Ruutanat

Kuva: Alpo R.

Lahnasaaliita odotellessa on pitänyt tyytyä siihen mitä on sattunut saamaan. Näin toukokuun puolivälin paikkeilla liikkuu ruutanat samoilla seuduilla kuin lahnatkin.

Riimuverkoilla voi saada isojakin ruutanan köllyköitä. Ei se ihan lahnan veroinen ole, mutta savustettuna ihan syötävä kuitenkin. Hiukan imelähkö. Hyvin paksulihainen kala.

Kuvan isompi lienee parikiloinen ja pienempikin kiloinen. Rukkasen kokoiset mädit paistoin pannulla erikseen.

Share

7 comments for “Ruutanat

  1. Ruutana on kovin aliarvostettu kala, vaikka siinä ei ole mitään varsinaista “vikaa” sen enempää kuin muissakaan kaloissa. Tietenkin lampiruutanoiden pieni koko rajoittaa niiden käyttöä, mutta järvissä runsaan ruoan ääressä varttuneet mötkylät ovat kyllä evästä parhaasta päästä. En muista voimassaolevaa ruutanan SE-painoa, mutta luotettavasti dokumentoitu kärki lienee siellä kolmen kilon paikkeilla.
    Niin tai näin, tavallisesti järviruutana painaa havaintojeni mukaan 0,8-1,0 kg, mutta parhaastaan puolentoista-parin kilon painoisia yksilöitä kyllä löytyy etenkin useimmista rehevistä vesistöistä, mm. Sääperistä. Oma ennätykseni on tuulastamalla saatu 1,7 kg.
    Ruutanat tulevat yleensä muun kalastuksen sivutuotteena; lahnaverkkoihin niitä tarttuu ja usein myös katiska niitä kerää, niin että nostaessa jytisee. Savustamalla, niinkuin Alpo mainitseekin, niistä saa aivan oivallista ruokaa. Toinen tapa valmistaa on uuniruutana lahnan tapaan; leivinuunissa jos yön hauduttaa, niin ei tarvitse juuri ruotojakaan keräillä.
    Pari vuotta sitten kun katiska antoi muutamalla reissulla reilummin sellaisia miehen rukkasen kokoisia ruutananlätkyjä, kokeilin niiden hyödyntämistä paistettuna kalana. Halkaisin kalat ja fileoin niistä nahan ja kylkiruodot pois. Sitten yöseuduksi miedohkoon suolaan, leivitys korppujauholla ja paistaminen pannulla rypsiöljyssä molemmin puolin. Petyin positiivisesti; se oli todella hyvää!
    Ruutana on mainitun paksulihaisuutensa vuoksi helpompi fileroida kuin lahna, myös pienet selkäruodot on syödessä helpompi selvitellä kuin lahnasta. Maku on tosiaan selkeästi imelään vivahtava, johtuneeko se kyseisen kalan erikoisesta aineenvaihdunnasta jonka tuottaman alkoholin turvin talviaika menee vaikka niinsanotusti “huonommassakin hapessa”. Talvellahan ruutana on erittäin passiivinen, joskus sellainen on kuitenkin minullekin jäänalusverkkoon erehtynyt.

  2. Kiitti Jussille taas hyvistä vinkeistä.
    Ei ole tullut kokeiltua uunikalaa ruutanasta. Olen kyllä kevyesti kuivattanut uunin jälkilämmössä.

    Miten Jussi lie saanut ruutanat fileoitua kun minä en meinaa saada ruotoja poikki kuin hohtimilla.

  3. Ruutana on ongelmakala – ainakin nyt Sääperissä. Se on vallannut jo syvänpuolenkin eikä matalasta voi enää verkoilla pyytää kun ne ovat yhden yön jälkeen jo entiset. Kolmet verkot tulivat jäiden lähdön jälkeen poltetuksi kunnes tein stopin koko matalasta pyytämiselle.

    Voi vain kuvitella millaista jälkeä tulee kun ohutlankaisessa 50-50mm verkossa voi olla parikymmentäkin kilon molemmin puolin olevaa ruutanaa yön jäljiltä.

    En tiedä onko edes tästä tehohoitopyynnistä jos sellainen toteutuisi, edes mitään apua tähän kiusalliseen ongelmaan?

    Itse olen ainakin lopettanut verkkopyynnin matalasta, motivaatio syvällä niiden pitoon alkaa sekin hiipua surkeiden kalasaaliiden johdosta. Kukkolampikin oli koko toukokuun huono antamaan mitään. Kaustajärvelle ainakin siirryn nyt osin verkkokalastamaan. Pitkänsiiman jokipyynnin aloitan tänään!

  4. Sanoin puolileikilläni osakaskunnan “pomoille” että jos se tulisi verkkokustannuksiin mukaan, voisin kesän “hoitopyytää” rannoilta isoa ruutanaa pois, kyllä sitä tuhat-kaksituhatta kiloa hyvinkin saattaisi pois järvestä ehtiä saamaan ennen lumien tuloa:) Eihän tuohon tarvita kuin kymmenkunta kiloa ruutanaa/yö joka ei ole määrä ei mikään!

    Verkkoja tässä touhussa vaan tuhoontuisi rutkasti, Venäjältä ostettuna 60m pitkä verkko tosin maksaa vain reilun kympin!

  5. Ikävä kuulla,, vai ruutanat valtaa “kotijärven”.
    Ei ruutanaveteen voi verkkoja laskea.
    Meillä täällä Viinijärvellä kokeiltiin paunettia, eli sellainen iso pyydys. Katiskan mallinen päältä avonainen hökötys. Juntataan pohjaan kiinni.

    Saattaisi toimia Sääperin matalassa päässä hyvin. Siinä vaan on oltava ahkera porukka joka tyhjentää paunetin ja kuskaa saaliin jonnekkin säännöllisesti. Limottuminen on myös iso kiusa matalassa lämpimässä vedessä. Ei sitä kukaan jaksa yksin hoitaa pitkää aikaa

  6. Ruutanan, niinkuin muidenkin kalojen fileointiin tarvitaan tietysti mahdollisimman terävä veitsi. Ruutanan ruotonikamat ovat kovia ja paksuja, mutta hommaa helpottaa huomattavasti kun kala ensin avataan ja suolistetaan normaalisti. Tämän jälkeen se käännetään selälleen ja tyhjän vatsaontelon kautta painellaan kylkiluiden nikamat molemmilta puolilta selkärankaa veitsellä poikki. Tästä eteenpäin fileointi suoritetaan normaalisti. Lahna on helpointa käsitellä samalla tavalla.

    Sääperin kunnostushankkeen yhteydessä suoritetussa hoitokalastuksessa puolenkymmentä vuotta sitten ruutanoiden osuus saaliista oli todella vähäinen. Paunettiin niitä muutamia meni, mutta syvän veden nuottauksella tuli muistaakseni yksi ainoa. Muuta kalaa, lähinnä pientä lahnaa ja särkeä saatiin 40 tonnia. Mikä olisi se menetelmä, jolla voitaisiin pyydystää tehokkaasti matalasta vedestä kasvillisuuden joukosta, siellähän se ruutanoiden “pesä” kuitenkin varsinaisesti on?
    Paunetti on tosiaan varsin suuritöinen pyydys joka rehevässä järvessä vielä “kasvaa” pidemmän aikaa samalla paikalla pidettynä erittäin lujasti pohjaan kiinni.
    Jossakin painetussa julkaisussa olen nähnyt jonkin etelä-suomalaisen järven hoitopyyntiin liittyvän valokuvan, jossa oli vene kukkurakuormana pelkkää ruutanaa. En vain enää muista mikä oli ollut kyseisen saaliin pyydystyskeino.

  7. […] Ruutana on yleinen särkikalaoihin kuuluva lahnan näköinen kala. Näsijärvi tarjoaa pientä lahnaa säännöllisesti, mutta nyt sain ensimmäisen ruutanan. Odotukset eivät olleet kovat, mutta kaikkea liikkuvaa pitää maistaa. Ajattelin ensin jotenkin jotta lahnan tapaan. Hyvä lähtökohta, mutta sitä ovat muutkin syöneet: savustettuna, uunikalana, kuivattuna, fileinä. Hyvä keskustelu ja valmistusvinkkejä löytyi. […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *