Värtsin juurilla

Palataanpa Värtsin juurille. Tämän nettilehden aloittaessa toimintaansa Markus Kontiainen kirjoitti Värtsiin jutun Takorautainen Värtsi. Takorautaisen arvokas ja kestävä teksti. Linkistä voi lukea koko jutun, mutta otan tähän lainauksen jutun lopusta, jossa kerrotaan lyhkäisesti ja osittain kielikuvin ohjeet Värtsin toiminnalle. Ihan hyvät ohjeet.

Verkkolehti Värtsi on myös tavallaan nyytti, joka sisältää monenlaista asiaa. Sitä emme kauppaa, vaan tarjoamme kaikille. Otamme vastaan uutisia, juttuja, tarinoita, mielipiteitäkin, valokuviakin ja videoitakin sekä äänitallenteita. Muutaman ehdon on kuitenkin täytyttävä:

1. niiden on jollakin lailla liityttävä Värtsilään,

2. emme maksa eikä meille voi maksaa,

3. hyvät tavat ovat kunniassaan

4. minkään suunnan käsikassaraksi emme ryhdy (paitsi värtsiläläisyyden).

Muutkin journalistiset periaatteet ovat voimassaan. Julkaisemme sen minkä katsomme julkaisemisen arvoiseksi. Emme kilpaile minkään muun median kanssa, paitsi itsemme. Sivuja päivitämme, kun ehdimme ja kun on asiaa.

Raudan sulattaminen järvimalmista ei ole hätäisen puuhaa. Saman ajattelemme sopivan tähän verkkolehteemme: hitaasti ja huolellisesti sekä ajan kanssa. Masuunista tullut rauta on vielä kuumaa ja kuonan peittämää. Se karisee taottaessa pois. Takorauta vaatii oman käsittelynsä, jotta siitä tulee kestävää ja käyttökelpoista. Ehkä näin yhdessä takomalla tästä Värtsistä voi tulla jotain hyödyllistä ja käyttökelpoista.”

 

Joissakin kohdin on vähän lipsuttu, mutta on julkaistu se mikä on katsottu julkaisemisen arvoiseksi.
– On julkaistu muutamia juttuja, jotka eivät millään tavoin liity Värtsilään. Lieneekö tuo kovin paha.
– Ei ole maksettu, eikä otettu vastaan maksuja.
– Ainakin toimituksen kautta kulkeneissa jutuissa on koetettu pitää kunniassa hyviä tapoja.
– Lukijat arvioikoot onko toimitus ollut sopimattomasti liikaa jonkin suunnan käsikassarana
(paitsi värtsiläläisyyden).

Journalistin ohjeet onkin sitten vähän mutkikkaampi juttu. Lehteä olivat alkuaan toimittamassa alan ammattimiehet, jotka sittemmin jättivät lehden pitäjäyhdistyksen hoitoon. On kohtuutonta odottaa, että kaikki lehteä ylläpitäneet ” toimittajat ” olisivat perillä journalistiikan hienouksista.

Valitettavasti alkuperäinen linkki tuolla Markuksen tekstissä näyttää vanhentuneen, mutta tästä löytyy J o u r n a l i s t i n  o h j e e t, jotka koskevat toimituksen käsittelemää aineistoa. Ohjeen liiteosassa on neuvoja yleisön tuottaman sisällön käsittelyyn (Värtsissä lukijoiden kommentit).

Markuksen tekstin lopussa on toive siitä miten yhdessä takoen raudasta kuona karisee ja saadaan aikaan jotain hyödyllistä ja käyttökelposta. Talkomista tuntuu vain riittävän ja riittävän. Lukijoiden kommentteja seuratessa näyttää siltä, että kuona on vain lisääntynyt. Pari pientä tiedotusluontoista ilmoitusta sai aikaan sen, että nyt lehteä ja sen toimittamista halutaan vahvasti ohjata toimituksen ulkopuolelta ja matkojen päästä. Miten tästä nyt saataisiin esille se takorautainen Värtsi.

14 comments for “Värtsin juurilla

  1. Kiitos Sepolle ja hänen esille palauttamansa tekstin vuoksi myös Markukselle! Tästä on hyvä jatkaa yksissä tuumin Värtsiä. Tätä toivoo Takoja mallia 2014.

  2. Seppo osas nasevasti laittoo sanat pötköösä ja tuosta kyllä ydinasia tuloo seleville. Yhessä tekemällä se onnistuu tääkii assii. Eli painetaan leuka rintaan ja edetään kohti uusia vastoinkäymisiä:-)

  3. Muutama pieni reunahuomautus Sepon juttuun.

    ”Ei ole maksettu, eikä otettu vastaan maksuja.”

    Olen ollut siinä käsityksessä, että ainakin osalle toimittajista maksetaan parhaillaan palkkaa.

    ”Lehteä olivat alkuaan toimittamassa alan ammattimiehet, jotka sittemmin jättivät lehden pitäjäyhdistyksen hoitoon.”

    Minun osaltani ei pidä paikkaansa, että olisin jättänyt kustantamani lehden pitäjäyhdistykselle. Jätin sen kahdelle yksityishenkilölle. Kun se lähes vuoden kuluttua oli hämmästyksekseni siirtymässä pitäjäyhdistykselle, yritin vielä viime tingassa estää sen syistä, joita en tässä ryhdy tarkemmin perkaamaan. Pääsyy oli, että lehdessä päätöksenteko karkasi toimituksen ulkopuolelle johonkin pitäjätoimikuntiin. Vain haitannoonkos tuo. Minulle viitattiin kintaalla, mutta minkäs sille voi.

    ”Miten tästä nyt saataisiin esille se takorautainen Värtsi.”

    Yksinkertaisesti siten, että ”toimitus” pitää pintansa ja tekee päätökset itse ulkopuolisesta painostuksesta välittämättä.

    Minun osaltani ”kuona” olisi saanut riittää jo ilman tätäkin. Yritin vain auttaa Värtsiä pysymään juurillaan kirjoittamalla talkootoiminnan ja ei-kaupallisuuden puolesta.

    Yksi toivomus olisi. Laittakaa toimituksen yhteystietoihin kaikkien toimittajien nimet. Ei liene kohtuuton pyyntö.

  4. Runonlaulajan sanoin: Sä koskaan et muuttua saa…

    Mitenkään perusarvoja vähättelemättä kysyn, mikä viimeaikojen kirjoituksissa ja kommenteissa on ollut sitä kuonaa? Pian niin kuonat kuin jalosteetkin menevät pesuveden mukana. Joka takomaan ryhtyy se takomisen kestäköön.

  5. Vielä kerran Erkki J:lle. Mitä tuohon Markuksen tekstiin tulee niin olen kyllä alun alkaenkin ymmärtänyt niin, että ”emme maksa, eikä meille voi maksaa” tarkoittaa lehteen toimitettua aineistoa. Lienen väärin ymmätänyt.. Sanojen merkitysttä voi tietenkin kysellä kirjoittajalta. Tämäkö se on sitä semantiikkaa.

    Kirjoitit lähtiäisiksi näin: ” Jatkossa kirjoituksia ovat luvanneet siirtää verkkolehden palstoille Varosen Eira ja Pusan Seppo. Itse jään kokonaan pois toimituksesta.” ( Uusia tuulia 9.3.2012 ) Mitään sen kummenpaa sopimusta siitä kenelle lehden jätit ei ollut. Kun lehteen oli ehditty jo ihastua lupasin toimittaa lehteä niin ettei ainakaan mitään äkkikuolemaa tule, ja niin kuin voimme todeta ei tullut. Eira toimitti sen jälkeen lehteä vuosikausia, mistä suurkiitos. Värtsin taannoisessa palaverissa lupasin taas hoitaa toimittajapestiä tilapäisesti, nytkin vähän sillä mielellä, ettei ihan äkkiloppua tule.

    Kun jätit lehden oli jo melko selvää, että se päätyy pitäjäyhdistyksen kustannettavaksi. Näin on Värtsi pysynyt hengissä pitäjäyhdistyksen huomassa kohta viisi vuotta. Voidaan arvailla miten Värtsille olisi käynyt ilman pitäjäyhdistystä.

    Ehkäpä Värtsin toimitus täyttää tuon kohtuullisen pyyntösi. Minä katson itseni vain tilapäiseksi avustajaksi en toimitukseen kuuluvaksi.

  6. Entisenä ammattitoimittajana sanoisin, etteivät ainakaan Leksan kommentit olleet kuonaa. Keskustelumme hieman poikkesi Värtsissä totutusta ja ehkä siinä oli liikaa inttämisen makua. Toivottavasti kuitenkin lukijat saivat lukemista. Jos kommenttimme olisivat olleet juttupalstoilla, ne olisivat varovaisten arvioitteni mukaan täyttäneet puolentoista kuukauden päivittäisen juttutarpeen.

    Ainakin minun puolestani Värtsi voi nyt lyhyehkön spurtin jälkeen palata totuttuun käytäntöön, kommenteissakin.

  7. Minusta historia on monesti kirjoitettu Värtsilän osalta, Keskitytään tähän päivään ja ollaan aina ajan hermoilla. Maailma muuttuu nopeasti, jonka jokainen on huomannut. Yhteisyys ja ystävyys antaa tukea vaikeina aikoina ratkoa yhdessä yksilön asemaa osana olemisessa tässä atmosväärissä.

  8. Poikkeuksellisesti esiinnyn anonyymina ihan siitä ilosta että Seppo Pusan kirjoitus jotenkin innoitti käyttämään nimimerkkiä.

    Koska minulla ei ole historian rasitteita Värtsin toimijana, kirjoittajana tai kommentoijana, voin siinä suhteessa esittää asiani ns. puhtaalta pöydältä.

    Värtsi on enemmän kuin paikallislehti yksinkertaisesti siksi, että sen kotipaikkakunnan väestö mahtuu pian Kylätalon kokoushuoneeseen mutta lehden lukijat ja kommentoijat (paljonkos niitä nyt onkaan, Eira?) asuvat ulkopaikkakunnilla. He ovat todellisia aikamme värtsiläisiä.

    Värtsin olemassaolon oikeutus on siinä, miten hyvin se kykenee toimimaan [kiitos alullepanijoittensa) värtsilä-lähtöisten yhdyssiteenä ja keskustelufoorumina – aikaansaamaan mielipiteiden liikekannallepanon myös sieltä “matkojen päästä”, ei vain kotikulmilta. Siihen pitäisi keinoja keksiä.

    Sosiaalinen media on luonteeltaan orgaaninen: eläväinen, liukas kuin matikka, hankala hallita. Vaikka katto onkin korkealla ja seinät leveällä, talossa pitää olla isäntä. Kuten onkin.

    Paikalleen ei voi jäädä jököttämään. Siihen velvoittaa jo monien kommentoijien ilmaisema pelko rakastamansa Värtsin hiipumisesta. Ja vaikka itse osattaisiin kaikki, kannattaa olla utelias, varmuuden vuoksi.

    Maaseutu – Värtsiläkin – ukkoutuu ja mummoutuu vauhdikkaammin kuin 70-luvulla konsanaan. Mutta miksi Värtsi sen kun porskuttaa? Siksi että paikan ja ajan rajoitukset eivät sitä pitele. Siksi Värtsillä on edellytykset olla jatkossakin itseään isompi, maanlaajuinen ellei peräti globaali media.

    Haloo! Tuliko ylisanoja? Kenties paljon kuonaa mutta vähän jalometallia… mutta vilpittömin sydämin kuitenkin.
    Ja Esko Tarvaista lainaten: keskitytään tähän päivään ja ollaan aina ajan hermolla.

    Leo Härkönen

  9. Minä en niin rakkauvesta Värtsiä ja värtsiläläisiä kohtaan tiijjä, mutta kohta puoli vuosisataa oon koittanna saman katon alla asua Värtsilässä syntyneen vaimon kanssa, enemmän tahi vähemmän menestyksellä. Kuri on ollut kova. Nyt oon tosin ollut talavileskenä, kun meni lapsenlapsia puapomaan.

  10. Joo. Naiset on vaikeita mutta välttämättömiä. Kyllä niistäkin juttua piisaisi.

  11. Naisten välttämättömyyven huomaa talavileskenä äkkiä. Tänään Värtsiä lukiessa kuohu soppa hellalle. Oli siinä kova jynssääminen.

  12. Toimittajien kannalta kommentoijat pilaavat hyvän lehden, tekevät kiorjoitusvirtheitä ja tekevät lehteä ohi kontrollin.

    Monen lukijan kannalta juuri noissa sensuroimattomissa kommenteissa on se jokin jonka takia täällä käydään ja samalla vilkaistaan mitä hienoa ja kaunistakin tänne on ilmestynyt.

    Turistit kaipaa tietoa myös noista myymäläautoista ja muista tapahtumista riippumatta siitä onko ne maksettuja- vai ilmaisia mainoksia.

  13. Lienee syytä palauttaa tämä juttu Värtsin arkistosta framille vuodelta 2012.

    https://www.vartsi.net/2012/11/12/verkkolehti-vartsin-uuden-kustantajan-terveiset-lukijoille-ja-kirjoittajille/

    Kustantaja tarkoittaa mielestäni nimensä mukaan kustantajaa eli maksumiestä. En ymmärrä esitettyjä näkemyseroja maksumiehistä tai naisita. Minun ja Seponko Värtsin palvelinmaksut olisi pitänyt omasta taskusta kaivaa..?

    Tällöin tehty päätös maksajaksi sopivaksi katsotusta kyläyhdistyksestä oli asianmukainen. Kyläyhdistyksellä on myös juridinen vetovastuu Värtsistä.

    Värtsin toimittajille maksetuista palkoista: ovat palkkatuella työllistettyjä, eivät ns. kovalla rahalla palkattuja, joten kyllä ne eurot tulevat meidän kaikkien verovaroista, tulivatpa ne sitten kunnan tai valtion kassasta.

    Värtsillä on työllistävä vaikutus, sen kaikki ymmärtävät. Alunperin siitä ei ole saanut kukaan palkkaa, ja jos nyt saa ei se ole keneltäkään pois.

    Kyläyhdistys tarjoaa järkevää tekemistä, josta vielä maksetaan palkkaa. Se on hienoa. Valitettavasti työsuhteen loputtua, ei ole tapahtunut sellaista ihmettä, että joku olisi asialle niin syttynyt, että olisi halunnut jatkaa vapaaehtoisena, palkattomana Värtsin toimittajana.

    Mahdollisesti tulevista mainoseuroista ei kannata kenenkään olla huolissaan, ei ole varmasti suurta tunkua, eikä rikastumisen mahdollisuutta kyläyhdistyksellä.

    Wärtsilä yhtymältäkin on euroja pyydelty, mainoksen muodossa vartsila.fi sivustolle. Eivät korvaansa lotkauttaneet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *