Teksti ja kuvat: JORE
Ilmakuva: Wikipedia
Seurasaari
Kuva: Wikipedia
Seurasaari on Helsingin kaupungin omistama ja suojelema ulkoilualue.
Saari on ollut aikoinaan Meilahden kartanon varsalaitumena josta se on nimensä saanut. Kansanpuistona paikka on ollut jo yli 100 vuotta.
Paikka on tälläisten hitaammin liikkuvien ulkoilijoiden suosiossa kun siellä ei saa ajaa autoilla eikä polkupyörilläkään.
Ulkoilmamuseon vanhat rakennukset täyttävät noin kolmasosan saaren pinta – alasta. Alueelle on siirretty ympäri Suomea 88 erilaista vanhaa rakennusta. Vanhin on 1686 rakennettu puinen Karunan kirkko Varsinais-Suomesta.
Raja-Karjalaista asumista museossa edustaa Pertinotsa niminen talo.Se on siiretty Seurasaareen kesällä 1939 Suojärven Moisseenvaarasta.
Spirdo Makkonen väsäsi talon suvulleen 1884. Karjalaiseen tapaan talossa asui suurperhe ja asuinhuoneet ja karjasuojat olivat saman katon alla.
Seurasaaressa saa helposti seuraa. Kesyt oravat ovat ehkä kuuluisimpia saaren asukkaita. Ne lähtevät joskus seuraamaan lenkkeilijää ja rähjäävät tirskuttaen kun pähkinää tai muuta herkkua ei ole tarjolla.
Myös tiaiset, joutsenet, hanhet ja sorsat ovat vuosikymmenten aikana oppineet siihen, että ihmiset ruokkivat niitä. Näin niistä on kehittynyt ihmistä pelkäämättömiä eläjiä.
Paratiisiin on kuitenkin luikerrellut käärme, villintyneiden minkkien ja supikoirien muodossa. Nämä vieraslajien tuholaiset harventavat kesyyntyneiden lintujen kantoja kovasti ja näin esimerkiksi sorsien määrä on saaressa vähentynyt radikaalisti.
Saaren mainiot lenkkipolut olivat aikoinaan myös Presidentti Urho Kekkosen kovassa käytössä. Legendaariset 7-askelmiset portaat sijaitsevat saaren etelä päässä.Totena väitetään että vielä 74 vuotiaana Kekkonen loikkasi portaat yhdellä loikalla ylös mutta hylkäsi suorituksensa koska otti kaiteesta ylhäällä kiinni.
Minä loikkaan kolme askelmaa noilla portailla ja syntymävuosi ajokortissa väittää että olen huomattavasti nuorempi kuin 74
Urheilusuoritus saaressa on hyvä päättää makkaranpoistoon johon siellä on erinomainen mahdollisuus.
Jore
Taitaa juhannuksena olla suosittu paikka. Vieläkö se Meilahden kartano on olemassa ja selitäppä miten varsalaitumesta saadaan nimi Seurasaari? Kekkosella oli pitkät jalat ja korkeushyppääjän tausta. Ymmärsin, että nykyinen kotisi on Töölössä, näkyykö se tuossa ilmakuvassa?Meilahden sairaala näkyy ainakin, vai mikä se oli, sano Jope.
Ihan oikein Tapsa muistat,Seurasaaressa on Juhannusta juhlittu vuosikymmeniä.
Kerran olen Juhannuksena saaressa ollut.Oli useita kokkoja ja kyykkää pelattiin kentällä.
Lapsiperheistä ja aasialaisista turisteista juhlaväki koostui.
Seurasaari nimi tulee ruotsinkielisestä nimestä Fölisöö.Nimen alkuosa föl tarkoittaa varsaa.
Tästä on väännetty 1800 luvulla suomalainen vastine Fölisaari josta sitten virallisena käännöksenä
on ajateltu fölin tarkoittaneen följe:ä eli seuraa.
Länsi-Suomessa elää edelleen murresana föli eli lähdetkö föliin siis lähdetkö mukaan/lähdetkö seuraksi.
Eikö ole loogista 🙂
Meilahden kartano on säilynyt.Talo on Tamminiemen naapurina.
Sairaala näkyy ilmakuvassa,talo missä asumme ei ihan näy kuvassa mutta on ihan kulmilla ollaan.
Jorelle kiitos.Mielestäni tiälä Itä-Suomessa sanotaan myöskin, että lähetkö ”följyyseen”Tuo föli oli heti tuttu, kun olen ollut vähän aikaa Turuus.Mutta yhtä tuttu siellä on myös sana köli.Nyt ootan innokkaana mitä Sakari sanoo?
Oonhan mieki ollu Turuus, ihan asunut kesän siinä tois puol jokkee. Föri siellä oli, seilasi Turun ja Åbon väliä.
Kiitos kertomuksesta, joka liittyy Värtsilään ainakin kertojan ja Kaurilan saunan kautta.
Onneksi tarkistin omia puheitani. Asuinkin oikeasti täl pual jokke eli Åbossa. Vuosi oli 1975.
Kaurilan saunakin on vain lievästi Seurasaaressa eli lähimailla.
Kyllähän se tiällä Kityssä sanotaan, että lähetkö völjyyn?
Völjy totta,oli miula passiivisessa sanavarastossa.
Joo joo Sakari Kaurilan asema on Seurasaaren lähin asema.Enhän mie muuten olis tällästä satuillu jos ei olis Värtsilän pitäjän naapurikylän asema takana tämä saari 😊
Turuus on karjalaisittain montakin ihmeellistä. Siellä yleisin koirarotukin on Turun murre.
Ja tiällä se on Murun turre:-)
Nyt kun sitä itärataa ollaan uusimassa, niin voisivat kiekauttaa sen Kaurilan aseman kautta.Piäsis puhtosena mualimalle.
Vaikka vain seisake sille kohti, jotta piäsöö vauhissa hyppeemään kyytiin ja siitä pois:-)
Kansanpuisto on vähän väärä foorumi tälle asialleni, sorry Jore, mutta alkoi kovasti kiinnostamaan kuinka moni Värtsin lukijoista on ollut tekemisissä Wärtsilän telakan kanssa elämänsä aikana. Minä olin pojan kloppina Turun Wärtsilän telakalla vuosina 1970 – 1971. Ruskin kaapelinlaskualukseen asennettiin monennäköisiä ja kokoisia putkistoja. Koko sen vuoden ajan. Pentti Pakarinen sanoit olevasi Helsingissä mikähän oli vuosiluku? Luulen, että täällä Värtsissäkin ilmoitellut Luutalahden Kalle oli myöskin Helsingissä?Jos olet Kalle kuulolla vahvistatko tietoni. Sakari on ollut varmasti naisissa Turussa, kun on vain kesän viipynyt?
Ihan mukavaa kun keskustelu polveilee. Tapanin vinkistä Värtsiin on avattu uusi säie Wärtsilän telakoiden muisteluun. Sitä on käyty katsomassa muutamassa tunnissa noin 150 kertaa ja tätä kansanpuiston juttuoa yli 500 kertaa.
Kansanpuiston keskustelu jatkukoon