. Oli joskus pari vuotta sitten aikeena tehdä juttua paikallisista herkuista, jäi laiskuuttaan tekemättä. Tuli silti muuan resepti mieleen…

    Jänisjoen taimenfileen laitto:
    Kevyt suolaus
    Pippuri
    Sitruunamehu
    Aavistus sokeria

    Hierotaan pintaa hyvin KEVYESTI Rokan Antin sinappia (Kitee), sitten,

    Leivitetään seuraavasti:
    Kirstin kananmunissa¨
    Liisan vaalean leivän korppujauhoissa

    Paistetaan RUNSAASSA voissa pannulla! tai jos haluaa kevyemmin niin uunissa.

  15. Ja sitten vasta lopuksi saksitaan tuoretilliä mehevän taimenfileen päälle!

  16. Kalalle tai varhaisperunoille oiva kastikeresepti:

    2dl kermaviiliä
    2rkl sokeria
    1tl suolaa
    2rkl tilliä
    valkosipulia kunkin maun mukaan
    1/2tl chilijauhetta tai tabaskoa
    2rkl sitruunamehua
    1/2tl mustapippuria

    Jo vot maistuvat kala ja perunat…

  17. Paikalliset Villisikapihvit (Veijo Hämäläisen tarhalta, Uusi-Värtsilä)

    Marinoidaan 6-8h seuraavasti:
    Öljyä
    Valkosipulia
    Balsamico di modenaa
    Kokonaisia mustapippureita
    Halkaistuja valkosipulinkynsiä
    Laakerinlehtiä

    HUOM! Ei tässä vaiheessa mitään suolaa!

    Marinoinnin jälkeen:
    KUUMASSA pannussa, mieluiten voissa ruskea pinta
    Suolaa
    Mustapippuria

    Sen jälkeen voideltuun vuokaan.
    Pintaa aavistus Dijonsinappia (tai Rokan Anttia) ja lopuksi voidellaan villisikapihvit smetanalla
    Uunissa lopullinen kypsyys

    Ja vot maistuu tämäkin hyvälle…

  18. Savustettua Jänisjoen taimenta:

    Fileeroi kala
    (säästä ruoto ja pää muuta käyttöä tai soppaa varten)

    Suolalios:
    4l vettä
    1/2kg karkeaa merisuolaa
    aavistus sokeria ja sirtuunamehua

    1h 15min vedessä

    Pönttöön kuivaa leppäpurua, 3 palaa sokeria (ja jos on niin katajanoksa)

    Miedossa tulessa n. 35min

    Ota pois uunista ja anna vetäytyä n. 15-30min. Nauti em kastikkeen ja hyvän seuran kera!

  19. KULTAINEN KUHA

    Valmista em taimenen tavalla leivittetty kuha (HUOM! ei sinappia tähän!)
    Ruskista pannulla kanttarellit ja pilkottu sipuli
    Kun sienien neste on haihtunut, lisää mustapippuri ja suola
    Mausta valkosipulilla
    Lisää aavistus sitruunamehua ja sokeria
    Laita lopuksi kerma, voita ja keitä kastike kasaan, keittovaiheessa voit lisätä kastikkeeseen esim siideriä tai valkoviiniä.

    Laita kasaan keitetty soosi kuhafileiden päälle ja seuraksi vaikkapa tillitetyt varhaisperunat:)

    Jo vot maistuu hyvälle!

  20. Hyviä ohjeita taas Eero-Matilta, mutta mutta…
    Hyvät resepitit katoavat tänne lipstikan otsikon alle / sisään
    ne pitäisi saada oman otsikkonsa alle ..

    Olisikohan Sinulla Eero-Matti mahdollista laittaa juttu alkuun haluamallasi otsikolla. Haun helpottamiseksi otsikossa pitäisi mielestäni näkyä sana RESEPTI. Kun jutun saisi alkuun niin näitä muiden juttujen sisältä löytyviä reseptejä voisi sitten kopioimalla siirtää sinne ”kaltaistensa seuraan”

  21. KUKKOLAMMEN SIIKAPASTA

    Leivitä ja paista viipaloitu siika em tapaan
    Keitä pastamakaroni puolikypsäksi kalaliemessä

    Ota wokkipannu tai syvempi paistinpannu, nakkaa pohjalle öljyä ja kuumenna siinä (älä polta!) valkosipuli ja purjo.

    Nakkaa pannuun puolikypsä pasta, hämmentele että v-sipulin maku tulee kauttaaltaan makarooniin, lisää kermaa, mustapippuria, suolaa, sokeria, sitruunamehua ja aavistus chilijauhetta

    Lopuksi laita pariloidut siikapalat ja tuoretilliä pastan sekaan, lautaselle laittaessasi ripottele vielä parmesaanijuustoa annoksen päälle.

    Jo vot maistuu hyvälle!

  22. Eipä ole Alpoaatos oikeuksia tehdä omia otsikoita, voisivatko ylläpitäjät halutessaan laittaa ”reseptit” omaan kastiinsa niin ei lipstiikka keskustelu menisi sekaisin:) Tuli muuten mahtava Sulosen Annen lampaasta tehty resepti vielä mieleen ja millainen voisi olla Värtsiläinen Zakuskapöytä…

  23. MANTSISEN RAKUUNAPORKKANAT

    Keitä porkkanat PUOLIKYPSIKSI
    Laita uunivuokaan
    Lisää (mieluiten tuore) rakuuna porkkanoiden päälle
    Sivele porkkanat veijon hunajalla
    Kypsennä uunissa

  24. Toimitukselle liian suuri homma poimia reseptit kommenttien seasta. Toimitushan se päättää otsikoista sun muista, mutta ainahan voi ehdottaa. Pitää laittaa omana juttunaan alkuun ja tarjota nimeksi vaikkapa ”Eero-Matin reseptejä ja ruokaohjeita” tai ”Ruokaohjeita ja reseptejä”.

    Tuota kalakastiketta pitää tänään kokeilla, kun on pakastettua kutuhaukea sulamassa. Saa korvata Kukkolammen siian.

    Ainut pieni Ransakanrakuunan typsy tuli ajettua vahingossa jyrsimellä pilalle, joten on tyytyminen kuivattuun

  25. Taas hyvä tarina, jonka kruunaa Eero-Matin mainiot reseptikommentit!

  26. Pitkät porinat lipstikasta ja vähän lisää. Liperi on siitä mukava mauste, että sen lehti säilyttää arominsa koko kasvukauden. Siinä mielessä on saman tekevää korjaako satoa keväällä vai syksyllä.Ukolmäöltään parhaat lehdet saa kylläkin keväällä. Lipstikkaa käyttäessä tulee olla jonkin verran varovainen sillä sen maku peittää helposti alleen muut aromit. Siis lipstikan maku tulee läpi.

    Rakuunaa olen kasvattanut ja suosittelen sen venäläistä muotoa. Se on viljelyvarmaa ja säilyy useita vuosia penkissä. Reilun kokoisena kasvina sen löytää vaikka olisi päässyt hieman rikkaruohojakin penkkiin kasvamaan. Ranskalaista rakuunaa en ole kokeillut ja sen talvehtiminen on epävarmaa, tai vaatii erikois osaamista. Rakastu rakuunaan eli kokeilkaapa sen kasvattamista, minusta se antaa hyvän säväyksen ruokiin ja siihen on helppo tottua.

  27. Kiitos Kaleville vinkeistä. Meistä venäläinen rakuuna ei ole yhtä hyvää, mutta ranskalainen talvehtii todella huonosti ja nyt hävisi kokonaan. Pitänee tyytyä venäläiseen.

    Minä aloin lipstikkaan tutustumisen niin, että laitoin keittoon karvahatun kokoisen tukon tuoretta lipstikkaa. Se oli kieltämättä hiukan liikaa, mutta selvisipä kertaheitolla mille se maistuu. Jos olisin laittanut vain ripauksen niin se ei olisi ehkä maistunut millekään ja olisin saattanut hylätä koko ruohon maistelun.

  28. Maistuva makuyhdistelmä on perunalipstikka-keitto sopivassa suhteessa molempia. Vävymme teki 5v. sitten mieheni synttäreille, ja kyllä se maistui. Ja sitä syötiin seuraavana päivänäkin, ja tuntui, ettei siihen kyllästy mitenkään.
    ”Sivuvaikutuksia” ei enää muista…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *