tammikuu 2013
Talvista taidetta
Selailin kameran muistikortille tallentuneita kuvia. Seuraavassa muutamia mielestäni talvisen komeita kuvia. Parissa kuvassa pääsette tunnistamaan maiseman sijaintia. Tämä on alkutalvinen kuva eräältä laiturilta, joka on kesäisin melkoisen suosittu uimareiden keskuudessa. Järvi on ohuessa jääriitteessä ja rannan ruohikko on kuurassa, mutta lunta ei vielä ole. Missähän tämä kyseinen laituri sijaitsee? Tässä kuvassa on tykkylumi jo painanut
Viimeinen ritari
Tuomas Gerdtin tarina Mies paikallaan Vastaiskun takuumies Seppo Porvali: Tuomas Gerdt, Viimeinen ritari, Revontuli 2012 Martti Ahtisaari aloitti käytännön kutsua kaikki Mannerheim-ristin ritarit itsenäisyysjuhliin. Aluksi heitä oli monikymmenpäinen joukko, mutta vähitellen viimeinen iltahuuto kohtasi miehiä ja nyt, Niinistön presidenttikaudella oli mukana enää viimeinen ritari, Tuomas Gerdt. Tuomas Gerdt (s. 1922 Heinävedellä) täytti viime vuonna jo kunnioitettavat 90 vuotta.
Kunniakäynti
Joissakin kommenteissa täällä Värtsin palstoilla tuli esille marsalkka Mannerheimin vierailu Värtsilässä ja ympäristökunnissa jatkosodan alettua kesällä 1941. Siitä sain ajatuksen viedä lukijat virtuaaliselle kunniakäynnille Mannerheimin haudalle Hietaniemeen. Graniittinen hautamuistomerkki on Wäinö Aaltosen veistämä. Haudan takakulmalla kasvaa iso tammi. Kuinkahan monta kunniakäyntiä Mannerheimin haudalle onkaan tehty näiden 62. vuoden kuluessa, jotka hänen kuolemastaan ovat kuluneet? Tuskinpa
Talvi
Syksy sitä muhitteli, sylissänsä sylkytteli. Vihdoin vaipat poies potki tenava tosi tomera. Pakkasen pan´ paukkamahan nurkat kaikki napsamahan jäät järven jymisemähän, tuulen tuiman tuivertamaan tietkin täysin tasaisiksi. Pihamailta polut pyyhkii, jäljet juoksusta jänisten. Ikkunoihin ihanaiset pitsiverhot pisteleiksee, kuurankukin kuvioitsee. Puut ne seisoo selin suorin, jännittynein, jäykin oksin lumitaakkaa kannatellen, paakut paksut piätellen. Kansa kotiin käpertyypi,
Talven ruusut
Piti ottaa oikein pännä käteen ja ynnätä kuinka monta juhlapäivää on omassa ja sisarusteni perhepiirissä helmikuun aikana. Omaan niitä kertyi neljä, kahdet synttärit ja kahdet nimipäivät. Sisarusten perheissä juhlitaan vastaavia juhlia ainakin kahdeksana päivänä. Lisäksi helmikuulle sattuvat Kynttilänpäivä, Runeberginpäivä, Laskiaissunnuntai ja -tiistai, Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä sekä tietenkin kuun puolivälissä oleva Ystävänpäivä. Jos juhlistaisin
Lapikkaat
Pienenä poikana sain Vapuksi ruojuvarsipatiinit, joissa oli metalliväkäset nauhoja varten. En minä niistä kengistä erikoisemmin välittänyt, se nauhojen punominen oli niin työlästä. Sodan jälkeen olin sitten ikionnellinen, kun sain juoksupojan palkallani ensimmäiset kunnon nauhakengät. Ei se haitannut, vaikka niissä puupohjat olikin. Parina talvena minulle teetettiin kippurakärkiset lapikkaat. Ne olivat mainiot hiihtokengät. Lapikkaan kärki työnnettiin suksen
Huopatossuista ja muistakin talvijalkineista
Olipa kiva, kun tuo Värtsin huopatossukirjoitus sai kommentoijat tarttumaan kynään niin runsaslukuisasti. Itsellänikin ehti kulua useampi pari huovikkaita; varret tietysti uusiokäytettiin, Yksi pari taitaa olla vieläkin tallella. Tähän ikään mennessä on talvijalkineiden malli ehtinyt muuttua moneen kertaan. Huopatossuja on Joensuussa myynnissä ainakin yhdessä liikkeessä, sekä pitkä- että lyhytvartisina, mutta kumipohjaisina. Myyjäneitonen epäili kumipohjaisten aitoutta
Kauppa-auto Vertti
Kävin viime lauantaina kauppa-autolla. Sepäs oli mukava kokemus ja matkakin oli kohtuullinen. Hintoja en ole osannut vielä vertailla. Meitä oli muutama ostaja ja tavaraa kyllä hyllyillä oli. Nuori hauskannäköinen mies ajoi sillä kertaa autoa ja teki kauppaa. Seuraavalla kerralla panen aikaa vähän enemmän ostosten etsimiseen. Tämä kauppareissu oli mulle elämäni ensimmäinen kauppa-auto-ostosmatka. Luultavasti menen toisenakin
Suuria kaloja
Uusikylän – Patsolan kalastuskunta etsii suuria kaloja Mainitulla tavalla otsikoi kalastuskunnan kokousuutisen Tohmajärven – Värtsilän lehti 26.03.1997. Kalastuskunta siis käynnisti kaikille kalastajille ja kaikille kalalajeille avoimen kilpailun, jonka ensisijaisena tarkoituksena oli ja on edelleen kartoittaa, mistä ”sitä suurta” kannattaa pyytää. Nyt lienee jo jonkinlaisen väliraportin aika. Rekisteriin on kertynyt tähän mennessä 220 ilmoitusta viidestätoista eri
Parvelan satuja
Timo Parvelan satuja Uutta Ellan tekijältä Prisessoja, noitia ja lapsia Timo Parvela: Hyvän mielen iltasatuja, kuvitus Virpi Penna, WSOY 1982 Timo Parvela tunnetaan ehkä parhaiten Ella-kirjoistaan, joissa alakoululaiset sekoilevat railakkaasti ja humoristisesti. Nämä iltasadut liikkuvat tutuissa sfääreissä. Mukana on sekä aiheita, että rakenteita klassikkosaduista. Kerro satu – juttu koostuu osittain isän ja lapsen keskusteluista ja
Kelluvat aivot palokärjellä
Moni on varmaan ihmetellyt, että tikkojen, kuten kuvan palokärjen tuskat voivat olla melkoiset päivän kestäneen puun hakkaamisen jälkeen. Mutta luontoäiti on tehnyt ihmeitään myös tikan avuksi. Ihminen keksi autoihin iskunvaimentimen, mutta tuhansia vuosia aikaisemmin tikan päähän suunniteltiin iskunvaimennin, jos ei sitten liene ollut ekologian tulosta. Tikan aivot nimittäin kelluvat linnun päässä pehmeiden kudosten ja nesteiden
Kesämuistoja
Näin pakkaspäivänä on mukava muistella kesän lämpöä ja mökkielämää. Meillä oli saaressa kesäpaikka johon kuljimme veneellä kylätalon rannasta salmen yli. Kylätalon pihapiirissä oli kyläkeinu ja usein pistäydyimme keinulla, varsinkin jos lapsenlapsia oli mukana.Tuommoinen kykäkeinu ei kylläkään ole mikään pienten lasten keinu, vaan paremminkin nuorison tahi ihan aikuisten iloitteluun sopiva. Siitä keinun vierestä lähdimme sitten veneellä
Talvipäivien ilo
Lähdin pari päivää ennen joulua kävelemään Roihuvuoren kirjastoon rantatietä pitkin. Lähestyessäni Tammisalon siltaa, näin jo kaukaa jäällä sulan vieressä harmaan möykyn. Tultuani lähemmäksi, havaitsin möykyn nukkuvaksi joutseneksi. Iso, kaakattava sorsalauma uiskenteli sulassa edestakaisin. Pysähtyessäni tarkkailemaan sulan toisella puolella nukkuvaa joutsenta, sorsalauma syöksähti kohti. Luulivat vissiin kameraani leipäpalaksi. Joutsenkin heräsi ja kohotti kaulansa täyteen pituuteensa. Näppäsin
Lumen maa
Maailmankirjallisuuden merkkiteos Nobelkirja vuodelta 1947 Japanilaista estetiikkaa Yasunari Kawabata: Lumen maa, alkuteos ”Yukiguni” v. 1947, Tammi 2012 Japanilainen esteettinen elämänasenne dominoi tätä hienoa teosta, jonka luin jo nuorukaisena ja nyt toistamiseen yhtä suurella intensiteetillä ja tietynlaisella hartaudella. Kirja kertoo nuoresta miehestä ( Shimamura ) ja verevästä geishatytöstä ( Komako ). Komako on nuori vuoristolaisgeisha, jonka
Uniturismia
Joskus sitä kuulee hyviäkin uutisia. Juuri sellaisena pimeänä aamuna kun on päättänyt aloittaa reippaana vaikkapa viikkosiivouksen ja kun kuitenkin haluaisi vain kääntää kylkeä sängyssä, radiossa sanotaankin että uniturismi on matkailun uusi ilmiö jolle varsinkin Lapin hiljaisuus ja luonto ovat hyvät lähtökohdat. Tässäpä mainio lähtökohta aivotyöskentelylle jota voi harrastaa aivan hyvin sängystäkin käsin. Ihan alkajaisiksi tulee
Nuutin päivä
Nuutin päivänähän se joulu sitten on lopullisesti ohi. “Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi” Siitä ne sitten alkavat vyötärölle kertyneen kinkkurasvan häätöviikot, joita myöskin vanha kansa härkäviikoiksi kutsui. Mässäilyt on mässäilty ja alkaa pitkä juhlaton kausi ennen Marian päivää. Hämeestä ja Varsinais-Suomesta on peräisin Nuuttipukkiperinne, jota vielä Satakunnassakin nykyisin lapset vaalivat. Muutettuamme

