Suomalaiseen legendaan perustunee sanonta ”pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä”. Nyt samaa voisi sanoa varpusesta. Liekö ennustus pyystä perustunut meedioiden salattuihin tietoihin, mutta nyt mediat kertovat varpuslinnun reippaasta painonpudotuksesta. Syytä pienenemiseen ei vielä tarkalleen tiedetä, tuskinpa ne kuitenkaan ovat tarkoituksellisesti ryhtyneet painoaan pudottamaan tyyliin ”rakas varpusrouva, sinusta on tullut pullukka!”
”Ollaan niin kuin varpuset”, kuva: Lissu Kaivolehto
Sua mä katselen kuin lentäisin itsekkin
Vanhin Suomessa löydetty rengastettu varpunen oli noin kymmenvuotias. Myös pienten lasten ja koululaisten vähäisestä liikunnasta ollaan huolissaan. Aktiivisimmat vanhemmat ovat kytkeneet lapsiinsa aktiivisuusrannekkeen. Siitä vilkuillessa voi sitten illalla nukkumaanmenon yhteydessä kertoilla vaikkapa iltasadun ”olipa kerran prinsessa joka kadotti aktiivisuusrannekkeensa”.
Minä en sellaista ranneketta varmaan laittaisi edes itselleni. Elämän ruuhkavuosina oli pakko pitää kiinni aikatauluista ja vilkuilla kelloa monta kertaa päivässä. Kun jäin eläkkeelle, riisuin ensimmäiseksi aikaraudan enkä ole sitä sen jälkeen ranteeseeni laittanut.
Yllä kattojen kanssas liitelen haaveissain
Samoihin aikoihin kun lehdessä kerrottiin varpusen pienentymisestä oli meneillään missikisat. Huolestunut mallimamma kertoi, että suomalaiset missit eivät ole liian laihoja mutta kuitenkin kansainvälisesti liian kookkaita. Tässä kohden tuli lukemisen ymmärtämisen vaikeuksia. Kuinkahan sekin on mahdollista? Ja kun missi sitten oli valittu, jokin taho kiirehti julistamaan että uuden missin on laihdutettava ainakin viisi kiloa.
Missien on siis oltava melkein syömättä ja juomatta enemmänkin kuin sen sata päivää johon tv-julkkikset juomisen suhteen äskettäin pyrkivät. Varpuseksi kutsuttiin myös sitä varttilitran kanisteria jolla väkeviä salakuljetettiin kieltolain aikana Suomen ja Viron vesillä.
Varpunen, nää samat kujat tuntee meistä kumpikin
Kuressaaren terassilla/kuva: OP
Harvinaisen paljon varpusia parveili ulkoterassin liepeillä Kuressaaressa Saarenmaalla eräänä syyskuisena päivänä. Niillä oli kuitenkin käytöstapoja. Eivät tulleet pöydälle niin kauan kuin käyttelimme haarukkaa ja veistä, mutta heti kun aterimet oli asetettu kertakäyttölautaselle kello viiden asentoon varpusparvi syöksähti paikalle ja putsasi pöydän.
Kun joka tuutista tunkee noita fitness- jumppa- ja treeniohjeita tavan immeinen alkaa väkisinkin tuntea itsensä harmaavarpuseksi. Melkein säikähdin kun luin että ”fitnessboomi riehuu somessa”. Helpotuksen huokaus, että se riehuukin somessa eikä Suomessa!
Uimahallin läheisessä orapihlaja-aidassa pyrähteli muutama varpunen kun tukka märkänä suunnistin vesijumpasta kohti kotia. Sanoin niille, että elekee tirskuko! Parhaani tässä yritän.
Teksti: Tellervo
Väliotsikot: Varpunen/Kai Hyttinen/Vexi Salmi
Varpuset ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina,kuten moni muukin laji.
Viime sunnuntaina oli Arto Nybergin vieraana tietokirjailija ja lintumies Lasse J Laine.
Hän mainitsi ohi mennen että kultasirkku on kadonnut Suomesta.Hänen muistinsa mukaan viimeinen havainto on tehty Värtsilässä 2007 ?Kultasirkkuhan on Joensuun nimikkolintu.
Voisiko Värtsilän lintumiehet kommentoida asiaa?
Varpusta usein vähätellään ulkonäkönsä perusteella. Ihmistä ulkoisen olemuksen perusteella vähäteltäessä sanotaan, että ”se on semmonen harmaavarpunen”.
Muistan miten aikoinaan töihin mennessä talviaamujen hämärässä varpusten iloinen tirskutus piristi mieltä ja muistutti, että kyllä se kevät kohta tulee.
Tellervo mainitsee tarinassa Kuresaaren varpuset. Minulle viime keväiseltä Kuresaaren matkalta jäivät lähtemättömästi mieleen pääskyset. Missään enkä koskaan ole nähnyt pääskysiä niin paljon kuin siellä. Minulle Kuresaari on nyt pääskysten kaupunki.
Varpusia meilläkin on näkynyt runsaasti. Koko kuluneen
talven ajan oli epätavallisen paljon erilaista lintukirjoa
ruokintapaikalla, kun mustarastaitakin jäi tänne talvehtimaan.
Nyt muuttolinnut tulevat joukoittain; kurkia pellolla, sorsia pihalla…
Oliko laulajatar Edith Piaf Pariisin harmaavarpunen?
Luulin jo hetken, että varpunen on niin vaatimaton
ettei se ketään kiinnosta…
Ranskalainen elokuva Pariisin varpunen kertoo
Edith Piafin elämänkerran. Se sai muistaakseni
useita Oscareitakin.
Ilomantsissa syntynyt Maija-Liisa Majanlahti esitti
Edit Piaf -näytelmästä otteita kiertäen ympäri Suomea
esim. Joensuussa. Esitys jäi mieleen vaikka siitä
on jo runsaasti aikaa.
Aina sitä jotain uuttakin oppii. Enpä enää muistanut,
että kultasirkku on Joensuun nimikkolintu. Taitaa olla
niin, että kyseistä lintua pyydystetään jossain päin maailmaa
ruoaksikin.
Tässä kirjoittaessa pätkähti päähän, että sanottiinko Wartburg
-merkkistä autoakin Varpuseksi? Täytyypä tutkailla.
Ensimmäinen täysin oma autoni oli Wartburg eli Varpunen vm 1965. Maksoi käytettynä ostettaessa 900 mk ja seuraavana vuonna siitä sai vaihtohyvitystä 750 mk. Olihan siinä pelissä puolensa, mutta hauskinta kaikesta oli se, että Konsta Pylkkäsen filmatisoinnissa esiintyy tuo sama auto samoine vikoineen ja rekisterikilpineen. Siinä filmissähän Konstalla on ongelmia auton katsastuksessa ja hän hylkää autonsa katsastuskonttorin pihalle.
Eräs tuttu oli innokas Wartburg-autoilija vielä 1990-luvun alkupuolellakin. Eräänä päivänä hän yllätti lähipiirinsä kertomalla, että ajelee nykyisin länsiautolla. Sitä kun tovi ihmeteltiin, hän valaisi asiaa kertomalla, että sama auto hänellä on edelleen, Itä-Saksa vain on yhdistynyt Länsi-Saksaan.
Kätkäläinen – Warren katsastus
https://www.youtube.com/watch?v=_OCBXAB6S0o
Mietinkin kiihkeästi kellä tutulla oli
tuo kaksitahti Warre, ei tullut mieleen.
Sehän olikin Kätkäläisellä, ja kun usein
yksi asia johtaa toiseen, niin eikös
tuo samainen Maija-Liisa (Piaf) esittänyt
Kätkäläisen vaimoa ja istunut usein
pelkääjän paikalla Warressa.
Säikähin ihan, onko Konstallakin ollut auto? Tuo Kätkäläisen katsastus on kyllä tuttu juttu!
Anteeksi virheeni. Automies on Kätkäläinen. Pylkkeröllä on puolestaan Sinisiä ajatuksia yms.
Onkohan suomalaisten ihmisten lihominen tilastoitu. Nyt olisi tilastotieteilijälle hyvähetki löytää piste missä optimipiste on saavutettu ja mikä siihen kehitykseen on johtanut. Aikakauan painojen pudotus saa jatkua, kun tilastotieteilijä alkaa huolestua nykytilanne ollessa lähtökohtana.
Wartburg oli kaksitahtinen kolmisylinterisellä moottorilla varustettu. Jokaisella sylinterillä oli oma sytytys järjestelmä. Kun olin Nokialla suunnittelijalla niin menin kesäisin töihin polkupyörällä ja ajoin alueen ohi jossa oli uusia Warrreja satoja Suomen tuonti varastossa. Kun Suomi muuttui nopeasti warret hävisi työmatkani varrelta. Olivat varmaan löytäneet uudet markkinat.