Tekijä: Tuula

Kesäkukkia

Erään naisen huushollissa olivat vielä kesäkukat hankkimatta. Se ahisti. Hän ei itse niistä olisi juuri valittänyt, tykkää, että kun on pihassa isoja mäntyjä ja katajia, ne riittävät. Tontin nurkissa nousee iän vanhoja monivuotisia kukkia. Nekin vaatisivat monenlaista käsittelyä. Paras hoito…

Kyläreissun jäläkeen toinenki tapaaminen

– Eikö sitä jo lähetä ajeleen kottiin. Pääsee talon väkiki levähtään.– No joo, mutta mitä jos ajettas tuolta toisen kunnan kautta vielä, jos löyvettäs se Yhen Miehen hoitopaikka, käyvään kattomasa, onko se misä kunnosa. Ei siitä iso kiekka tulis.– Sama…

Ikkunasta kattelen

Ikää oli kai yksitoista-kaksitoista kun rupesi kummasti kiinnostamaan sivusta kuunnella isompien tyttöjen juttuja. Enhän minä niistä paljon mitään ymmärtänyt. Mutta selväksi tuli, että odottivat lauantain sanomalehtiä, siinä olivat tanssi-ilmoitukset ja piti heidän tietää, missä soittaa Kuljun Paavon orkesteri. Sinne menivät,…

Kohtaaminen

Luostarialueen rakennusten kupolit näkyvät kauas mutkaista tietä ajettaessa.  Kyltti tien varressa kertoo, että ”tästä alkaa luostarialue.”  Luostarin portin jälkeen tien vasemmalla puolella on pieni portinvartijan rakennus. Vähän matkan päästä tie kääntyy parkkipaikalle. Alueen ilme on rauhallinen, tyyni, vaikka siellä monenlaista…

Ja tennareissa luki The Kinks

Joskus kuusikymmentäluvun puolivälissä tyttökaverin kanssa lähikaupungin työväentalolla, siellä esiintyi The Islanders! Ihan huippua, sanoisivat tämän päivän nuoret. Sitähän se meillekin oli. Päivä siinä meni joutuisasti itseämme tällätessä iltamakuntoon. Oli pop-housut, ne alhaalta leveälahkeiset, itse ommellut tietenkin vaan, mutta kuitenkin. Ja…

KARPALOREISSU

Jos on muutaman päivän lojunut laiskana Värtsilän Eldoradossa, tulee meleko varmasti synnin tuntoon. Alakaa tuntua, että on varkaissa ku ei mittään tee. Töiksihän ei lasketa esimerkiksi huushollihommia. Jottain pitäs teherä. Joko lähtiä kottiin tai ruveta tekemään jotaki hyödyllistä. Kotia lähtöä…

Eteenpäin elävän mieli..

Se poika se osasi aina itseänsä ylistää. Oli tehnyt jo pari konkkaa, silti mennä porskutti eteenpäin niin, että lompsassa oli aina joku saturainen. Osasi pelata kauppahommistansa aina jotakin itselleen, kehtasi kehua kehnoimmallekin tavaralleen hyvän hinnan. Hän kehui, että nuorena hänellä…

Karanteenissa mietiskelen

Koronakriisin aiheuttamat säännöt ens alakuun tuntuivat ihan isoilta rajoituksilta. Muutaman päivän kun olin elänyt sataprosenttista kotielämää tyylin väläkkärit, villasukat ja flanellipaita, huomasin, että eihän tässä minun kohdalla oikeastaan mikään ole muuttunut. En muutenkaan ole mikään kyläluuta; kotona olen, käyn kaupassa,…

Naistenpäivä

Muuan akkakopla on viime vuosina tavannut keskenään kahvitella maaliskuun kahdeksantena ilman mitään sen kummempia krumeluureja. Kekkereihin on osallistunut puolen tusinaa naista, iältään eläköitymisiän kahta puolen. Sitä ikäluokkaa, jonka nuoruusaika sattui viiskymmentäluvun lopulle ja siitä eteenpäin, Kekkosen aikaan. Päivän ohjelmasta on…

Pieniä muistoja puhelimista

Alpon hienot kertomukset käsivälitteisistä puheluista ja radioaalloista herätti minutkin muistelemaan. Meijän rotinakunnan pennuilla kauan sitten omat ensimmäiset puhelinlaitteet olivat mallia ”Saimaa-aski”. Oltiin viritetty kotitalon yläkerran ikkunasta kalastajalanka pihan yli saunakamariin. Kalastajalankaan oli molemmissa päissä kiinnitetty tyhjä Saimaa-aski. Näitten värkkien välityksellä…

Joulutarina

Pari viikkoa ennen joulua erään pariskunnan tuvassa käy kova kaplakka. Nainen tekee selkoa lähestyvästä joulusta ja toivomuksistaan. – Minä en jaksa nyt ruveta taas leipomaan ja paistamaan, siivoamaan, lahjoja hankkimaan. Ja mitä varten? Kaheltaan kuitenkin ollaan. Miltä se enää tuntuu…

Hirvipeijaiset – syksyn perinnetapahtuma

Hirvenmetsästykseen meidän perukassa saattoi ruveta tänä vuonna jo heti syyskuun alusta. Tätä uutta alkamisaikaa kyllä kritisoivat kylän hirvimiehet! He pitivät syyskuun ensimmäistä päivää liian aikaisena alotusajankohtana ja tekivät sitten päätöksen, että pyydetään vain peijaishirvi ja pidetään hirvipeijaiset normaalia aikaisemmin. Varsinainen…

Arppa ja äiti

Joko ruoka on valmis? Muori ottaa uunista pottulaatikon. Nostaa sen rollaattorin tasolle, pukkaa rollaattorin pöydän viereen. Noituu samalla poikaansa, joka taas karkasi naapurin pannuhuoneeseen. Muorin kädet ovat jo heikot ja pottulaatikon saaminen pöytään asti on jo mahdotonta ilman rollaattoria. ”Mulle…

Ilmastonmuutosta, nyhtökauraa ja muita korvikkeita

Iltalehti 27.4.2019 kertoo, että lihan ja maidon korvikkeiden myynti on kasvussa, ja tietyt alueet erottuvat joukosta selvästi. Kallion kaupunginosa Helsingissä ykkönen tässä asiassa! Kyllä minä ymmärrän, että noita erilaisia korvikkeita, kuten soijamaitoa tai riisimaitoa ynnä muuta on käytettävä esimerkiksi joissakin…

Hirviurheilua ja läskisoossia

Minulla on kunnia olla kilpahiihtäjän tyttöystävä. Kilpahiihtäjän päälaji nykyisellään, ikääntymisestäkin johtuen on hirvenhiihto. Se on laji, joka ei todellakaan ole mitään juppien urheilua. Kilpailutoimintaa järjestää Suomen Metsästäjäliitto. Minä en ollut kuulutkaan kyseisestä urheilusta ennen kuin rupesin porukkaan kyseisen hiihtäjän kanssa.…

Taasko minä rakastun t-paita-poikaan?

Istumme tyttöjen kanssa kahvipöydässä setvimässä päivän asioita. Nuoremmat tytöt keskenään kikattavat ja supisevat, me vanhemmat kotkotamme omia juttujamme. Lie tyhjänpäiväisyyksiä, en tiedä. Sinä tulet meidän pöytään. Silloin kaikki muuttuu. Sinä katsot siniharmailla silmilläsi meitä pitkään, tutkivasti. Miten Sinä oletkin komea,…

Minun eldorado

Se on ihan tavallinen rivitalokaksio. Pienellä kylällä joen rannassa. Minulle se on kesämökin korvike. Ei mikään työleiri-kesämökki, vaan ihan oikea vapaa-ajan asunto. Ikkunasta näkyy joki, sen takana myllymuseo. Toisen puolen ikkunoista näkyvät vihreät nurmet, peltoa, kauempana kirkon torni. Seinän takunen…

Leningrad Leningrad

Leningrad, Leningrad..  Semmoista lystiä, kun oli neuvostoaikaan, ei ole ollutkaan pitkään aikaan. Muistatteko tytöt, miten usein lähdettiin Lenskiin amatöörien kielitenttiin? Ekat reissut kiltisti bussissa istuttiin nähtävyydet määrätyt katsottiin. Vaan entäs kun tavoille opittiin, monenlaista muutakin koettiin. Menomatkalla jo bussissa päätettiin,…

Toivo

Net kaikki luulee, että mulla on sotkunen huusholli, että se on samanlainen ko tuo verstas. Vaikka siistihän seki on, jos tajuaisivat, että sielä hitsattaan ja muuta. Mulla on sievä koti, kukkiaki kasvatan. Äitivainaan mattorääsyjä on vielä tallesa jokunen.Ja mie tykkään…

Eläkeläisen kasvukipuja(ko)

Mulle ei passaa eläkkeellä olo. Eikä varsinkaan nykyinen tilanne, jossa muka-eläkeläinen vielä jotakin yrittää kötöstää. Enhän oikiasti edes halunut lopettaa töissä käyntiä, mutta toissa vuonna jossakin kevätsesongin väsymisvaiheessa sitten lipsahti niin, että kun jatkuvasti monelta taholta hoettiin, että ”ekkö se…

Meidän kylän julkiset rakennukset, ennen ja nyt

Minulla on vissiin liikaa joutilasta aikaa kun pitää nyt näitäkin muistella. Monelta taholta kuuluu valituksia, ”täällä ei ole mitään”. No onko muka ennen jotakin ollut? Mietitään.. Aikanaan tälläkin pikkukylällä oli vaikka mitä niin sanottuja julkisia rakennuksia. Jos nyt lähden liikkeelle…

Yhteistä aikaa..

Yhteistä aikaa.. M Mulla on kisat Nivankylässä, lähe mukkaan. N Mikkä kisat, mitä minä siellä? M Hirvenhiihon karsinnat. Mulla autossa pallaa vikakoodi, mentäs sinun autolla. N No en tiijä. Millon ne kisat on? Jouvanko ees? M Lauantaina, lähe nyt, saahaa…

Ajellessa aateltua

Tämmönen vanaheneva akkaihiminen ko kattoo paljo erilaisia tv-sarjoja, niitä nyyhky-saippua, polliissisarjoja ynnä muita, niin sitähän ellää jo ihan fiktiivisesä maalimasa. Jo melekeen ellää niitten kommeitten, tyylikkäitten, iättömien, hyväryhtisten ilimisten elämää. Kavereittenki kans saatettaan spekuloija, jotta mitä mieltä kukaki on ko…

Muutos

Jos ei maaliskuussa 1940 STT olisi kiirehtinyt tiedotuksessaan niin olisinko minä nyt jossain muualla? Hei Värtsin lukijat, arvoisa ”raati”, olin joku aika sitten koulussa oppimassa uutta. Sain opettajalta tehtäväksi kirjoittaa kertomus, jonka aiheena oli maailmassa tai maassamme tapahtunut iso muutos…

Lentsu

Minä olen kasvanut isossa lapsikatraassa, poikalaumassa suurimman osan lapsuusajasta. Varhaisimmat lapsuusvuodet, ennen kouluun menoa, kuluivat enimmäkseen omassa pihassa, muita lapsia tavattiin vain kun kylässä käytiin tuttavaperheitten kesken. Minun vanhemmat olivat muuttaneet tähän meidän kotikylään muualta, siksi kai meidän vanhempien tuttavaperheetkin…

Ensimmäinen Värtsilän vierailu

Jos oikein muistan, ihan eka käyntini Värtsilässä on tapahtunut joskus 60-luvun alkupuolella Muskossa vietetyn heinäntekoloman aikana. Oli jonkunlainen välipäivä urakoinnissa, keksimme velipojan kanssa, että eikös me voitaisi mennä kylästelemään yhteen sukulaistaloon, jossa ei koskaan oltu vielä käyty. Eikä siitä perheestä…

Aamuhetki kullan kans kallis

Noin kello 6, akka ei ennää jaksa maata, lähtee sängystä kävelemmään, käy vessassa, kattoo keittiön ikkunasta pakkastilanteen, juo vettä. Ei kehtaa vielä aukasta tietokonetta, mennee takasin sänkyyn. Ukko nukkuu käet levällään. Tunnin päästä, vähän ennen 7, akka pitkästyy, lähtee taas…

Kohtasin minäkin Värtsilän pojan..

Joskus vuonna 1999 tai 2000, alkukesän perjantaina illan suussa ajelin töistä kotiin. Valtatieltä kotikylän tielle kääntyessäni huomasin, että tien rampilla oli pysähtynyt kummalliseen paikkaan Venäjän kilvillä varustettu pieni kuorma-auto. Huomasin, että auton kyljessä maalin alta vielä näkyi entisen omistajan, torniolaisen…

Jos minne lie, polkuni vie, tämä muistissa viel

Hiekkatietä vähän matkaa, vasemmalle käännös, pieni mutka ja kuin hyppäys mäen nyppylän päälle. Ruusupensaita, takana pikkuruinen mökki. Tiilikatto, valkoiset ikkunanpielet. Siisti kuisti. Kauempana pihan toisella laidalla navetta, vasemmalla pellon reunassa sauna, aitta ja puusee. Muutama omenapuu, viinimarjapensaita, raparperit suorassa penkissä,…

Omalla kylällä ennen vanhaan

En oo ikänäni ollu hirviän paljon oman kylän porukoisa. Tai missään muisakkaan porukoisa. Tai oliko niitä porukoita sen kummemmin olemasakkaan, kaikkihan suurin piirein tunsi toisesa ja jos omalta kylältä kauemmas mentiin vaikka tansseihin, sinne mentiin porukala ja tultiin pois miten…