Vesivoimalla sähköä. Kemijoen ja Jänisjoen voimalaitoksien historiaa.

Vesivoima on kotimainen, uusiutuva ja päästötön energiamuoto. Suomessa on vesivoimalaitoksia noin 250 kpl, ja Suomen koko vesivoimakapasiteetti on noin 3 190 MW.

Vesivoiman osuus on viime vuosina ollut noin 15–25 prosenttia kotimaisesta sähköntuotannosta. Vuonna 2020 vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli noin 24 prosenttia. Sähköä vesivoimalla tuotettiin vuonna 2020 yhteensä noin 15 600 GWh.

Mahdollisuuksia vesivoiman lisärakentamiseen on Suomessa edelleen olemassa, vaikka suurimmat kohteet onkin jo pääosin rakennettu. Kokonaan uuden vesivoiman merkittävä lisärakentaminen on epätodennäköistä ympäristön- ja luonnonsuojelullisista syistä johtuen.

Edullisinta vesivoimakapasiteetin lisäys on, kun olemassa olevien laitosten tehoa kasvatetaan pääkoneistojen peruskorjauksen yhteydessä. Valtaosa jo rakennettujen vesistöjen lisäpotentiaalista saadaan juuri laitosten tehoa kasvattamalla.

Tuotantokustannuksiltaan vesivoimalat ovat edullisia pitkän käyttöikänsä ansiosta. Vanhojen voimalaitosten pääomakustannukset on jo kuoletettu, joten enää maksetaan vain käyttö- ja huoltokuluja.

Monet vesivoimalaitoksista aiheutuvat vaikutukset ympäristölle ja vesiluonnolle ovat paikallisia. Vesivoimalaitos ja sen yhteyteen mahdollisesti rakennettava tekoallas vaikuttavat valjastetun vesistön ja tekoaltaan alle jäävän maa-alueen ekologiseen tasapainoon. Alueiden alkuperäinen eliöstö joko tuhoutuu tai joutuu väistymään tieltä. Usein tekoaltaiden rakentaminen aiheuttaa myös ihmisasutuksen pakkosiirtoja. Tekoaltaan alle jäävien alueiden maaperässä olevat haitalliset aineet, muun muassa raskasmetallit, liukenevat usein veteen ja kertyvät lopulta kaloihin ja muuhun eliöstöön.

Tekstin lainaus: https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/vesivoima

Isohaaran voimalaitos

Lähellä Kemijoen suuta, Keminmaalla sijaitseva Isohaaran voimalaitos on Pohjolan Voiman ensimmäinen voimalaitos.

Isohaaran voimalan teho on 112,5 megawattia. Sen I- ja II-koneistot valmistuivat 1949. Laitosta laajennettiin 1990-luvulla. III- ja IV-koneistot otettiin käyttöön 1993. Voimalaitoksen automaatio uusittiin 2016–2017. Voimalaitoksen putouskorkeus on 12,2 metriä.

Kuva: Isohaaran voimalaitos on Pohjolan Voiman ensimmäinen voimalaitos. Valmistui 1949.
Suosittelen katsomaan! Kattava dokumentti Isohaaran vesivoimalaitoksen rakentamisesta.

Voimalaitoksien historiaa alueellamme.

Tämän jutun idean sain löydettyäni YouTubesta dokumentin Isohaaran voimalaitoksen rakennusvaiheista.

Olisi mielenkiintoista nähdä ja kuulla Saarion, Rukskeakosken, Vihtakosken ja Vääräkosken voimalaitoksien rakennusvaiheista.

Rakennustekniikka lienee ollut kuitenkin samanlainen, joen koosta riippumatta. Alla Wikipediasta löytämäni info Jänisjoen voimalaitoksista, joista vanhin on Saarion voimalaitos joka on valmistunut 1908. Jänisjoen vesivoimalaitoksilla on vahva kytkentä Oy Wärtsilä Ab:n energian tarpeeseen.

Saarion voimalaitos. Nykyisin museo.

Saarion voimalaitosmuseo sijaitsee käytöstä poistetussa vesivoimalassa Tohmajärvellä Jänisjoessa. Saarion voimalaitos on yksi Suomen vanhimmista alkuperäisillä koneistoillaan pysäyttämiseensä saakka toimineista voimalaitoksista. Sen suurjännitegeneraattorit ovat Kymijoen Loosarinkosken voimalaitoksen ohella ensimmäisiä Suomessa.

Vuonna 1908 valmistuneen voimalan punatiilisessä rakennuksessa on satulakatto ja yläosiltaan kaarevat, moniruutuiset ikkunat. Korotetut päätyfasadit ja muuraukset edustavat korkeatasoista teollisuusarkkitehtuuria, jollaista on säilynyt vain Kotkan Korkeakosken (1906) koneasemalla. Rakennuksen sisätilat muodostuvat konesalista ja katkaisijahuoneesta. Suurikehäiset generaattorit ja turbiininsäätäjät ovat konesalin vaikuttavin elementti. Alkuperäiset marmoriset ohjaustaulut ovat paikoillaan.

Laatokkaan laskevan Jänisjoen vesivoima otettiin jo varhain voimatalouden käyttöön. Siihen oli syynä Jänisjokivarren voimakas kaivos- ja rautateollisuus. Alueen vanhimmat laitokset, jotka toisen maailmansodan päätyttyä jäivät rajan taakse, olivat Läskelä (1899), Hämekoski (1900) ja Leppäkoski (1906). Ne olivat eri teollisuusyrityksien rakennuttamia. Varhain oltiin liikkeellä myös voimansiirron kehittämisessä. Suuri pietarilainen Putilovin tehdas rakennutti Läskelän voimalaitoksen ja Välimäen kaivoksen välille 6 kV:n johdon, joka oli maamme toiseksi vanhin suurjännitelinja.

Jänisjoen vesivoima kiinnosti myös Ab Wärtsilää, jolla oli lähistöllä masuuni ja valssilaitos. Läheisistä Jänisjoen putouksista Wärtsilä hankki omistukseensa Saarionkosken ja Vääräkosken vuonna 1907. Samana vuonna yhtiö haki lupaa läänin kuvernööriltä Saarionkosken rakentamista ja vesivoiman käyttöä varten. Suunnittelutyössä näkyy viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippellin kädenjälki. Suunnittelutyöhön osallistunut ja voimalaitoksen rakennustyötä johtamaan valmistautunut insinööri Nils Nestor Norell kuoli yllättäen heinäkuussa 1907. Voimalaitostyö jatkui rakennusmestari Pekka Wetterstrandin johdolla yhtiön omana työnä vuosina 1907–1908. Aluksi asennettiin paikoilleen kaksi 10 kV:n koneistoa, joiden kehittämä sähkö siirrettiin suurjännitteisenä Wärtsilän rautatehtaille. Voimalaitokseen asennettiin kolmas koneyksikkö vuonna 1935. Wärtsilän raudanjalostustoiminta loppui sodan aikana tehtaan jäätyä luovutetulle alueelle.

Tohmajärvellä Uusi-Wärtsilässä jatkettiin raudanjalostusta vuoteen 1967, jonka jälkeen Saarion voimalaitos tuotti sähköä paikallisverkkoon. Wärtsilä rakennutti uuden voimalaitoksen Saarionkoskeen vuonna 1984, jolloin vanha laitos pysäytettiin. Paikallisen kyläyhdistyksen ehdotuksesta Wärtsilä suostui laitoksen säilyttämiseen ja on myöhemmin myös myynyt laitoksen laitteineen Tohmajärvi-Seura ry:lle. Useiden yhteistyötahojen myötävaikutuksella Saarion voimalaitos on kunnostettu museoksi vuonna 1991.

Voimalaitoksen sähköä alettiin myydä valtakunnan verkkoon v. 1967. Uudessa voimalaitoksessa on vain yksi turbiini, joka tuottaa noin kaksinkertaisen määrän sähköä verrattuna vanhan voimalaitoksen kolmen turbiinin yhteistehoon.

Uuden voimalan maksimiteho on 1670 kilowattia. Vuosituotannoksi ilmoitettiin n. 6500 megawattia (6 500 000 kilowattia). Vertailun vuoksi kerrottakoon, että sähkölämmitteinen omakotitalo käyttää 15000 – 20000 kW vuodessa, joten uusi voimalaitos tuottaa 300-400 talouden vuosittaisen sähköntarpeen.

Virtuaalinen virailu voimalaitosmuseolla! Klikkaa kuvasta kohteita ja tutustu.

Lähde: Tohmajärvi seura ry.
https://360panorama.fi/360Voimalaitosmuseo/360Voimalaitosmuseo.html?fbclid=IwAR2_LLeOjCGIOW4EPHbR_ReAxrnhksH7SlXsmbzlajO0Dlir4076llRqOL0

Ruskeakosken voimalaitos

Ruskeakosken voimalaitos sijaitsee Jänisjoessa Joensuussa entisen Kiihtelysvaaran kunnan alueella. Kosken rakennusoikeus oli alun perin Tohmajärven Tehdasosuusliikkeellä, jolta se siirtyi vuonna 1949 Oy Wärtsilä Ab:lle. Tämän rakennuttamana voimalaitos valmistui vuonna 1957 ja se toimitti alun perin sähköä Uuden Värtsilän rautasulatolle. Voimalaitos peruskorjattiin vuonna 1986 ja 1989. Oy Wärtsilä Ab:n seuraaja Oy Metra Ab myi voimalaitoksen yhdessä muiden Jänisjoen voimalaitosten (Saarion, Vihtakosken ja Vääräkosken) kanssa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle tammikuussa 1991. Voimalaitos on näistä neljästä Jänisjoen voimalaitoksesta suurin.

Tekniset tiedot
Teho 3,2 MW
Putouskorkeus 20 m
Suunnitteluvirtaama 21 m3/s
Vuosienergia 15 000 MWh

Vääräkosken voimalaitos

Vääräkosken voimalaitos sijaitsee Jänisjoessa Tohmajärven kunnassa. Voimalaitoksen rakennutti Oy Wärtsilä Ab vuonna 1915 toimittamaan sähköä Värtsilän rautaruukille ja myöhemmin Uuden Värtsilän rautasulatolle. Oy Wärtsilä Ab:n seuraaja Oy Metra Ab myi voimalaitoksen yhdessä muiden Jänisjoen voimalaitosten (Ruskeakosken, Saarion ja Vihtakosken) kanssa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle tammikuussa 1991. Perinpohjaista uudistamista kaivannut voimalaitos korvattiin kokonaan uudella voimalaitoksella vuonna 1992.

Tekniset tiedot
Teho 1,8 MW
Putouskorkeus 7,5 m
Suunnitteluvirtaama 29 m3/s
Vuosienergia 8 500 MWh

Vihtakosken voimalaitos

Vihtakosken voimalaitos sijaitsee Jänisjoessa Joensuussa entisen Kiihtelysvaaran kunnan alueella. Oy Wärtsilä Ab:n rakennuttama voimalaitos valmistui vuonna 1952 ja se toimitti alun perin sähköä Uuden Värtsilän rautasulatolle. Voimalaitosta peruskorjattiin vuosina 1985 ja 1989. Oy Wärtsilä Ab:n seuraaja Oy Metra Ab myi voimalaitoksen yhdessä muiden Jänisjoen voimalaitosten (Ruskeakosken, Saarion ja Vääräkosken) kanssa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle tammikuussa 1991.[1] Voimalaitos on peruskorjattu vuonna 2007[2].

Tekniset tiedot
Teho 1,4 MW
Putouskorkeus 8,3 m
Suunnitteluvirtaama 21 m3/s
Vuosienergia 6 900 MWh

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *