Author name: Seppo Pusa

Ajankohtaista, Paikallista

Toukosiunaus Värtsilässä

Tiistaina 9. toukokuuta kokoonnuttiin Värtsilässä perinteiseen tapahtumaan, toukosiunaukseen Kalle Lintusen tilan pihapiirissä. Kylvöjen siunaamisella on ikiaikainen perinne. Kirkkoherra Mikko Lappainen kertoi, että tapa juontaa kaukaa vuosisatojen takaa katoliselta ajalta. Perinne on välillä hiipunut mutta se on  uudelleen elvytetty ja Eläkeliiton yhdistykset  ovat järjestäneen nykyisiä toukosiunaustilaisuuksia  jo vuosikymmenten ajan.   Koleasta säästä huolimatta väkeä oli paikalla […]

Ajan patinaa, Lukijoilta

Pyhäkoululaisia ja muita entisiä nuoria

Jokin aika taapäin Värtsissä oli kuva pyhäkoululaisista. Joku lukija ja kommentoija taisi tunnistaa itsensä kuvasta ja muistaa suurimman osan kuvan koululaisista, joku toinen ehkä vain arvuutteli. Entiset nuoret ovat saaneet lisää ikää ja aika tekee tepposia niin, että joskus tuttavaakin on vaikea tunnistaa lapsuuden ajan kuvasta.  Sain kuukausia sitten Tietäväisen Erkiltä tukun valokuvia. Aikomus oli

Lukijoilta

Värtsin juurilla

Palataanpa Värtsin juurille. Tämän nettilehden aloittaessa toimintaansa Markus Kontiainen kirjoitti Värtsiin jutun Takorautainen Värtsi. Takorautaisen arvokas ja kestävä teksti. Linkistä voi lukea koko jutun, mutta otan tähän lainauksen jutun lopusta, jossa kerrotaan lyhkäisesti ja osittain kielikuvin ohjeet Värtsin toiminnalle. Ihan hyvät ohjeet. ”Verkkolehti Värtsi on myös tavallaan nyytti, joka sisältää monenlaista asiaa. Sitä emme kauppaa,

Lukijoilta

Liisan leipomo lopetti

Monen monta piirasta ja leipää ja muuta leivonnaista on pyörähänyt maailmalle Liisa Martiskaisen kotileipomosta sen toimiessa Savikontien varrella Värtsilässä. Nyt leipomo on lopettanut. Martiskaiset tulivat Värtsilään 1980-luvun lopulla, talo valmistui 1990 ja siitä parivuotta myöhemmin Liisa avasi kotileipomon pihapiiriin tehdyssä rakennuksessa. Liisa kertoo kysynnän olleen aluksi melko vähäistä ja leipomo oli avoinna vain muutamana päivänä

Ajankohtaista

Itsenäisyyspäivänä 6.12.2016 Värtsilässä

Itsenäisyyspäivän perinteeseen kuuluu sankarivainajien kunnioittaminen sankarihautojen muistomerkkien äärellä pidettävin seppeleenlaskutilaisuuksin. Värtsilän nykyisellä hautausmaalla Leminrinteessä ei ole sankarihauta-aluetta eikä sankarimuistomerkkiä. Värtsilän sankarihaudat  jäivät ns. Vanhaan Värtsilään valtakunnan rajan taakse Venäjän puolelle, jonne on pystytetty oma muistomerkkinsä.  Värtsilä kirkon eteistilassa on värtsiläisten sankarivainajien nimitaulut, joiden viereen,muistoseppeleet aiemmin sijoitettiin,  useimmiten jumalanpalveluksen yhteydessä. Nyttemmin kun Värtsilän kirkossa ei ole 

Meijän kylä, Tohmajärven kunta, Värtsilän Pitäjäyhdistys ry

Kunnan edustajat kyläilivät

    Tohmajärven kunnan virkamiesjohto kävi kyläilemäsä Värtsilässä. Pitäjäyhdistys oli kutsunut tähän tilaisuuteen kylätalolle Värtsilän väkeä kuulemaan mitä virkamiesjohdolla oli kerrottavaa ja keskustelemaan Värtsilän asioista. Edellisestä vastaavanlaisesta tilaisuudesta olikin kulunut jo yhdeksän vuotta. Kyläilyhetkestä kiinnostuneita kokoontui kylätalolle vähän yli kaksikymmentä henkeä.  Pitäjäyhdistyksen puheenjohtaja Matti Jaatinen avasi tilaisuuden toivotellen lyhyellä  pitäjäyhdistyksen esittelypuheenvuorolla kyläilijät ja paikalliset läsnäolijat

Ajan patinaa, Värtsiläisten Seura ry

Laulu se on ollut …

”Laulu se on ollut päivieni ratto ja laulu se on ollut minun työni.” Otin tämän laulun sanoitusta tähän pienen jutun otsikoksi ja motoksi laulua ylistävän tekstin vuoksi. Se kuvaa oivallisesti sitä henkeä ja tunnelmaa, joka täytti salin, kun värtsiläistenseuralaiset olivat suurella joukolla mukana jo perinteeksi tulleessa laulutapahtumassa, tällä kertaa Värtsilän kirkon seurakuntakodissa. Muutamina edellisinä vuosina

Lukijoilta

Sininen kaulakoriste

Naapurin vihjeellä ja opastuksella menimme 25.10. sunnuntaiaamuna katsomaan joutsenparvea, joka oli laskeutunut sänkipellolle Kangasjoen tuntumaan. Uljaita lintuja oli puolensataa, ehkä himpun enemmänkin. Ihan komea näky.  Kuviakin koetin ottaa ja jotakin tarttui kameran muistikortille. Kotona kuvia tietokoneruudulta katsellessa totesin, että pariin kuvaan oli tallentunut kaularengastettu joutsen.  Kuvaustilanteessa en sitä ollenkaan huomannut. Olihan tuo yllätys. Toistaiseksi on

Lukijoilta

Koulumuistoja 43 vuoden takaa

Kenraalinkylän kansakoulun toiminta lakkasi v. 1973 kevätlukukauden päättyessä. Ylläolevassa kuvassa ovat koulun viimeiset oppilaat. Seuraavana syksynä oppilaat olivatkin sitten jo peruskoululaisia Patsolan koulussa, ja nyt 43 vuotta myöhemmin kuka missäkin , osa lähiseudulla, osa jossakin Helsingin ja Kittilän välillä. Ylläolevan kuvan eturivissä vasemalla reunimmaisena istuvalle silloiselle ekaluokkalaiselle Eijalle tuli ajatus saada kokoon ainakin muutamia näistä

Ajankohtaista

Raivaajahenkeä

Turhaan ei vastikään 70-vuotisjuhliaan viettänyttä Värtsilän Kisaa valittu Tohmajärven kunnassa ”Vuoden liikuttajaksi”. Kisa on ruususen unesta herättyään osoitanut todellista raivaajahenkeä. Patsolan urheilukenttä, jonka luonto oli jo ottanut haltuunsa on raivattu ja saatu parkkialueineen käyttökuntoon.Esimerkkinä vaikkapa äskettäiset lasten urheilukilpailut.  Kenttä on lähtöpaikkana myös kuluvan kesän aikana valmistuneelle frisbeeradalle, jossa kierretään  kenttää, käydään pururadalla ja entisen soramontun

Lukijoilta

Saarenmaalla

Seal laupäevaõhtuselt lõhnavad kased, kui nendesse vajutad hõõguva näo, ja pühapäev hinges sind uskuda laseb, et õnne vaid kauguses kukuvad käod. Siell’ lauantai-iltana valkeat koivut ne kunnaille antavat lehtevän näyn. Ne hartaina näyttävät lausuvan sulle vain onnea kaukana kukkuvat käet. Oh, keeruta, lennuta, linalakk-neidu, kel silmist nii kelmikaid sädemeid lööb! :,: Ei sellist küll maailmas

Värtsilän koulu

Värtsilän koulun kevätjuhla

Helteinen kesäkuun toisen päivän ilta oli monelle Värtsilän koulun oppilaalle odotettu hetki. Aivan vielä ei tosin päästy ansaitulle kesävapaalle. Vietettiin kevätjuhlaa pari päivää ennen lukuvuoden päättymistä laulu- tanssiesityksin. Ja tietenkin hyvästeltiin kuudesluokkalaiset, jotka jatkavat sitten syksyllä toisessa koulussa. Juhlassa oli lähdön ja hyvän matkan toivotuksen tuntua siksikin , että toisena juhlan aiheena oli Arja-open saatteleminen

Lukijoilta

Käytiinpä Kitteellä

Värtsiläisten Seuran  kevätretken suuntana oli Kitee. Porukkaa oli mukana himpun yli kolmekymmentä seuran jäsentä, puolet Joensuun värtsiläisiä ja puolet Tohmajärven värtsiläisiä. Puolenpäivän aikoihin saavuttiin Kiteelle ja aivan ensimmäiseksi pysähdyttiin Koivikon Kartanon pihapiiriin. Oli lounsaika ja niinpä siirryttiin nauttimaan Ravintola Koivikon Kievarin noutopöydästä maittava ja runsas lounasateria. Ruokailun ohella saatiin kuulla Koivikon tilan ja kartanon vaiheista.

Lukijoilta

Pianotaiteilija 3/3 Professori

Voittoisaa Maij Lind kilpailua seuraavana vuonna 1974 Huovinen sai Suomen kulttuurirahaston palkinnon ansioista nuoren pianistipolven innostavana kasvattajana ja etevänä pianotaiteilijana. Tunnustuspalkinnon saivat samana vuonna myös taiteilija Kari Suomalainen, tekstiilitaiteilija Maija Isola, kirjailija Eila Pennanen sekä professorit Reino Kalliola, Kalevi Pyörälä ja Matti Saario. Tarmo Huovisen sisar, Helga Karvonen kertoo, että kun Tarmo-veli oli saavuttanut mainetta

Lukijoilta

Pianotaiteilija 2/3 Musiikkipedagogi

Elämäntyönsä Tarmo Huovinen teki Turussa, sinne 1962 perustetun musiikkiopiston, myöhemmin konservatorioksi muuttuneen oppilaitoksen pianonsoiton opettajana. Professori Eero Heinonen, pianotaiteilija ja Sibelius-akatemian opettaja, muistelee oman pianistiuransa alkua Tarmo Huovisen oppilaana Jenni Lappalaisen 2008 tekemässä haastattelussa: ”Vuonna 1962 Turkuun perustettiin musiikkiopisto, jonne pääsin 11-vuotiaana Tarmo Huovisen oppilaaksi. Hän oli konsertoiva pianisti ja opiskelu oli tavoitteellisempaa. Vuonna 1968

Lukijoilta

Pianotaiteilija 1/3 Tuuliselta mäeltä maailmalle

Kaurilasta tuuliselta kotimäeltään lähti lahjakas nuorukainen maailmalle katsomaan minne rautatie vie. Nuoren miehen tie vei pohjoiseen Rovaniemelle ja etelään Helsinkiin, Turkuun jopa Ranskaan ja Espanjaan saakka. Tämän nuoren miehen, Tarmo Huovisen (s. 20.01.1932) nimi tuli 1960- luvun puolivälistä lähtien hyvinkin tunnetuksi klassista pianomusiikkia harrastavan kulttuuriväen keskuudessa, mutta suurelle populaarimusiikkia kuuntelevalle enemmistölle lahjakas pianotaiteilija ja musiikkipedagogi

Lukijoilta

Joulua odotellessa

Joulua odotellessa pidettiin maanantaina 7.12. 2015 Värtsiläisten Seuran joulujuhla. Tällä kertaa kokoonnuttiin Niittylahdessa Ravintola Niittyrannan jyhkeiden kiviseinien suojassa.  Tässä pieni kuvakertomus tapahtumasta.   Kohtsillään oikea joulu saapuu ja sitten alkaa jo uusi vuosi ja taas vuoden päästä päivitetään joulujuhlakin. Niin jotta rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta seuran jäsenille ja kaikelle kansalle.  

Lukijoilta

Laulajia kylätalolla

Värtsilän kylätalolla oli laulajia tuvan täydeltä kun Teuvo Latvala laulatti ja säesti värtsiläistenseuralaisia keskiviikkona 7.10.2015. Teuvo oli valinnut hänelle esitetyn toiveen mukaan laulettavaksi tuttuja sävelmiä. Niinpä lauluin muisteltiin suuria taiteilijoita, Toivo Kärkeä, Olavi Virtaa ja Tapio Rautavaaraa. Laulujen väliin Teuvo kertoi lyhyesti jotakin näistä jokaisesta viihdyttäjästä. Eipä moni tainnut tietää sitäkään, että Olavin alkuperäinen sukunimi

Lukijoilta

Kuhasalossa ja Kalmonkatiskassa

Jonkin aikaa sitten kolmisenkymmentä ulkoilemaan lähtenyttä värtsiläistenseuralaista päätyi katiskaaan. Ihan vapaaehtoisesti sinne itse kukin tuli ja ihan mukavaakin siellä oli, kuivaa ja lämmintä. Jonkinmoisena houkuttimena katiskassa oli tarjolla vähän suuhunpantavaa ulkoiluhetken päätteeksi. Tämä katiska on Joenuun kalastuskunnan kota Kalmonkatiska Kuhasalon Kalmonniemessä. Kodan nimeen on hauskasti saatu mukaan paikka ja omistussuhteeseen viittaava pyydys. Kalmonkatiska ei imuroi

Lukijoilta

Pilkkipajassa

Kukapa olisi uskonut, että Päivistä, jonka nimi löytyy usein talvisten pilkkikilpailujen tuloslistan alkupäästä tulee ihan oikea pilkkiseppä. Niin kuitenkin on käynyt ja nyt Peijonniemen entisellä koululla valmistuu Pohjois-Karjalan suosituimpia talviongintavieheitä Väre-pilkkejä. Kesäkuun alkupuolen päivänä Päivi Purmonen istuu juotinkolvi kädessään tinaamassa mormuskoja ja hypähtää siitä välillä myymälän puolelle palvelemaan ostoksille tulleita asiakkaita. Mitä mahtaa intohimoinen pilkkijä

Scroll to Top