Saunan lauteilla alkoi ärsyttää seuraavanlainen seikka: Jos naisimmeisellä on ikää 60+ ja jos hän on jotenkin vielä ”kuomenessaan” hänestä aletaan käyttää määritelmää Hyvin Säilynyt.
Kun Ruotsin kuningas ja kuningatar vierailivat Suomessa, aina Lappeenrantaa myöten, kaikki mediat muistivat mainita kuinka hyvin säilynyt Silvia on. Sekö se on naisessa pääasia, kysyn vaan. No, pääasiahan se tavallaan on. Naamahan sen kaiketi paljastaa. Vaan eipäs Kaarle-Kustaasta käytetty samaa termiä. ”Kyllä on kunkku hyvin säilynyt!”
Kaisaniemen kamelia. Kuva Lissu Kaivolehto
Naisen on siis oltava hyvin säilynyt. Kuka hänet on säilönyt tai säilyttänyt? Jokunen vuosi sitten eräs miespuolinen gollegani sanoi minulle tavatessamme, että ”miehesi kohtelee sinua hyvin kun olet niin hyvin säilynyt”. Kiitin tietenkin kohteliaisuudesta, vaikka ei se suoranaisesti edes minuun kohdistunut, vaan puolisooni.
Se naisenkin säilyminen kun on niin monesta seikasta kiinni. Lähinnä kai perusterveydestä. Kun sain nelikymppisenä itseäni koskevan epikriisin käteeni vietäväksi toiselle osastolle, en malttanut olla vilkaisematta sitä salaa hississä. Se alkoi näin: ”Harvinaisen nuorekas….”. Hei, haloo! Eikö nelikymppinen ole nuori, ei kait sitä tarvinne erikseen mainita?
Kun sitten täytin viisikymmentä ja huokailin sitä eräälle elämää nähneelle vanhemmalle naiselle, hän totesi: ”Nuorihan sinä vielä olet”. Tänä päivänä ajattelen itsekin samoin, nuorihan se viisikymppinen vielä on jos vertaa vaikkapa tuohon maailman vanhimpaan naiseen Japanissa. Hän täytti tällä viikolla 117 vuotta ja hänen vanhin lapsensa on 91 vuotias. Haastattelussa nainen oli todennut, ettei tuo aika tunnu kovin pitkältä.
Vaan sitä en kyllä ymmärrä miksi meidän naisten täytyy suihkia itseemme kaiken maailman kemikaaleja päästä varpaisiin. Eräästä aviisista huomasin mainoksen hiuspuuterista. Mietin joko tässä palataan aikoihin kun hovien daamit ja kavaljeeritkin tupsuttivat peruukkeihinsa puuteria.
Perjantaina 6.3. Värtsissä oli pyhäkoulukuva ja aivan ensimmäisiksi kiinnitin huomioni tyttöjen kauniisiin ja paksuihin hiuksiin. Ilmeisesti ne ovat kotona keitetyllä saippualla pestyjä. Hengitystä on aivan oikeasti alkaneet iän myötä ärsyttää shamppoiden(kin) vahvat hajusteet.
Vaan mitä ei nainen tekisi kauneutensa eteen, totesi rouva Kiljunenkin Jalmari Finnen kirjassa Kiljusen herrasväki. Siinä hänellä oli jo leninki päällään kun sitä kuumallla raudalla takaa silitettiin.
Taidanpa laittaa cd-soittimeen Kari Kuuvan: Rupsahda rauhassa rakkani mun, aika luo taiteeksi piirteesi sun. Joka uurre on tarina niin mielenkiintoinen….
Hyvää naistenpäivää!
Tellervo
Tellen jutun kautta toivotan HYVÄÄ NAISTENPÄIVÄÄ kaikille naisille Värtsissä ja sen ulkopuolella.
Toteamus hyvin säilynyt hyvin nuorekas liittyvät meidän lansimaiden nuoruuden ihannointiin. Se on vain tullut ja sisäistynyt meidän kulttuuriin ja tulee arkipuheessa esille milloin missäkin asiayhteydessä.
Nuoruuden ihannointi näkyy kaikkialla ja erityisen hyvin pukeutumisessa. ”Ei sitä tartte kuin tsiikata ympärilleen.” Kirjailija Mika Valtari sanoo eräässä kirjassaan toteamuksen ”nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus.”
”Viisaus asuu vanhoissa naisissa” sanotaan Pohjanmaalla. Hyvää naistenpäivää!
Hyvää naistenpäivää! Myös sille naiselle joka juuri saa ensimmäisenä anglikaanisen kirkon piispana sauvan käteensä. Ja piispa Irja Askolalle, jonka metropoliitta Ambrosius päästi käymään Uspenskin katedraalin alttarilla.
Tämän vuoden naistenpäivä osuus Tapio Rautavaaran 100-vuotissyntymäpäivään. Kylätalossa on klo 14 kokous, jossa hiotaan su 15.3. klo18 pidettävän juhlakonsertin ohjelmaa. Tuolloin Ari Mononen laulaa Rautavaaran lauluja Värtsilän kesäteatterin väen avustuksella.
Konsertti liittyy yhtenä osana hankkeeseen kunnostaa Värtsilän myllymuseota ja sen ympäristöä Arppen pihan yhteydessä. Tarkoitus on kehittää Värtsilän pitäjän ydintä Tohmajärven kunnassa.
Konsertilla on tietenkin jo sinänsä merkittävä paikallinen itseisarvo.
Ainoa tango jonka Tapio Rautavaaran kerrotaan
levyttäneen on ”Saat ruusuja lurjukselta, joka
jätti sun itkemään”….
Kukathan kuuluvat olennaisesti naistenpäivään.
Tämä Lissulta saamani Kaisaniemen kamelia on
todella hyvin säilynyt. Sain sen häneltä sähköpostiini
jo pari-kolme vuotta sitten.
Kameliasta ajatukset siirtyvätkin klassikkoromaaniin
Kamelianainen. Kirja kertoo kauniista kurtisaanista.
Minulle on ollut merkittävä lukuelämys jo nuoruuden ajoilta Knut Hamsunin pienoisromaani Victoria. Se ilmestyi norjankielellä v. 1898 ja Lauri Viljasen suomentamana v. 1949. Olen tainnut lukea sen kolme kertaa.
Hyvää naistenpäivää!
Minua ärsyttää erityisesti lehtien palstoilla näkyvä naisten mummottelu:
”Mummo jäi auton alle”- tyyliin.
Itse koen olevani mummo vain lapsenlapsilleni.
Suuri on naisväen (kaiken ikäisten) huoli habituksestaan aina ollut. Ihan kaikkea en laittaisi krittisesti tiirailevan miesväen piikkiin. Naiset itse ne usein suurimman haloon nostavat itsensä ja toistensa ulkonäköpuutteista.
Olen tuntenut (ja tunnen) monia hyvin viehättäviä iäkkäitä naisihmisiä. Viehätysvoima on enemmän positiivista asennetta ja elämänymmärrystä kuin rypytöntä naamataulua ja optimaalisia mittasuhteita, joita hyvänä säilymisellä tavallisesti tarkoitettaneen.
Hyvää naistenpäivää niin kaikille naisille kuin miehillekin. Yritetään pärjäillä kaikenkarvaisten paineiden keskellä!
Kiitos Telle. Täyttä asiaa sinulta. Joskus voisi tietysti sanoa, että joku mies tai nais on nelikymppisenä jo ihan laho.. mutta se jätetään sanomatta. Sehän olisi moittimista. Mutta hyvin säilynyt tai ikäisekseen ihan kevollinen.. anti olla.
Miun mielestäni yksi parhaita hyvin säilymisen lääkkeitä olisi pitää lähimmäisensä virkeinä. Välillä helliä ja hemmotella. Näin naisten päivänä muistutan lajitovereitani, hellikää heilojanne.
Eilen näin ensimmäiset joutsenet tänä keväänä. Niiden innoittamina kopioin tähän pätkän vanhasta runostani. Siinä on jotain tähän päivään sopivaa ajatusta.
Tässäpä ukon, siis miun kevätmietteitä joutsenista ja hiukan hellimisestäkin
Jopa kiersi joutsenpari /ukon järven jäätikölle,
pesäpoukaman perälle.
Ilostui mökin isäntä/ ystäväinsä saavunnasta / jouhtenien joudunnasta .
Ukon mieli leivon lailla / talven kohmeesta kohosi / virkos talvi hortehesta.
Ukko katsoo mietteissänsä / hellän linnun liehakoita../
Miettii tuota tuumaellen / itseänsä muistutellen:
Ei ne papin pakehilla / taikka tuomarin tuvilla /
liittoansa lujittele / kultarenkain koristele
silti heillä sopu säilyy / luja liittonsa ikuinen.
Ainut heillä ystävänsä / puoliso on vierellänsä .
– Yks´on puoliso pojalla /- yksi neitojouhtenella
Pari vaikka on valittu / ajat sitten jo otettu,
silti soipi soidintanssi / tanssi uus jokakeväinen
Siin ois opiks ottamista / elon ohjeeks antamista
itsekullekin elolle / ihmiselle oppineelle.
Vaikk´ ois ukko taikka akka / vakituiseksi valittu,
elin´iäksi otettu / voisi joskus jouhten lailla
toinen toistaan kosiskella / helliä ja hemmotella.
Hyvää Naistenpäivää
Terveisin Alpo
Mukava saada miesnäkökulmaakin kehiin näin
naistenpäivänä. Telkkarissa näytettiin välähdys
ikinuoren Aira Samulinin synttäri-diskosta. Muistan,
kuinka kahdeksankymmentäluvun alkupuolella arvostelttin
Airaa usein siitä että hän tanssii ja pukeutuu liian nuorekkaasti.
Kun nyt ajattelee taaksepäin, niin ei hän edes mikään
”ikäloppu” tuolloin ollutkaan. Positiivisella elämänasenteellaan
on varmaan tehnyt gutaa omaan ikään suhtautumiseemme.
Kerran näin Aira Samulinin livenä Helsingin rautatieasemalla.
Kulki korkkareissaan, minhiameessaan ja vain pieni käsilaukku
kainalossaan. Rinnalla kulki nuori ”Adonis” raahaten Airan kasseja ja
laukkuja. Hyvä niin.
Alpolle kiitos joutsenrunosta!
Mulla oli tarkoitus lähteä Aira Samulinin synttäridiskoon, mutta pyöräily pitkin rantoja veti kuitenkin pitemmän korren. Aira korostaa liikkumisen merkitystä. Minulle pyöräily on kuitenkin luontaisempi liikkumisen muoto kuin tanssiminen.
Naistenpäivän kunniaksi Samulin lähettää terveisiä kaikille naisille.
– Iloinen ja hyvä mieli. Ja olla kiitollinen siitä, mitä on. Ei kannata valittaa sellasesta mitä ei ole. Ja kyllä se hyvyys ja viisaus auttaa niin naisia kuin muitakin ihmisiä, toteaa Samulin.
http://yle.fi/uutiset/aira_samulin_juhlisti_syntymapaivaansa_jarjestamalla_diskon_helsingin_rautatieasemalla/7853371
Poliisi pysättää rouvan joka ajoi 70 km:n tuntinopeutta
40 km:n rajoitusalueella. Poliisi kurkistaa sisään ja tokaisee:
” On taidettu ylittää kuusikymppiä ja reippaasti” Ruova
vastaa: ”Ei suinkaan . Kampaus vain vanhentaa!”
Korjaus:Tässä minun koneessani on kirjainten paikka muuttunut.
Piti olla Rouva eikä Ruava
Omaa kanssakumppaniani, vaimoani, muistin kansainvälisenä naistenpäivänä järjestelemällä ohjelmaa kokopäiväksi.
Samana päivänä oli myös päivä Tapio Rautavaaran 100v. Tapio Rautavaaran muistoa muistelin Onttolasta kotiutumisen merkeissä. Kavereiden kanssa lauloimme kotiutumisaamuna tuvassamme Tapio Rautavaaran kappaletta Reppu ja reissumies. Tämän kappaleen sanat sattuivat tähän tilaisuuteen hienosti.
Tapio Rautavaara oli kiertueella -50 luvun alussa Pohjois-Karjalassa.
Kiertueen esiintymis paikkana oli myös Öllölän Maamies-seuran talo.
Laulujen lomassa Hän kertoi juttuja ja näytti jousiampujan taitonsa.
Taulu oli laitettu näyttämön peräseinälle ja salin toisesta päästä Hän
ampui. Kyllä nuolet haki taulun keskipisteen.
Tuli nähtyä Tapio Rautavaara livenä.