Tekijä: Tellervo

Kaiku

Kaikkien tuntema sanonta on, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Paikka paikoin metsästä tai kallion rinteestä vastaakin kaiku. Sellainen kaikupaikka on esimerkiksi Kaustajärven rannalla, suunnilleen Kalmosaaren kohdalla, pohjoispuolen mantereessa. Vesillä viihtyvä pystykorvamme otti aina mahdottomat haukut tietyssä poukamassa kun…

Share

Kuravettä

Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli, sanotaan suomalaisessa sananlaskussa. Onneksi aprillipöivän pilassa ei välttämättä ole totta edes se toinen puoli. Taisi tuolla aprillipäivällä olla entisajan immeisille tärkeämpikin merkitys kuin nykyisin. Nythän monen sortin ”aprillia” saa lukea lehtien ja…

Share

Hankiiset

Kun vetäisin ikkunaa peittävän sälekaihtimen ylös eräänä aurinkoisena maaliskuun aamuna Niinivaaralla, eteen avautuva näkymä oli kuin suoraan pääsiäiskortista: Kolme rusakkoa pyöri piiriä leikkikentän reunaan kasvamaan jätetyn vanhan, tuuheaoksaisen omenapuun ympärillä. Mikäpä siinä oli pyöriessä, kun hanki olisi kantanut vaikka hevosen.…

Share

Tuplapussilakanasetti

Aamun aviiseja pöydällä levitellessämme huokaan, että kyllä meidän pirtin pöydän pitäisi olla suurempi. Itselläni on edessäni maakuntalehti, puolisolla pääkaupunkiseudun paksu aviisi ja niiden keskellä vielä kaksi kertaa viikossa ilmestyvä Joensuun kaupungin ilmaisjakelulehtikin. Onneksi Värtsin voi lukea sivupöydällä. Maakuntalehden etusivulla –…

Share

Hyvin säilynyt

Saunan lauteilla alkoi ärsyttää seuraavanlainen seikka: Jos naisimmeisellä on ikää 60+ ja jos hän on jotenkin vielä ”kuomenessaan” hänestä aletaan käyttää määritelmää Hyvin Säilynyt. Kun Ruotsin kuningas ja kuningatar vierailivat Suomessa, aina Lappeenrantaa myöten, kaikki mediat muistivat mainita kuinka hyvin…

Share

Kyldyyria

Kyldyyria, kyldyyria sanottiin ennen hienostelevasti vaikkapa iltamista joissa oli mukana torvisoittoa, runonlausuntaa, laulua, näytelmäesityksiä ja jopa puheita. Kulttuurin määritelmää en käy sen tarkemmin selvittelemään, joutuisin pian suohon kuin Joukahainen ikään. Kalevalanpäivä on samalla myös suomalaisen kulttuurin päivä. Siniristi- liput ovat…

Share

Tankilla

Puhelin pärähtää soimaan ja iloinen naisääni kysyy: ”Lähdetkö huomenna Tankille?” Vastaan, että huominen sopii mainiosti, kalenteriin on merkitty vain siivous, ja sekin kysymysmerkin kanssa. Siivousta voi aina siirtää ja niinpä etsin pöydälle valmiiksi passin, lasken kukarossa olevat ruplat ja täytän…

Share

Rainakuvia

Tietokoneella istuessani silmieni eteen avautuu hohtavan valkoinen ja tasainen Kaustajärven järvimaisema. Ei näy ”hiiren hyppeemee”, ainoastaan yksinäinen moottorikelkan jälki kulkee Halkolahden suunnasta rajalle päin. Samanaikaisesti selkäni takana tv:n kuvaruudussa välkkyy uusintana luontodokumentti Kesytön Arabia. Vain taikasanalla ”Seesam aukene”, voin siis…

Share

Keppiä ja porkkanaa

Vuosikymmenen se on seistä nököttänyt uskollisena kaupunkiasuntomme ovipielessä, mutta nyt se on kadonnut kuin tuhka tuuleen! Sen olemassaoloa ei tietenkään huomaa päivittäin, mutta annas kun sille on sääolosuhteiden takia tarvetta, niin sekin kapistus nousee arvoon arvaamattomaan. Aamuna muutamana huomasin lehtiä…

Share

Vesihumpassa

Vesivoimistelu, allasjumppa ja vesijuoksu ovat kaikki hieman eri asioita. Kaikkia olen harrastanut, suurinpiirtein kymmenisen vuotta yhteensä. Nykyisin suosin ainoastaan senioreille tarkoitettua allasjumppaa jota puoliso vesihumpaksi nimittää. Mamma mia Enkä minä ole ainoa harrastaja. Keskiviikon aamu- ja päivävuoro ovat jo etukäteen…

Share

Lukemisen lumoissa, osa 2/2

Lapsuudessani lukeminen katsottiin useinkin turhaksi huvitukseksi, ainakin silloin jos kotitöitä taikka läksyjä oli tarjolla. ”Ensin työ, sitten huvi” iskostui niin mielenpohjalle, että en ole vielä aikuisenakaan päässyt yli pienoisesta syyllisyyden tunteesta jos syvennyn lukemiseen ja jokin ”tärkeä” jää tekemättä. Ihmemaassa…

Share

Lukemisen lumoissa, osa 1/2

Rauhan tultua evakkoperheillä ei lasten kirjahankinnat saattaneet olla ensimmäisenä mielessä, minäkään en muista aivan varhaislapsuudestani yhtään kuvakirjaa. Mutta en minä silti aivan umpiossa ollut, äiti oli ollut nuoruudessaan innokas lukija ja niinpä hän kertoi meille ulkomuistista Topeliuksen satuja, Spyrin Pikku…

Share

Tähtihetkiä Kolilla

Tunnussanani oli ”Maijan tiimi”, kun nousin täyteen buukattuun bussiin Joensuun matkailupysäkiltä loppiaisaattona. Oli poutainen pakkassää ja meitä Kolille viemään lähteneellä kuljettajallakin oli säähän sopiva sukunimi, jonka nykyinen presidenttimme oli kyydissä ollessaan kääntänyt muotoon ”Little Sunshine”. Mikäpä siis oli näin valoisissa…

Share

Lumikenttien kutsu

Kyllä on meikäimmeinen tullut uus’avuttomaksi js riippuvaiseksi nykytekniikasta, varsinkin tuosta sähköstä. Otetaanpa esimerkkinä vaikkapa talvinen lauantaiaamu Kaustalla. Aamun valjettua puen päälleni ja meinaan hakea postin kävellen parin kilometrin päästä avolaatikosta. Kun tulen ulos huomaan, että märkää räntää on satanut kymmenisen…

Share

Jehu

Lapsuudessani pelattiin kuva-korteilla jotka nykyisin tunnetaan Pekka-kortteina. Emme tosin Dunja-mummon nähden. Hän ei sietänyt minkään sortin pelikortteja ja jos yllätti meidät pelin tuoksinassa – kuten usein tekikin – uhkasi heittää kortit pätsih (tulipesään). Ei kuitenkaan heittänyt. Harvoin niillä edes oikeasti…

Share

Hirvipaistin seikkailut

Sinä syksynä olimme voittaneet Värtsilässä, paikallisten erämiesten hirvipejaisten arvonnassa, parin kilon hirvipaistin maanvuokraajien sarjassa. Sanon sitä näin jälkikäteen paistiksi koska en enää muista tarkalleen minkä sortin kimpale se oli. Soihdut sammuu kaikki väki nukkuu. Koska emme itse olleet peijaisissa, Kaustajärven…

Share

Valkoinen lapanen

Kaustajärvellä – Turhuuventorin postilaatikolle kävellessäni – katselin vastasataneessa lumessa hyvin erottuvia eläintenjälkiä. Oli oravan hyppelyä, jäniksenloikkaa, ketunlenkkiä, hirvensorkkien tienylityksiä ja metsäpäästäisen piiperrystä. Yhtään ihmisen jättämää jalanjälkeä en havainnut. Siitäpä sain kimmokkeen askeltaa ajatuksissani erääseen tapahtumaan jolloin jäljitin omia jälkiäni. ***…

Share

Winterin talvea

Vuorokautta aikaisemmin kuin Pakkasukko oli ylittämässä valtakunnan rajaa Niiralassa matkasimme kokoonpanolla Maija, Erkki ja Telle päivän reissulle Venäjän puolelle. Pakkasukkoa emme siis rajalla kohdanneet, mutta heti ”Öljymäellä”, Jänismäen kahvilan aulassa, näimme hänen kaksoisveljensä. Matkamme kohde oli tällä kertaa Laatokan rannalla,…

Share

Pipariksi meni

”Koti siivotaan leivotaan ja paistetaan” Näin kiteytti tokaluokkalainen siskoni jouluvalmistelut kansakoulun ainekirjoitusvihkoonsa. Eikä siinä tarvittu mitään välimerkkejäkään kun asia tuli selväksi kertaheitolla. Äidin hommat on niin kiireiset Tuolla tokaluokkalaisen kodinkunnostus-reseptillä olen tsempannut itseäni enemmän tai vähemmän onnistuneesti vuodesta toiseen. Eräs…

Share

”Puintapäivä”

Olimme Kaustalla kappiistelemassa yöpuulle kun mieltäni alkoi askarruttaa kysymys mikä ero on riihellä ja puimaladolla. Vastaus oli tietenkin saatava heti ettei yäunet menisi sitä mysteeriä mietiskellessä. Ennen kuin puoliso ryhtyi (vastahakoisesti) selventämään asiaa hän halusi tietenkin tietää, että mistä ihmeestä…

Share

Sataa, syksy on

Laita se toosa kiinni! Komentelen näin Kuljettajaa joka kerran kun lasettelemme autolla alas Kemienmäkeä. Mikään – ei edes autoradio -saa häiritä loppumatkaan keskittymistä kun alamme lähestyä Värtsilän maisemia. Eihän sitä koskaan tiedä mitä mielenkiintoista jää näkemättä ja kokematta jos tarkkaavaisuus…

Share

Kun muori lampun osti

Iltojen pimetessä huomasimme, että niin Kaustalla kuin kaupungissakin yhden jos toisenkin valaisimen lamppu oli kesän mittaan simahtanut ja mitäpä sitä uutta valoisaan aikaan hankkimaan. Nyt talviaikaan siirryttäessä niitä oli kuitenkin hankittava ja siinäpä sitä samalla voisi ostaa mökin keittiönurkkaukseen yhden…

Share

Lainaa vain

Nykyisin voi lainata monenmoista vempainta kirjastoistakin; Rantakylän kirjastossa voi käyttää jopa ompelukonetta. Olen hyvilläni, että siellä ei sellaista ollut kahdeksankymmentäluvulla. Mahdoton ajatus, että olisin joutunut opettamaan koneen käyttöä asiakkaille. Omastakin katkesi neula joka kerran kun otin koneen esiin. Vuosikymmeniin en…

Share

Etiäisiä

Digitaalista äitiyspakkausta ja älytuttia odotellessa voinemme muistella aikaa jolloin erinäisiä ennusmerkkejä tulkittiin omaa kehoa tarkkailemalla. Sitäpaitsi, kun meikä-ikäisille laitettiin suuhun sokeriveteen kastettu tutti, ei kenenkään älli riittänyt kertomaan mitä haittaa se saattaisi tehdä puhkeavalle hammaskalustolle. Nenän kutina Männä viikolla nenää…

Share

Mämmi

”Mämmi oli sellainen ruoka, jonka valmistamiseen tarvittiin vain vettä ja ruisjauhoja. Kun vesi oli rautapadassa lämmennyt sikäli, että se alkoi poreilla, alettiin siihen hiljalleen panna jauhoja hierimellä hämmentäen. Kun seos oli tullut sakeahkoksi velliksi, jätettiin se lämpöiselle hellalle tai lämpiävän…

Share

Leivätön pöytä

Viikonloppuna jouduimme aivan tahtomattamme karppaajiksi, kun leipäpussi halusi jäädä mökin leipälaatikkoon, vaikka itse siirryimme kaupunkiin. Tuutin täydeltä hehkutetaan nyt karppauksesta, mutta meikäläiselle tämä aate ei meinaa mennä jakeluun, ei sitten millään. Ymmärrän kyllä, jos joku noudattaa terveydellisistä taikka itselleen muuten…

Share