6 comments for “”Mannerheimin jalanjäljillä” -luentotilaisuus 18.7.2021 klo 13 Kaurilan kylätalolla.”
Mielenkiintoinen luento tulossa👍
Järjestäjille hatunnosto kun olette Visurin saaneet
aiheen käsittelijäksi.
Onko Värtsilä päivät samana viikonloppuna?
Kyllä näyttäs olevan samana viikonloppuna.
Mielenkiintoinen totta tosiaan. Henkilökohtaisesti toivoisin luennolta miten Suomen puolen tykistö toimi käytännössä. Maavoimista dokumentteja kyllä riittää. Kuvassa Sakemanni ei tervehdi ” Hitler tyylillä”? Vai tervehtiikö?
”Hitler tyylin tervehdys” tuli Wehrmachtissa pakolliseksi vasta 20.7.1944 tapahtuneen Hitleriin kohdistuneen murhayrityksen jälkeen (Stauffenberg ym). Sitä ennen se oli Wehrmachtissa vapaaehtoinen ja käytettiin pääasiassa vastauksena SS:n ja muiden natsivirkamiesten tervehdyksiin.
”Tervehdys” näyttää suunnilleen samalta miten nykyisin moikataan tuttuja vastaantulevia autoilijoita…
Pekka Visuri suoritti varusmiespalveluksen Erillisessä Kranaatinheitinkomppaniassa 1963 Hämeenlinnassa. Hän valmistui Kadettikoulusta 1966. Upseeriuransa aikana hän palveli muun muassa varusmieskouluttajana Panssarivaunupataljoonassa, Panssariprikaatissa ja myöhemmin esikuntatehtävissä Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnassa. Hän erosi vakinaisesta palveluksesta 1990.
Visuri toimii Maanpuolustuskorkeakoulun dosenttina. Hän on myös ollut Ulkopoliittisen instituutissa vierailevana tutkijana vuosina 1990-2003. Oppiarvoltaan Visuri on valtiotieteen tohtori ja sotilasarvoltaan eversti (ylennettiin vuonna 2001 reservistä). Hänen väitöskirjansa käsitteli Suomen sodanjälkeistä turvallisuuspolitiikkaa.
Vuonna 2000 Visuri kirjoitti Kosovon sodasta kirjan, jonka katsottiin kyseenalaistaneen monia yleisiä näkemyksiä sodasta. Vuonna 1997 ilmestynyt Turvallisuuspolitiikka ja strategia on Visurin laatima viisisataasivuinen yleistason perusteos aiheestaan. Visuri on myös suomentanut muutamia saksankielisiä kirjoja. Vuonna 2013 hänet palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla.
https://areena.yle.fi/audio/1-50250291
Osa 1/2. Toisen maailmansodan synty on monivaiheinen prosessi, jonka ainekset löytyvät jo Versaillesin rauhansopimuksen tuottamasta tilanteesta. Sodan hävinneet Saksa ja Venäjä löytävät toisensa 20-luvulla: saksalaiset mm. kouluttavat sotilaitaan Neuvostoliitossa.
Hitlerin noustessa valtaan hän aloittaa pian laajentumispolitiikkansa. Tämä kiristää 30-luvun lopulla kansainvälistä ilmapiiriä, jossa kaikki epäilevät kaikkia ja neuvottelevat salaisesti toistensa kanssa. Lopullisesti kortit jaetaan 23. elokuuta 1939 – vain viikkoa ennen Saksan hyökkäystä Puolaan.
Haastateltavana on professori Pekka Visuri, joka professori Eino Murtorinteen kanssa kirjassa Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939 – 1940 selvittää sekä toisen maailmansodan että Suomen talvi- ja jatkosodan taustoja.
Mielenkiintoinen luento tulossa👍
Järjestäjille hatunnosto kun olette Visurin saaneet
aiheen käsittelijäksi.
Onko Värtsilä päivät samana viikonloppuna?
Kyllä näyttäs olevan samana viikonloppuna.
Mielenkiintoinen totta tosiaan. Henkilökohtaisesti toivoisin luennolta miten Suomen puolen tykistö toimi käytännössä. Maavoimista dokumentteja kyllä riittää. Kuvassa Sakemanni ei tervehdi ” Hitler tyylillä”? Vai tervehtiikö?
”Hitler tyylin tervehdys” tuli Wehrmachtissa pakolliseksi vasta 20.7.1944 tapahtuneen Hitleriin kohdistuneen murhayrityksen jälkeen (Stauffenberg ym). Sitä ennen se oli Wehrmachtissa vapaaehtoinen ja käytettiin pääasiassa vastauksena SS:n ja muiden natsivirkamiesten tervehdyksiin.
”Tervehdys” näyttää suunnilleen samalta miten nykyisin moikataan tuttuja vastaantulevia autoilijoita…
Pekka Visuri suoritti varusmiespalveluksen Erillisessä Kranaatinheitinkomppaniassa 1963 Hämeenlinnassa. Hän valmistui Kadettikoulusta 1966. Upseeriuransa aikana hän palveli muun muassa varusmieskouluttajana Panssarivaunupataljoonassa, Panssariprikaatissa ja myöhemmin esikuntatehtävissä Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnassa. Hän erosi vakinaisesta palveluksesta 1990.
Visuri toimii Maanpuolustuskorkeakoulun dosenttina. Hän on myös ollut Ulkopoliittisen instituutissa vierailevana tutkijana vuosina 1990-2003. Oppiarvoltaan Visuri on valtiotieteen tohtori ja sotilasarvoltaan eversti (ylennettiin vuonna 2001 reservistä). Hänen väitöskirjansa käsitteli Suomen sodanjälkeistä turvallisuuspolitiikkaa.
Vuonna 2000 Visuri kirjoitti Kosovon sodasta kirjan, jonka katsottiin kyseenalaistaneen monia yleisiä näkemyksiä sodasta. Vuonna 1997 ilmestynyt Turvallisuuspolitiikka ja strategia on Visurin laatima viisisataasivuinen yleistason perusteos aiheestaan. Visuri on myös suomentanut muutamia saksankielisiä kirjoja. Vuonna 2013 hänet palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla.
Teksti lainattu https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Visuri
Lisää aineesta Yle-Areenasta: Sodan alla.https://areena.yle.fi/audio/1-50295430
https://areena.yle.fi/audio/1-50250291
Osa 1/2. Toisen maailmansodan synty on monivaiheinen prosessi, jonka ainekset löytyvät jo Versaillesin rauhansopimuksen tuottamasta tilanteesta. Sodan hävinneet Saksa ja Venäjä löytävät toisensa 20-luvulla: saksalaiset mm. kouluttavat sotilaitaan Neuvostoliitossa.
Hitlerin noustessa valtaan hän aloittaa pian laajentumispolitiikkansa. Tämä kiristää 30-luvun lopulla kansainvälistä ilmapiiriä, jossa kaikki epäilevät kaikkia ja neuvottelevat salaisesti toistensa kanssa. Lopullisesti kortit jaetaan 23. elokuuta 1939 – vain viikkoa ennen Saksan hyökkäystä Puolaan.
Haastateltavana on professori Pekka Visuri, joka professori Eino Murtorinteen kanssa kirjassa Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939 – 1940 selvittää sekä toisen maailmansodan että Suomen talvi- ja jatkosodan taustoja.
Toimittajana on Seppo Heikkinen.