Vesihumpassa

"Kultainen avanto". Kuva: Lissu Kaivolehto

“Kultainen avanto”. Kuva: Lissu Kaivolehto

Vesivoimistelu, allasjumppa ja vesijuoksu ovat kaikki hieman eri asioita. Kaikkia olen harrastanut, suurinpiirtein kymmenisen vuotta yhteensä. Nykyisin suosin ainoastaan senioreille tarkoitettua allasjumppaa jota puoliso vesihumpaksi nimittää.

Mamma mia

Enkä minä ole ainoa harrastaja. Keskiviikon aamu- ja päivävuoro ovat jo etukäteen kuukausiksi täyteen buukattuja. Minullahan uimahalliin ei ole matka eikä mikään, mäki ylös ja toinen alas, mutta innokkaimmat käyvät aivan Joensuun rajoiltakin, esimerkiksi Kiihtelysvaarasta saakka. Johtunee siitäkin, ettei uimahalleja ole joka pitäjässä. Itse suosin tätä kotimme lähellä olevaa paikkaa senkin takia että allas on sopivan pieni ja sen vesi on otsonipuhdisteista.

Pukuhuoneessa kuulee monta mielenkiintoista tarinaa. Joskus yhdyn niihin, toisen kerran vain kuuntelen sujuvasti. Tänään kiinnostuin pukukoppi-vieruskaveristani kun hän mainitsi äitinsä olevan Värtsilän Selkäkylältä kotoisin. Tehtiin siinä sitten sukuselvityksiä puolin ja toisin.

Kerran sattui niinkin kummallisesti, että kun juttelimme erään rouvan kanssa kesämökeistä, ilmenikin, että hän onkin vieraillut Kaustajärven pohjoisrannalla tuttavansa luona useampaankin otteeseen.

Meitä aamuvuorolaisiakin on siis tuvan – tai tässä tapauksessa altaan – täydeltä. Eikä sinne otetakkaan kuin suunnilleen 25-30 henkilöä kerrallaan. Vetäjät saattavat vaihdella ja tottakai meille on vuosien varrella muodostunut omat ohjaaja-suosikkimme.

Eräs kaikkien rakastama miespuolinen ohjaaja tervehti meitä joka kerta sanoin “avaja porttis ovesi”, samalla kun irroitti altaalle johtavista heiluriovista lukituksen. Suru oli suuri kun hän yllättäen siirtyi Tuonpuoleisiin.

Poing Poing Poing

On se kumma kuinka kevyesti jalka nousee vielä iäkkäämmälläkin immeisellä veden kannattelemana. Joka kerran jännäämme, mitkä “lelut” saamme altaaseen mukaamme. Vaihtoehtoja on useita:Pehmyt pallo, HipperSmile (hymynaama), käsipainot eli puntit, värikkäät lötköpötkylät, ontot kepit…

Tänään vuorossa olivat puntit, tosin sellaiset vaahtomuoviset. Yllättävän paljon nekin antavat vastusta ja lisätehoa liikkeisiin. Kun pumppasimme kaksin käsin vedessä alaviistoon, kuiskasin vieruskavereille, että tämähän on kuin entisajan pyykkilaudalla pyykkiä hankaisi, tosin ilman sitä pyykkilautaa ja pyykkiä. Liikerata oli kuitenkin sama ja vesi pärskyi ja melkeinpä vaahtosikin kun purskuttelimme innolla musiikin tahdissa. Itse kullakin salaisena toiveena josko vyötärömakkarat muuttuisivat kuin taikaiskusta niinsanotuksi “pyykkilaudaksi”.

Pekka Halosen Avannolla. Kuva: ateneum.fi

Siitäpä ajatus lipsahtikin hetkellisesti entisajan naisiin jotka urhoollisesti huuhtoivat pyykkejä jäisillä avannoilla tai kaivoilla. Siinä mahtoi “hymynaama” olla koetuksella. Kun ummistin silmäni, näin jopa mielessäni pari avantoaiheista maalausta. Suomalaisille tutuin lienee Pekka Halosen “Avannolla”.

“Avannolla”.

Jumpan jälkeen melkein kaikki suunnistavat saunan löylyihin, mutta itse haluan lekotella hetkisen lämpöisessä porealtaassa. Aikaisemmin pomppasin porealtaan jälkeen vielä hetkeksi kylmäaltaaseen, mutta nyt kansi on ollut kiinni ja päällä lappu: EPÄKUNNOSSA. Saattaapi meikäläinenkin olla jo sen verran epäkunnossa, että parempi pysytellä tasalämpöisenä.

On sulla muodot Venuksen

Akka ja avanto Hugo Montén: Kuva: kehyskulma.net

Akka ja avanto Hugo Montén: Kuva: kehyskulma.net

Kotiin tallustellessa muistuu mieleen sattumus männä vuosilta. Silloin harrastin vesijuoksua ja sitähän juostaan tiukalle vedetty vesijuoksuvyö vyötäröllä. Olin juuri hankkinut uuden, Adidas-merkkisen uimapuvun, tosin alennusmyynnistä. Eikös vaan samana iltana Joensuussa tuolloin toimineen TV-kanavan kuvausryhmä “vaaninut” meitä altaan reunalla. Varmaan se oli sen uuden uimapuvun ansiota, kun minulta kysyttiin suostunko jumpan jälkeen haastateltavaksi. Uimapukukierrosta altaan reunalla en toki olisi suostunut tekemään, mutta vedestä käsin vastasin mielelläni minulle esitettyihin kysymyksiin. Aika moni tuttava sen sitten sattuikin näkemään, varsinkin kun sitä veivattiin kanavalla uusintana niin usein etten itsekään viitsinyt enää katsoa.

Sinussa on roimaa alkumiehen voimaa

Kun avaan kotioven, keittiöstä kuuluu puolison ääni: “Oliko siellä poikiakin?” Tämä on perheen sisäistä huumoria ja peräisin ajalta jolloin olin viisikymppinen. Olimme lähdössä naisporukalla joihinkin pessotoihin, ja tarkoitus oli yöpyä vanhempieni luona sieltä palattuani. Kun olin jo portailla menossa, iäkäs isäni tuli oven rakoon ja kysyi huolestuneena: “Onkos siellä poikiakin?”

Kyllähän siellä allasjumpassakin “poikia” on, meinaan niitä entisiä. Tänäänkin eräs paappa arvuutteli meillä ikäänsä. Kertoi täyttävänsä seitsemän vuoden kuluttua sata vuotta!

—–

“Vesielementti tarjoaa lempeän, mutta tehokkaan harjoitteluympäristön. Tasapainon hallinta on vedessä useimmiten helpompaa kuin kuivalla maalla, ja veden noste vähentää kehon kantavien osien kuormitusta”/ET-lehti 28.1.2015

Teksti: Tellervo

Taulujen kuvat on netistä poiminut Lissu Kaivolehto

Väliotsikot Vetrean vesijumpassa 28.1.2015 soineesta taustamusiikista

Share

12 comments for “Vesihumpassa

  1. irene peuhkurinen
    3.2.2015 at 8:29

    Uiminen on urheiluharrastuksista ykkönen.Avantouinti olisi myös mukavaa.Saivat jo kuntosalin . Vieläkö löytyisi innokas immeinen , joka saisi avannon avatuksi vaikkapa Harkkolammelle.

  2. jore
    3.2.2015 at 8:46

    Tellun jouhevassa tarinassa ja kyytipoika kuvissa viitataan pyykin huuhtomiseen avannossa.

    Pyykinpesun talvella käsipelillä on täytynyt olla helvetillistä hommaa.Ei ihme että vaimoihmiset kärsivät iänmyötä reumasta ja muista nivelvaivoista.

    Olen usein miettinyt myös sodanjälkeisten metsurien työpanosta maan jälleenrakentamisessa.
    MIEHET painoivat pitkää päivää metrisessä hangessa paita märkänä.Tästä työstä maksettiin sellaista palkkaa että perhe eli puutteessa.Kirosana.

    Tämänkaltaisten asioiden ajatteleminen auttaa aina kun on kivi kengässä.Tulee asioille mittasuhde.
    Ei kannata tuskailla jos läppäri on jumissa,joku ei vastaa kännykkään,TV:stä tulee väärää ohjelmaa jne.

    Ainut asia mihin mikään ajatteleminen ei auta on politikkojen jargonit iltauutisissa.Politiikka on ok mutta se puolitotuuksien kertominen harmittaa.

  3. Maija Varonen
    3.2.2015 at 8:58

    Tehokkaan vesijumppakertomuksen olet kirjoittanut. Olisipa saanut
    olla mukana!

    Täältä meiltä lakkauttivat entisen Kaprakan uimahallin, jossa vesi oli
    sopivan lämmintä uimiseen.

    Vesijuoksu tai kävely on hyvä vaihtoehto niskanikamavaivoista kärsivälle
    uijille.

  4. erkki lintunen
    3.2.2015 at 9:46

    Tuota Irenen avantouimapaikkaa kannattaa harkita. Olen kovasti ikävöinyt Ullukkaan, kun siellä opin joka aamuisen menon: ensin pukuhuoneen nestekaasukamina päälle, sitten illalla saunassa lämmitetty pesuvesi saunan puolella vatiin, sen jälkeen avantoon ja kolme kertaa veteen leukaa myöten ( I – P – PH) ja lopuksi pesulle ja lämpimään pukuhuoneeseen pukeutumaan. Siihen kolotukset häipyivät ja päivät valkenivat.

    Olisikohan ihan mahdotonta ryhtyä kehittämään ajatusta, että Arppen pihan rantaan rakennetaan uimalaituri ja sen eteeen avataan talveksi avanto. Rannalla on sopivan kokoinen tyhjillään oleva rakennus, johon voidaan sisustaa pukuhuoneet. On mahdollista myös suunnitella sinne suihku. Sähköt on lähellä, vettä saa pumpulla joesta ja viemäri mahdollista tehdä. Siinä olisi palvelua paikkakunnalle ja mainosta Hotelli Joelle. Ja vireää vettä Värtsilässä!!!

    Kesällä laiturin vierelle vene nostalgisia soutumatkoja varten. A vot!

  5. Telle
    3.2.2015 at 11:46

    Ei oo hätä tämännäkönen. Vaik’ on akka
    avannossa, niin on letti jalan alla. Tuumi
    entinenkin ukko avannon reunalla seistessään.

    Tää on sitä “mustaa huumoria”. Paitsi taiteessa,
    avanto esiintyy usein myös kansansaduissa. Mieleen
    tulee ekana piirrostehtävä josta loppujen lopuksi muodostui
    kissa. Se alkoi näin: Akka meni hakemaan vettä…

    Satu “Avannollakehrääjä” on aika karmaiseva. Huonosti kävi
    myös sille akalle, joka esitti avannosta nousseelle hauelle
    liian ahneita toivomuksia.

    Entäs satu ketusta ja karhusta? Karhu mieli tuoretta kalaa
    ja kettu neuvoi häntä tekemään avannon ja laittamaan siihen
    häntänsä “ongeksi”. Huonostihän siinä kävi,
    sillä avanto jäätyi yön aikana ja karhun häntä siihen kiinni.

  6. Lissu
    3.2.2015 at 12:39

    Nelivuotiaasta lapsenlapsesta oli hauskaa, kun perjantaina piirrettiin kissaa tuon Tellervon mainitseman piirrostehtävän mukaan. Samalla tehtiin muutkin piirrostehtävät Aarni Penttilän Aapiskukon näköispainoksen mukaan.

  7. erkki lintunen
    3.2.2015 at 12:59

    Kun avannosta alettiin kirjoitella, niin jatkoksi tarina, joka lienee jo entuudestaan tuttu. Mutta kertaushan on opintojen äiti.

    Rovasti meni naapurin Kallen kanssa kalaan. Kaiverrettun kairalla avannot – siis reiät – ja alettiin pilkitä. Kotvan ajan kuluttua Kalle ihmetteli, mitä se rovasti äheltää pilkillä. Hän meni katsomaan. Rovasti kertoi, että oli siimassa iso kala, joka ei mahtunut reiästä ylös. Hän oli alkanut tuuralla suurentaa aukkoa, mutta siima oli katkennut. Sen jälkeen harmistuneena lausahti: “Sinulla, Kalle, voisi olla tähän sopiva sana!”

  8. Pentti Mielonen
    3.2.2015 at 14:10

    Vanhempi työkaverini sanoi näin; antaa akan olla järvessä,
    sehän on miun akka.

  9. Telle
    3.2.2015 at 17:00

    Lissun kuvaamaa “Kultaista avantoa” katsellessa mietin,
    että kultaako sen kuu vai aurinko? Kuva lienee merenrannasta?

    Nykyisin järjestetään kuutamoavantouintejakin, mutta nuoruudesta
    pulpahtaa mieleen romanttiset elokuun kuutamouinnit. Silloin taisi soida
    Moonlight Swim niminen c-kasettikin.
    *
    Kiitos Eiralle kuvatekstien korjauksesta.

  10. Ilmari
    3.2.2015 at 18:02

    Nyt ei ole painomustetta säästetty kirjain koossa
    näkee sen lukea ilman silmälasejakin.

  11. Mikko
    3.2.2015 at 18:08

    Frank Sinatra – Moonligth Serenade

    https://www.youtube.com/watch?v=JW8LlusQYzc

    Tunnelmallista iltaa Kuutamo Serenadin kera.

  12. Lissu
    3.2.2015 at 20:37

    Mikko – laitoitpas sopivasti Kuutamoserenadin. Ensi yönä on täysikuu.

    Telle – Laskeva aurinko siinä kultaa avannon 12. tammikuuta. Saadakseni kuvattua pelkän avannon, jouduin zoomaamaan ja siitä syystä niin kulta kuin sininenkin ovat voimakkaamman näköiset kuin mitä ne oikeasti olivat.

    Avannolle on tästä kotoani matkaa ehkä vähän reilu parisataa metriä. Tuorinniemen uimaranta on ihan vieressä. Meren rannalla sijaitsevat nämä uimapaikat. Kaivolahden vedet siinä rantoja huuhtelee.

    “Herttoniemen Hylkeet” hallitsevat tuota talviuintipaikkaa. Vaikka olen minä kyllä joskus nähnyt avannossa joutseniakin. Joulukuussa “Herttoniemen Hylkeet” järjestävät kynttiläuinnin ja glögitarjoilun.

    Jos jotakuta kiinnostaa, niin linkin takaa löytyy muutamia hienoja kuvia avannon lähiympäristöstä http://www.herttoniemi.fi/herttoniemen-hylkeet

    Muistaakseni Töölönlahdella järjestetään elokuussa kuutamouintitapahtuma.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *