Oletko ollut töissä Wärtsilän telakalla ?

16 comments for “Oletko ollut töissä Wärtsilän telakalla ?”

1. Joo kyllä kävin hitsarina ja sain osallistua (ylitöinä)luovutettavien loivojen loppusiivoukseen.Loistoristeiliä muistaakseni nimi oli jotakin tähänsuuntaan kuin Rojal Vigin Sea .Se oli jotain 144m pitkä tais olla alumiiniä jot ei ihan halvimmasta päästä.
   Hitsailin myös Jäänmurtajien osia sekä hallissa sekä ulkona viimeistely korjauksia esim.myrskykaiteiden muutostöitä.
   Muistelen että yksi niistä olisi ollut ydinkäyttöinen jäänmurtaja Jermag.

2. Hyvä Kalle.Vaikka tuolla Joren kommenteissa kerroinkin niin lisätään tähänkin osioon tietoni.Eli Wärtsilä Turun telakka ja olin ainoastaan yhden vuoden v.1970-1971.Laivaputkiasentaja oli virallinen ammattinimike.Turun telakkahan oli silloin Aurajoen suulla, siinä Förin vieressä.Nykyään taitaa olla Pansiossa telakka.Siihenaikaan laivat tehtiin taivasalla ja tietenkin kesällä sataa vettä ja liekö silloin Turussa ollut kylmin talvi ikinä, kylmää ainakin oli.Se oli ensimmäinen työpaikkani ja melkoinen kulttuurisokki kun en ymmärtänyt mitä kieltä ne puhuivat , mutta onneksi ne eivät ymmärtäneet minun mongerrustani.Nykyään taidetaan laivat tehdä halleissa.Vähän aikaa kun sitä laivaa sadat ukot rakensi oli vesillelaskun aika.Se tais olla vapaapäivä ja tilaisuus oli juhlallinen.Pääsin ihan vierestä näkemään miten iso teräslaiva lipuu kohti Aurajokea.Puuparrujen päällä ja jarruna oli ainakin iso kasa riimuja.Mahtava näky ensikertalaiselle.Wärtsilän telakan taru loppui ilm. v.1989 sitten tuli muun nimisinä.Liekö ollut kohtalonivaa kun Vauhti Ville osti Kone ja Sillan v.1938 ja muutama vuosi lisää niin alkuperäinen Wärtsilä oli mennyt,paikkakuntana.

3. Olin vuonna 1980 WärtsilänTurun telakalla vetämässä projektia. Homma käsitti laivan Viking Saga kone- ja valvontahuoneen sähköistyksen. Oli muuten lakkoherkkä työpaikka.

4. Minä kävin Wärtsilän Helsingin telakalla sen rupeaman,silloin se kaupungin ahneus ja hulina riitti mulle.

5. On Tapani ollut kovassa koulussa Turussa.

   Minä aloittelin kauppamiehen uraa -80 luvun lopulla ja menin myymään
   Wärtsilä meriteollisuudelle ison mällin sähkötarvikkeita.
   En uskonut että
   siitä kaupasta tulisi elämäni suurin luottotappio.Itse asiassa Wärtsilä meriteollisuuden
   konkurssin vuosipäivää vietettiin eilen.Telakka meni nurin 23.10.1989.

   Vain pari viikkoa konkan jälkeen toimintaa jatkoi puhtaalta päydältä Masa-Yards.
   Martin Saarikankaan mukaan nimetty yritys.Saarikangas oli Wärtsilän meriteollisuuden viimeinen TJ.

   Wärtsilä meriteollisuus syntyi Wärtsilän ja Valmetin telakoiden yhdistyttyä 1987.

   Nykyisin Turun telakan omistaa saksalainen perheyritys Meyer.Sillä on telakoita myös Saksassa ja Ranskassa.
   Laivojen kasaus tapahtuu Pernossa ja esim hytit tehdään Piikkiössä.Valmiit modulit nostellaan
   sitten paikoilleen sillä jätti 105 metriä korkealla nosturilla.
   En ole katsonut koskaan miten putket liitetään moduleiden välillä mutta sähköt
   kytketään tökkittävillä pikaliittimillä,ilman ruuvausta.
   Tässä bisneksessä minäkin olen saanut olla mukana joten se kirvelevä alku on kuitattu 🙂

6. Olen ollut Wärtsilän Helsingin telakalla,myös Turun Wärtsilän telakalla ja Valmetin telakalla.Valmetin telakalla tehtiin tutkimus-ja asuntolaivoja,näistä
   runkotyöt tehtiin Suomenlinnan telakalla. Kerran oli taas vesille
   lasku, seisottiin siinä montun reunalla ja katsottiin kuinka venäläinen rouva
   saa konjakkipullon rikki paatin kulaan. Toimitus oli suoriteettu ja seurue
   lähti siitä liikkeellle, Rouva pysähtyi siihen minun kohdalle ja otti ruusun
   siitä kukkakimpustaan ja ojensi minulle.Arvoo tutisko polovet!

7. Vähän odottelinkin, puuttuuko joku ”lakkoherkkyyteen” ja Eerolta se tulikin.Meidän porukka ei ehtinyt olla kuin viikon töissä,kun tuli tiedotus, että meille maksetaan liian paljon kokemukseen nähden ja vanhempi porukka vaatii lisää liksaa.Meidän palkkojahan ei voinut alentaa.Jotenkin se sovittiin, mutta siitä alkoi minulle siihen asti tuntematon käsite kuin lakkoilu.Ehkä vähän liioittelen, mutta vähintään joka toinen VIIKKO oltiin jonkun syyn takia lakossa.Yleensä se oli joko ruokatunnilta kotiin lähtö, jolloin ei saanut palkkaa tai istuttiin 4 tuntia jolloin se palkka tuli siltä ajalta.Useasti se oli istuminen kahvitunnilta klo 14, neljään asti.Kotiinlähtemiset oli yleensä perjantaisin?Joka osastolla oli ”yhteyshenkilö” jonka aina nähdessään tiesi, että nyt lakkoillaan.Jälkeenpäin olen monesti miettinyt miten yritys kesti tuollaista, mutta pelastuksena tais olla bilatereeninen kauppa Ruskin kanssa.Tuotiin vähemmän sinkkiämpäreitä.Politiikkaa ei sais puhua, mutta kyllä ne oli punaliput, jotka siellä liehusi.

8. Palaan vielä asiaan.Telakkahan varmasti kehittyi vuosivuodelta, esim. tuo moduulitekniikka, mutta vuonna -70 esivalmisteita tehtiin vain runko-osien osalta. Työvoima oli minun käsitykseni mukaan omia ukkoja,aliurakointia oli varmasti vähän kuitenkin.Lehdissä Wärtsilän konkurssin syyksi ilmoitettiin työntehottumuus,väärin hinnoitellut laivat (alihinta) jne.Kyllä siinä varmasti kävi samoin kuin Nokialle,muut vaan tekivät samaa tuotetta halvemmalla.Kiina on tällähetkellä kukkulan kuningas,mutta kyllä sille kopioinille vielä noutaja tulee.Trumppi näyttää närhen munat jos pääsee vielä pressaksi.(vitsivitsi)Jos joku on kiinnostunut Wärtsilän telakasta on Ylen Elävässä Arkistossa esim: Teräslevystä valtamerijätiksi v.1971 ja Telakkaperhe Turusta v.1982. Linkittää en osaa.

9. Ylen Elävä Arkisto: Teräslevystä valtamerijätiksi v.1971:

   https://areena.yle.fi/1-50092758

10. Ylen Elävä Arkisto: Telakkaperhe Turusta v.1982 (otteita):

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/10/14/telakkaperhe-turusta

11. Linkissä joitakin vanhoja kuvia Turun telakalta:

    https://muistoja.wartsila.com/kuvia-turun-telakalta/

12. Jopa on paljon luettavaa tuon Sakarin löytämän linkin takana

13. Kesä -89turun pansion telakalla viking linen svedu partnerin sliten tilaus calypson sisustus,sauna,rafloja,käytäviä.kerettiin tehdä pari kuukautta.meiän firma göteborgilaineen,ensin värtsilä teki konkan,samaan aikaan merita pankki haki sliten konkurssiin,jotta viking line jäisi ahvenanmaalaisille.slitellä oli vastavalmistunut ms europe juuri tullut liikenteeseen , mayerin tekemä ja suurin itämerellä.europan osti pesästäsilja line.sliten pesään jäi runsaasti varoja ja slite jättiviking linen..jaakko lassilalla meritansa kanssa alkoi kurjuus,meritasta ja ruotsin paskapankeista,suomen skop lisänä muokattiin nordea.anordea.ahvenaiset lunastivat cindarellan ja teetättivät laivan valmiiksi omaan lukuun alkuperäisillä alihankkijoilla,tulin göteborgilaisen concortion/yhteenliittymän mukana takasin,pari kuuta pansionlaiturissa , senjälkeen koeajoille merelle,merikelposuus hyväksyntä ja siirto helsinkiin,siellä joku päivä laiturissa viimeset ylijäämä matskut rantaan,neitsytmatka tukholmaan onnistuneesti.viimeistelyjä jatkui laivan päällä puolisen vuotta .calypson masayard teki valmiiksi?ei mahtunut itämerelle,myytiin jonnekin aasiaan.

14. Värtsilän valmetin suomen laivateollisuuden ja ruotsalaisen mattsonin suomen laivatouhut ja lohjan ongelmatoiminnot yhdistettiin metra oy:ksi metalli ja rakennus omaisuuslikvitoitiin ja ajettiin konkurssiin täällä tohmajärvenkäräjillä vähän kuin vaivihkaa!!

15. Puolisoni Martti Tuominen (1931 -2017) oli Wärtsilän Hietalahden telakalla töissä 1950-1956.
    Hän ystävystyi siellä Age Sjöholmin (1915-1984) kanssa.
    Age lähti merille 1953 ja kirjoitti Martille kaksi eloisaa kirjettä elämästään merillä.
    Löysin nämä kirjeet mieheni papereiden joukosta ja haluaisin lähettää ne johonkin, esim. Wärtsilän arkistoon.

    Pyydän postiosoitetta, johon ne voi toimittaa. Lämpimin terveisin Raili Sorainen puh. 040 514 5757
    Mechelininkatu 21 B 36 00100
    railisorainen@gmail.com

16. Olin Wärtsilän Hietalahden telakalla Helsingissä levyseppä-hitsaajana ja rihtaajana 70-luvun alkupuolella, kunnes lähdin reppuhommiin eri puolille Suomea. Noihin Hietalahden aikoihin tehtiin 6 loistoristeilijän kokonaisuus Karibialle.