17.1.2012

Ajankohtaista

Ysitiestä napanuora

Turusta Niiralaan kulkeva ysitie halutaan Suomen poikittaiseksi napanuoraksi. Tällainen tavoite on esitetty tien kehittämisseminaarissa, josta uutisoi Netti-Karjalainen. Tien varrella olevat kaupungit ja kunnat pyrkivät saamaan ysitien valtakunnan tärkeitten liikenneväylien joukkoon Skandinavian ja Venäjän yhdistäväksi väyläksi. Ensi keväänä pohditaan valtakunnan liikennehankkeiden kehittämistä vuoteen 2030 saakka. Keväällä pyritään käynnistämään myös yhteistyötä Petroskoissa. Pietarin suunnasta on Laatokan rannalle […]

Ajankohtaista

Äitee taas palstoilla

”Äitee” Siiri Rantanen, 87, on jälleen valloittanut lehtien urheilulööpit. Hän ihmetteli eilisessä telkkarin Urheilugaalassa, mikä mahtaa olla ilmaveivi. Siitäkös toimittajat riemastuivat. Toinenkin syy suosioon oli: äitee pääsi suomalaisen urheilun kunniatauluun Hall of Fameen. Sellainen perustettiin 2010 ja sitä täydennetään vuosittain Urheilugaalassa. Miksi Värtsissä kirjoitetaan Siiri Rantasesta? Wikipedia kertoo, että hänen hiihtouransa alkoi Wärtsilän Teräksessä, vaikka

Lukijoilta

Kaustan rippis

Koska näissä Värtsin jutuissa on viime aikoina vilahtanut sekä Kaustajärven koulun että Ikosen Leenan nimi, muistin että minulla on muutama valokuva, josta löytyvät molemmat vuonna 1970. Kyseessä on Kaustajärven koulun rippikoululeiri 1.–10.7.1970. Jos oikein muistan, tämä leiri oli järjestyksessä toinen, joka koululla järjestettiin. Edellisenä vuonna oli vielä pappina Varonen ja me taidettiinkin olla Tukiaisen Heikin

Lukijoilta

Kaapin tarina

”Kaho alas rappusille! Nyt ne tul` minnuu hakemaan.” Samalla hetkellä äiti näki joukon valkopukuisia enkeleitä, jotka sulkivat kuolevan silmät. Lempeämpää kuolemaa kuin Väinö-enollemme, ei kukaan voi toivoa. Tyynesti ja masentumatta enoni kantoi sairautensa taakan. Kevään 1931 koittaessa hän nukahti rauhallisesti kuolonuneen. Karjalan runonlaulajan tavoin kuolettajana toimi oma äiti. (Sulo Niskanen: Elämäni eilispäivää etsimässä) Tämän nuoren

Näkövinkkeli

Haastava murre

Olen yrittänyt muuntaa tuon Juho Juhonpojan pikku tarinan (Karjala-lehti 43/1970, liite 10) Pälkjärven murteelle, mutta totean samalla tehtävän olleen erittäin haastavan. Toivon kuitenkin, että muunnos olisi suurin piirtein oikea. Värtsilän ja Pälkjärven murteet lienevät aikanaan olleet melko yhteneväisiä ainakin Matti Varosen joskus 1880-luvun alkuvuosina Tohmajärven, Pälkjärven ja Kiteen kielimurteesta tekemän laudatur-työn mukaan, sillä tutkimuksessa on

Lukijoilta

Eilisen johdosta

Huomasin maanantaina vasta illalla, että on monen tutun nimipäivä, jospa vielä kerkeisin onnitella Ilmari Majoista, Ilmari Väänästä ja kaikki suvun Ilmarit , joita on paljon Veli Ilmari , Ilkka Ilmari, Paavo Ilmari ja Seppo Ilmari. Liekö nimet loppuneet Sepon vanhemmilta, kun kaikilla veljeksillä on sama toinen nimi. Ja meidän Tarja halusi Paavo-pojalleen Ilmari nimen. Hyvä

Scroll to Top