Hyvää jatkoa vielä kerran juuri alkaneelle vuodelle 2019; kirjoittajille, lukijoille, ystäville.
Vuoden vaihtuminen sujui kaupungissa rauhallisesti, ei ollut kovaa pauketta lainkaan, muutamia yksittäisiä raketteja siellä täällä. Olivat päättäjät vihdoin järkiintyneet, hyvä niin.
On ollut pakkasta ja lumimyräkkää, niin kuin suomalaiseen talveen kuuluukin.
Aikani kuluksi olen selaillut Värtsin sivuja. Sattuipa eteen 25.11.2017 lähettämäni kirjoitus talvisodan alkamisesta Värtsilän kohdalla 31.11.1939. Esillä oleva SA-kuva on Notkolta. Monet kerrat olen tätäkin kuvaa katsonut ennen kuin nyt vasta tajusin että hävityksen keskellä seisoo vielä taustalla pystyssä Kansantalo, tosin hieman nokiseinäisenä.
SA-kuva
Sitten kun me siviilit pääsimme ensimmäisen kerran käymään hyökkäysvaiheen jälkeen Värtsilässä, Kansantalon paikalla oli enää ammottava monttu. Kerrottiin, että tykistökeskitysoli osunut kohdalle.
Ennen sodan syttymistä tilava Kansantalo oli armeijan käytössä, eikä siviileillä ollut sinne asiaa.
Eräässä valokuvassa on ulkomaalainen ambulanssi parkkeerattuna seinän viereen, lienen joskus aikaisemmassa jutussani tämän kertonutkin.
Noita piippukuvia on useita kansiossamme. Edesmennyt hyvä ystävämme Saara Tikkanen, humoristi viimeisen päälle, sanoi katseltuaan ”piippukuvia”: ”Siel on ollu muurarit paikalla kun on niin monta piisii jo valamiina.” Näin Saara. Kohtalokseen tuli sotaleskeys.
Vielä lämmin kiitos Eiralle kaikesta, oli mukavaa vaihtaa ajatuksia kanssasi.
Onnea ja menestystä ELÄMÄSSÄ ETEENPÄIN.
Hilkka Partanen
Tässä linkki Hilkan mainitsemaan juttuun https://www.vartsi.net/2017/11/25/vartsilan-historiaa/
StephenEmaben linkkiä ei kannata klikata, se vie luultavasti huijjaussivustolle.
Mie klikkasin Stephen Emaben linkkiä, paljasta tissiä siellä nainen vilautteli.
Onneksi linkki on poistettu.
Tuota savupiippukuvaa katsellessa tulee mielleni vaimoni Unto enon kertomus hänen osaltaan sotatoimien alkamisesta. ”Laitoimme tykit asemiin Kaurilassa ja ensimmäiset laukaukset oli maalitettu Värtsilän kylän jänisjoensiltoihin. Siitä sitten eteenpäin kylän suuntaan.”
Lämmin kiitos Kalevi Tikalle ”Muisteloita”- kirjoitukseeni.
Tarkka sihti pojilla kun esim. rautatiesiltaan saivat osuman. Viereen rakennettiin ponttoonisilta, yli piti päästä.
Tämä selittää myös Kansantalon kohtalon – rakennushan oli Suomen puolelta katsottuna mäen töyräällä.
Hilkka P