Siellä ne nyt nököttivät vierekkäin täpötäyden henkilöautomme jalkatilassa, Tove ja Helena. Hieman oli epävarmaa saammeko ne kyytiimme, sillä kesän alku oli erittäin hektinen. Sitäpaitsi sekin oli epävarmaa, olisiko niitä lähipuutarhassamme Joensuussa enää laisinkaan, tarjous oli ollut voimassa jo muutaman viikon.
Kuten arvoisat lukijat muistanevat, olin saanut idean, että muutamme ”rupisen perunapeltomme” ruusutarhaksi. Ja lienette jo arvanneet: Tove ja Helena ovat puutarhan huolettomia ruusupensaita – kuten mainoslehtisessä sanotaan. Vielä ei osaa sanoa kuinka huolettomia ne ovat, mutta ainakin molempien kestävyysvyöhyke on 1-V.
Tove Janssonin tiedämme kaikki, mutta ehkä hänen nimeään kantava ruusu on joillekin tuntematon. Tove on juhannusruusun lähisukuinen tarhapimpinellaruusu joka sopii myös ”laiskalle puutarhurille”, tai mökkipihalle jossa se saa levitä juuriversoilla. Minähän olen juuri tuollainen laiska puutarhuri, joten meistä tuli heti kättelyssä kaverit.
Entäpä tämä Herttoniemen Helena? Se on vanha, suomalainen perinneruusu. Mutta mistä se on saanut nimensä, sitä täytyy ryhtyä tutkailemaan. Jotain tekemistä nimellä lienee Herttoniemen vanhan kartanon ja ilmeisesti myös ruusun ”löytäjän” kanssa. Ehkä Lissulla -myös Herttoniemen kukkasiin kuuluvana – on ruusun historiasta tarkempaa tietoa? Sen verran minäkin tiedän, että Herttoniemen Helena oli Vuoden Ruusu 2009, valinnan teki Suomen Ruususeura.
Mitähän sukujuurta lie ollut se vanha, vaaleanpunainen ruusupensas, jonka löysimme 1990-luvulla kukkivana Pälkjärven Ilmakasta, Leskisen pihapiiristä? Muistutti kovasti Herttoniemen Helenaa! Jännä sattuma muuten, että kun pähkäilin tuota asiaa puutarhalla, minua tervehti mies, joka totesi, että täällähän on muitakin pälkjärveläisiä! Tarkoitti siis itseään ja minua, ei ruusua.
Nyt molemmat ladyt, Tove ja Helena, nököttävät pussukoissaan mökkimme kuistilla. Tänään en kuitenkaan ryhdy istutuspuuhiin, sillä vielä on monta tärkeää tekemättä, kuten tuo räystäskourujen putsaus Tosin siihen hankalaan puuhaan on ryhtymässä kaksi nohevaa miekkosta joiden ikäero on viisikymmentä ja risat. Ei ole se homma ruusuilla tanssimista!
Teksti: Tellervo
Kuva: Lissu Kaivolehto
Allaolevat kuvat lisätty juttuun 26.6.2015
Taas on Telllervolla sana hallussa.Tällä kertaa jopa aikaa nautinnolliseen lukemiseen.
Lynn Anderson – Rose Garden
https://www.youtube.com/watch?v=lJBiCaQn1lA
Musiikin tahdissa ruusutarhan istutus sujuu kuin tanssi.
Vastaus Herttoniemen Helenan historiaan löytyi kirjahyllystäni 2009 ilmestyneestä Pirjo Raution kirjasta Suomen ruusut.
Kirjassa kerrotaan, että ”Herttoniemi”- ruusu löytyi 1970-luvun alussa Herttoniemen kartanon läheltä tienpenkalta. Löytäjän mukaan sille on ehdotettu nimeä ”Herttoniemen Helena”.
”Herttoniemen Helena” on blandaruusu eli kanadanruusuristeymä. Muita blandaruusuja ovat mm. ”Tarja Halonen” ja ”Toukoniitty”.
Meillä on tässä pihalla Lissun kuvan kaltaisin kukin kukkiva
ruusupuska, mutta en tiedä sen nimeä, koska se on entisen
asukkaan istuttama. Hyvin kestävä ja kaunis on kukkiessaan.
Villiruusunkin löysin viime kesänä sattumoisin tämän tontin
laidasta.
Olen kuullut jostakin, että ruusut pitävät hevosenlannasta-
liekkö perree?
….minä laulan sun kätehes kukkasen
kun silmäsi surusta kastuu,
teen ruusutarhaksi tienoon sen
missä jalkasi pieni astuu….
Näin V A Koskenniemi.
Tänään satoi vettä kuin saavista,
joten kyllä siinä kastui paikka jos toinenkin.
Mikon musiikista huolimatta Rose Garden
on vielä perustamatta.
Mutta räystäskourut on nyt puhdistettu
ja vesi syöksyi ränneistä vapaana kuin koski
konsanaan.
Tutkailin ruusukirjaani selvittääkseni tuon kuvan ruusun nimen ja tulin siihen tulokseen, että se on ”Therese Bugnet” eli ”Teresan ruusu”.
Kirjailija-runoilija Georges Bugnet omisti tämän upean ruusun ranskalaisessa luostarissa nunnana olleelle sisarelleen.
Ruusua löytyy ainakin kahdesta paikasta tästä lähistöltä. Aivan ihana tuoksu, niin kuin ruusuissa yleensäkin.
Yllätys yllätys!
Tove Jansson oli on puhjennut kukkaan ja
Herttoniemen Helenassakin on nuppuja!
Toimitus lisäsi pyynnöstäni jutun loppuun
kaksi Samin iltahämärässä ottamaa kuvaa,
tosin tuuli oli niin kovaa, että tarkkoja
kuvia ei saanut.
Kannattaa silti katsoa
punaruusun hehkua.
Kylläpä onkin kauniit kukat ja hyvinvoivilta näyttävät nämä Riikunniemen ruusutarhan ensimmäiset asukkaat.
Ruusutarha sai taas uuden asukkaan kun hankimme
sinne nukkeruusun. Se on siis aivan oikea ruusu nimestä
huolimatta! Kun nyt vaan sade lakkaisi sen verran, että
pääsisimme istuttamaan.
Pienet on huolet näillä pienillä harrastelijapalstoilla, oikeilla
vilejlijöillä monta kertaa suuremmat. Mikään kasvimaallamme
ei kasvanut märän kesän ansiosta, niinpä viimeinenkin
perunapenkki siirtyy muistojen joukkoon.
Sen verran vielä kerron, että puutarhuri sanoi, että ruusut ovat
olleet tänä kesänä niin suosittuja, että heilläkin oli vain pari
vaihtoehtoa enää jäljellä.