Vapun historia ulottuu 700-luvulle. Vuonna 710 syntynyt Wessexiläinen Walburga matkasi veljiensä Willibaldin ja Winibaldin kanssa Württembergiin auttamaan Boniface-nimistä lähetyssaarnaajaa saksalaisten käännytyksessä. Walburga ryhtyi nunnaksi ja asettui veljensä Winibaldin perustamaan Heidenheimin luostariin. Walburga kuoli 25.2.779 ja hänet julistettiin pyhimykseksi 1.5. noin vuonna 870. Vappua eli Valborgin päivää kutsutaan myös valpurinpäiväksi tai valpuriksi. Katolisessa kalenterissa Walburgan päivä on 25.2., mutta ruotsalaisessa ja suomalaisessa kalenterissa Valborgin päivä on 1.5.
Viikinkien hedelmällisyysjuhlaa vietettiin huhtikuun lopulla, mutta keskiajalla hedelmällisyysjuhla korvattiin Valborgin pyhimyskultilla. Myös muut germaaniheimot juhlistivat kevään tuloa samoihin aikoihin. Muinainen hedelmällisyysjuhla ja pyhimyskultti ovat sekoittuneet toisiinsa luoden nykyiset vappuperinteet. Germaanien juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen ja sama tapa jatkuu myös nykypäivän Ruotsissa, lähinnä Sveanmaalla. Saksassa uskotaan, että Walpurgisnachtina (30.4. ja 1.5. välinen yö) noidat kokoontuvat juhlimaan Blocksberg-vuorelle ja odottavat paholaisen saapuvan maan päälle. Muinaisessa Irlannissa ja Skotlannissa juhlittiin huhtikuun lopulla gaelilaista Beltane-juhlaa, johon liittyi myös kokkojen polttaminen.
Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vapun juhlinta perustuu muinaiseen valpurinpäivään, muissa maissa joissa vappua juhlitaan perinne juontaa juurensa työväenliikkeen saavutuksiin. Vapusta tuli työläisten juhla, koska Yhdysvaltain ammattiliitot vaativat 1884 kahdeksantuntista työpäivää 1.5.1886 alkaen. 1.5. oli perinteisesti päivämäärä, jolloin työsopimukset uudistettiin Yhdysvalloissa. Yleislakon jälkeen vaatimuksiin suostuttiin. Toinen internationaali (sosialistisen liikkeen kansainvälinen liitto, joka oli olemassa 1889-1914) teki aloitteen, että 1.5. juhlittaisiin työväen saavutuksia. 1.5. vakiintui vähitellen työläisten juhlapäiväksi, jota juhlittiin suurella innolla entisessä Neuvostoliitossa. Yhdysvalloissa vietetään vapun sijaan työläisten juhlapäivää Labor Daytä syyskuun 1. maanantaina, ilmeisesti koska päivämäärällä 1.5. on liian kommunistinen historia.
Vapusta on tullut myös opiskelijoiden juhla. 1800-luvun puolivälissä ruotsalaiset yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat alkoivat käyttää lakkia oppilaskunnan merkkinä. Lakki sai mallinsa myllärin hatusta ja siitä oli alun perin kaksi versiota, talvi- ja kesämalli. Talvilakki vaihdettiin kesälakkiin juhlamenoin 30.4. Opiskelijalakkiperinne levisi myös Suomeen 1800-luvun lopulla. Otaniemen teekkarilakki on vanhin suomalaisista lakeista, ensimmäiset maininnat lakista ovat vuodelta 1874. Teekkarilakin käyttöaika on 01.05. klo 00:00 — 30.09. klo 24:00, muulloin tarvitaan erikoislupa lakin käyttöön. Erityistä talvilakkia ei nykyisin ole enää olemassa. Teekkarilakin tupsulla ei ole mitään kovin syvällistä merkitystä. Se lisättiin lakkiin 1890-luvulla, koska silloisten teekkarien mielestä tupsu vetosi naisiin.
Teksti otettu sivulta: http://www.katajala.net/blog/jussi/archives/2005/04/vapun_historia_1.php
On sitä Vappua osattu viettää Suomessa ennenkin.
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005191496.html
Sodan eturintama miehet eivät vappua viettäneet. Muistan kun meillä koulusta oli vapaapäivä vappuna. Se yksi hevonen oli isäni ja minua vanhempien veljieni kanssa palanneet talvi savotoilta. Minä hoitelin ruunaa appetta tein ja kauran jyvä annoksia annoin hevosen pään ympäri kietoistulla pussilla. Vapunpäivänä meillä lantala tyhjennettiin. Lantareslalla lanta ajettiin ”lantapatterehin” pellolle. Lantala ja virtsa oli imeytynyt kuivikeolkiin. Oiva yhdistelmä kompostoitumaan. Pellolle lanta ajettiin paikkaan, josta lumi oli luotu pois. Ajettu lantapatteri tiivistettiin tallaamalla. Siinä oli valmis biokomposti tuottamaan viljelykasvien ravintoa omasta takaa.