maaliskuu 2014

Ajan patinaa, Ajankohtaista

Laskemme seppeleen Arppen pihalla

Värtsilä-päivät lähestyvät. Maanantaina klo 19 pidettiin Arppen pihassa, Värtsilän kylätalossa, suunnittelukokous. Värtsilä-päivät alkavat kukkien laskulla Arppen patsaalla. Miksi? Seuraavassa pikakurssi ja muistin virkistys. Tämä myös sen vuoksi, että tänä vuonna Wärtsilä Oyj täyttää 180 vuotta. 100-vuotisjuhlaa vietettiin v. 1934 rajan taakse jääneessä Värtsilässä presidentti Svinhufvudin läsnä ollessa. Yhtymän peräsimessä oli silloin Wilhelm Wahlfors. Mutta sen perustaja oli Arppe, ja […]

Lukijoilta, Värtsiläisten Seura ry

Värtsiläisten Seurassa

Värtsiläisten Seura piti vuosikokouksensa keskiviikkona 12. 3. 2014 Joensuun Ortodoksisen Kulttuurikeskuksen tiloissa. Esityslistalla oli sääntöjen mukaisia kokousasioita  taloudesta ja toiminnasta sekä kuluneen vuoden että jo alkaneen toimintavuoden osalta. Talousasioiden todettiin olevan kunnossa. Toimintaa ja taloutta hyvin hoitanut johtokunta sai vastuuvapauden vuodelta 2013. Tässä pieni maistiainen tulevasta toiminnasta. Toukokuinen päiväretki Rääkkylään, jossa tutustutaan mm. Koivuniemeen ja

Ajankohtaista

Värtsilä logokilpailun tulokset

Ääniä annettiin yhteensä 92 kpl. Ylivoimainen voittaja on logoehdotus nro 5. Logon on suunnitellut Vesa Tikka. Onnittelut Vesalle! Vesa saa palkinnoksi luvatut talkootyötunnit sekä Erkki Lintusen lahjoittaman lounaan Hotelli Joessa. Talkootyötuntien lahjoittajat: Eero-Matti Lintunen, 1 h Elina Pesonen, 1 h Jouko Jääskeläinen, 1 h Värtsilän Pitäjäyhdistys, 7 h Äänestäneiden kesken arvottiin palkinnoksi 2 pääsylippua Värtsilän

Aamun ajatus

Anteeksianto

Anteeksianto on kaksisuuntainen tie: aina kun annamme anteeksi toiselle, annamme samalla anteeksi itsellemme. Jos olemme suvaitsevaisia toisia kohtaan, meidän on helpompi hyväksyä omat virheemme. Sen jälkeen pystymmme syyllisyyttä tai katkeruutta tuntematta parantamaan suhtautumistamme elämään. Paulo Coelho

Ajan patinaa, Lukijoilta, Runot

Arkiston kätköistä

Hilkka Partanen on arkistoistaan löytänyt ja lähettänyt toimitukselle vuosia sitten talteen ottamansa Wärtsilä runon, joka lienee julkaistu kymmeniä vuosia sitten jossakin lehdessä.  Runo sopinee  julkaistavaksi talvisodan päättymisen muistopäivään  13.3.  liittyvänä. Runon on kirjoittanut Mauno Pesonen. Wärtsilä On kunta pieni, köyhä Karjalassa, se vartijana seisoo paikollaan. Mi tunnettu on ammoin taisteloissa ja uhrin kalliin antoi eestä

Lukijoilta

Suomen kulttuurirahasto 75 vuotta

Helmikuun 27. päivänä oli sanomalehti Karjalaisessa kokonainen etusivu uhrattu Suomen Kulttuurirahastolle, jonka perustamisesta on kulunut 75 vuotta. ”Yksi maailman suurimmista säätiöistä on lasten tekosia” otsikossa kerrotaan. Vuosi oli 1938. Oikeinpa sydäntä sykähdytti. Ajatukset lensivät taas sinne wanhaan Värtsilään, opettajani Lydia Nylundiin ja omaan kansakoululuokkaani. Opettajani kertoi meille tästä tulevasta tapahtumasta. Minäkin sain oman keräyslistan ja

Meijjän koulu

Pikaista poistumista harjoiteltiin

Pikaista poistumista harjoiteltiin Värtsilän koululla. Tiistaina oli 11. päivä ja koululla harjoiteltiin taas nopeaa poistumista. Tavallisesti poistumisharjoitus pidetään 11.2, mutta yhteensattumien vuoksi harjoitus pidettiin tänä vuonna 11.3. Harjoitus tulikin oppilaille yllätyksenä. Kun palohälyttimet alkoivat soida käytävässä, kului muutama sekunti ja luokkien ovet avautuivat ja oppilaat kiirehtivät naulakoille pukemaan tärkeimpiä ulkovaatteita sekä kenkiä. Harjoituksen kulkuun kuuluu,

Rajavartiolaitos

Hopeaa sotilaiden partiohiihdossa

POHJOIS-KARJALAN RAJAVARTIOSTO HOPEALLE SOTILAIDEN PARTIOHIIHDOSSA Pohjois-Karjalan rajavartioston partio on saavuttanut hopeaa hiihdon sotilaiden suomenmestaruuskilpailujen partiohiihdon A-sarjassa Kajaanissa. Partiohiihdon A-sarja on kilpailujen pääsarja, jossa kilpailevat joukko-osastojen ykköspartiot. Partion kokoonpanoon kuluu kaksi henkilökuntaan kuuluvaa ja kaksi varusmiestä. Rajavartioston partiossa hiihtivät yliluutnantti Mika Ropponen, luutnantti Markus Tuomisto, upseerikokelas Olli-Pekka Luoto ja alikersantti Perttu Ruuska. Kahtena edellisenä vuotena Pohjois-Karjalan rajavartioston hiihtopartio on jäänyt niukasti mitaleilta

Meijjän koulu

Kädentöitä koululla, osa 1

Alkuvuoden kädentöitä Värtsilän koululla, osa 1. Kevätlukukauden alussa koulullakin odoteltiin ja toivottiin talvea tulevaksi. Tuoreessa muistissa oli lähes lumeton, vesisateisen loskainen joululoma. Talvea ikuistettiin ainakin kuvistöihin; lumiukkoja erilaisina töinä, talvisia maisemia sekä pakkasyön revontulia. 5-6 luokkalaiset tekivät ryhmätöinä julisteet tärkeistä aiheista; erilaisten päihteiden vaaroista! t: Vuokko Väänänen ja Värtsilän koulun oppilaat

Lukijoilta

Edvard Juhonpoika Kuosmanen

Kaustajärven evakot 15.9.2012 kirjoitukseen liittyen. Olisi todella antoisaa saada tietää suvustani paljon kaikenlaista. Nyt kun itsellä on ikää, kiinnostuu suvun historiasta enempi ja enempi. Äitini Tyyne on kuudes lapsi Edvard Juhonpoika Kuosmasen perheessä. Edvard on muuttanut 8.1.1917 Kiihtelysvaarasta Värtsilään. Hän on kuollut Värtsilässä 5.7.1946. Edvardin perheen lapsista on elossa vielä äitini ja hänen nuorin siskonsa

Kirja-arvostelut

Raita Karpo laulaa kiitosta

On yksi, joka suurempi on mahtajia maan Lauluja Annamari Kaskisen runoihin On läsnä valonmaa, Raita Karpo, sanat Anna-Mari Kaskinen, säv. Matti Karjalainen, Aikamedia On yksi, jonka nimi kaikuu halki taivaiden on yksi jota kumartavat joukot enkelten On yksi joka suurempi on mahtavia maan Hän koko luomakunnan täyttää rakkaudellaan Juttelin lappeenrantalaisen säveltäjä-opettaja Matti Karjalaisen kanssa uuden

Lukijoilta

Vuorotteluvapaa

Jännittyneenä Minna kaivoi avaimen laukustaan, sovitti sen ulkoverannan oveen ja avasi oven. Muutama lattialauta narahti askelten alla. Verannan ikkunalla olevat kukat nuokkuivat pahoin kastelun puutteessa. Ne olivat jääneet hoitamatta. Ikkunalaudalla näkyi muutama kuollut kärpänen. Nainen käveli sisälle tupakeittiöön. Tupa näytti siltä kuin sen asukas olisi mennyt käymään jossakin, palaisi pian. Mutta hän ei palaisi, Minna

Lukijoilta

Ilot ja surut

Jotkut teistä sanovat: ”Ilot ovat surua suurempia.” Toiset sanovat: ”Ei, suru on suurempi.” Mutta minä sanon teille, ne ovat erottamattomat. Ne tulevat yhdessä ja jos toinen istuu yksinään kanssasi pöydän ääressä, muista, että toinen nukkuu vuoteellasi. Kahlil Gibran

Ajankohtaista

Värtsilä logokilpailun yleisöäänestys on päättynyt!

Värtsilän logokilpailun yleisöäänestykseen voi osallistua nyt myös Värtsi verkkolehden sivuilla. Äänestys päättyy perjantaina 14.3.2014 klo 14. Tulokset julkistetaan maanantaina 17.3.2014. Logoehdotukset äänestysnumeroittain. Äänestyslomake sivun lopussa. Yksi ääni/henkilö. Äänestykseen osallistuvien kesken arvotaan yllätyspalkinto!              

Ajankohtaista

Hyvää naistenpäivää!

On monta syytä muistaa päivä naisten, niin nuorten, vanhain, kaikkein kaunokaisten. Kuin mummin, äidin, kullan oman armaan, he ansainneet on huomion sen varmaan. Vois muistaa kukkasin tai kullan kimalluksin, myös suudelmin ja hellin halauksin. Niin usein tahtois, aina kun vain voisi, et ilon, riemun, hyvän mielen toisi. Kun mielessään ois heillä aatos mainen, voi kuinka

Kirja-arvostelut

Mummo on rautaa

Mummoenergiaa Mummo elää – ei esitä Paavilaisen nasevia ajatelmia Maija Paavilainen: Mummo on rautaa, Kirjapaja 2014 Joskus tulee mieleen omien lasten isoäiti. Näissä Paavilaisen mietelmissä on jotakin tärkeää. Omakin puoliso on ehtinyt jo nelinkertaiseksi mummoksi ja yleensä näyttää siltä, että hän pystyy tulemaan toimeen lastenlasten kanssa, vaikka joskus on vastassa tunnemyrskyjä ja kiukuttelua. Mummin rakkaus kun menee yli kaikenlaisesta turhasta.

Lukijoilta

Sotsissa 1988

Sotsi oli talviolympialaisten ansiosta muutaman viikon koko maailman keskipisteenä. Haapasalon Ville väilitti suomalaisille vielä toisenlaisenta tietoa Sotsista. Jossain kevennyksessä Ville kävi uimassa hotelli Helmen rannalla, jossa minäkin olin oleskellut. Niinpä minäkin ajattelin tarjota Värtsin väelle omia näkemyksiä Sotsista. Sotsi oli 80 luvulla suomalaisten matkailijoiden ykköspaikkoja. Sotsin kylpylähotellit olivat erittäin suosittuja matkakohteita ja monet tuttuni olivat

Ajankohtaista

Laskiaistiistaina kylätalolla

Laskiaistiistaina pidettiin Kylätalolla Laskiaistapahtuma. Tämän talven tapoihin näyttää kuuluvat, ettei mikään kalenteriin merkitty päivä tai tapahtuma tunnu olevan oikealla paikalla sään suhteen. Tiistaiaamuna satanut lumi oli muuttunut lämpöasteiden myötä loskaksi. Märästä säästä ja tapahtuman osanottajien ikäjakaumasta johtuen (alussa oli ”vanhempaa” väkeä) ulkokisailu jäi Pirhosen Arjan vetämään jumppaan pihan kuivemmalla alueella. Lumilyhtyjen tekemistä (kenties leikkimielisenä kilpailuna)

Scroll to Top