Äitee taas palstoilla

Siiri Rantanen edessä keskellä tuttujen ympäröimänä Värtsiläpäivillä 1980. Kuva Seppo Pusa.

”Äitee” Siiri Rantanen, 87, on jälleen valloittanut lehtien urheilulööpit. Hän ihmetteli eilisessä telkkarin Urheilugaalassa, mikä mahtaa olla ilmaveivi. Siitäkös toimittajat riemastuivat.

Toinenkin syy suosioon oli: äitee pääsi suomalaisen urheilun kunniatauluun Hall of Fameen. Sellainen perustettiin 2010 ja sitä täydennetään vuosittain Urheilugaalassa.

Miksi Värtsissä kirjoitetaan Siiri Rantasesta? Wikipedia kertoo, että hänen hiihtouransa alkoi Wärtsilän Teräksessä, vaikka hän huippuvuosinaan edustikin Lahden Hiihtoseuraa. Olisiko Rantanen edustanut jossain vaiheessa myös Värtsilän Kisaa? Kotikylänään hän ilmeisesti piti Kaurilaa, jonka kylätalolla on Siiri Rantasen museo. Aviomies Kalle Rantanen tunnetaan sukujuuriltaan värtsiläisenä. Missä lienevät Siirin syntyjuuret, jostain on jäänyt sellainen mielikuva, että hän olisi omaa sukua Lintunen?

Ja miksi Siiri Rantanen on kuuluisa? Urheilua seuraamattomille kerrottakoon, että hän voitti Oslon olympialaisissa 1952 naisten 10 kilometrillä pronssia, viestikultaa Cortinassa 1956 ja viestipronssia Squaw Valleyssa 1960. Maailmanmestaruusmitaleja hänellä oli 10 kilometriltä hopeaa Falunista 1954 ja Lahdesta 1958 pronssia.

Vuoden naisurheilijaksi Rantanen valittiin 1950-luvulla neljästi. SM-tasolla hän saavutti 26 mitalia. 1960-luvun alussa hän jäähdytteli voittamalla maastojuoksun ja maantiepyöräilyn suomenmestaruuden. 52-vuotiaana Siiri oli naisten nopein Finlandiahiihdossa, johon hän osallistui vielä 1996.

Kerrottakoon vielä, että värtsiläisten lumilautailija-sukulaispojat pääsivät listoille vuoden urheilija 2011 -äänestyksessä. Peetu Piiroinen oli sijalla 12 ja Petja sijalla 20.

Share

8 comments for “Äitee taas palstoilla

  1. Kyllä tuo mielikuva Lintusesta äiteen tyttönimenä pitänee paikkansa.

    Äiteen veli Ville Lintunen asui Järventauksessa ja ajoi työkseen Ruposen ruskeeta. Oli aika railakka kuski ja tarina kertoi, että sen takia Villelle olisi aina annettu kaikista huonoin ruskea ajettavaksi.

  2. Onnea Äiteelle! Hieno ihminen ja mahtava urheilija.

  3. Kyllä se äitee Siiri on omaa sukuaan Lintunen. Lintusen suvun tutkimukseni on kesken, kun laiskanmato on alkanut vaivata. Mutta jotain Siirin suvusta tässä: Isä oli Juho August,s. 7.4.1901 ja äiti Anna Puustinen, s. 26.11.1901. Siiri on syntynyt 14.12.1924. Muistan kun Siiri ja Kalle Rantanen (seppä Taunon poika) riiasivat. Siiri juoksi joskus Lintulan pihan kautta joen yli Valkoiseen taloon, missä Rantaset tuolloin asuivat. Väänäsen Lyydi, venäläisten Terävänniemen näkötornin katveesta Suomen puolelta edesmenneen Aarne Väänäsen leski on Siirin sisko. Tuossa talossa kävin Uudenkylän koulun oppilaana tuokion kinkereillä.

    Lintuset ovat muuttaneen Savosta Karjalaan, kun ortodoksista väestöä siirtyi Ruotsin valtaa pakoon Venäjälle. Minun sukuhaarani ”ensimmäinen karjalainen” tuli 1640-luvulla Kiteen Muljulaan ja sieltä 18 vuotta myöhemmin Tohmajärven Järventaukseen ja siitä edelleen Patsolaan ja Uuteenkylään.

    Ehkä voin joskus kertoa enemmän ja ehkä löydän kolmen sukupuun yhteisen juuren tai ison haaraoksan?

    Fågeli

  4. Kuule Fågel – oliko Lyydi Lyydi vai Lyyli, tämä Siirin sisko
    Kävin monta kertaa hänen luonaan kylässä. Ihana pihapiiri.
    Pusan Mirja

  5. Ainahan sitä Lyyliks puhuteltiin. Mutta arvelin, että pitäisikö vähän hienostella,kun on niin aatelista sukua. Kerron, kun pääsen oikeiden lähteiden äärelle. Terveisin FågelI

  6. Tuossa Siirin selän takana istuu Sistosen Helmi, Värtsilän legendaarinen postineiti. Minulla oli kunnia muutamia vuosia sitten siunata hänet haudan lepoon. Muistotilaisuus on jäänyt mieleeni siksi, että siinä käytettiin 11 puheenvuoroa, ja ne olivat hyvin Helmin näköisiä. Muistan hänet hyvin siksikin, että kesälomien aikana kuikuilin ruokatunnilla postin luukulla odottamassa kirjettä heililtä (ei vielä silloin Helliltä). Taisi Helmi vähitellen ymmärtää, mistä kenkä puristi polkupöyrän polkimilla. Helmistä olisi mukava kuulla muisteluksia. Fågeli

  7. No, paljon liittyy muistoja Helmiin, hän kun vaatimattomasti eleli postin takahuoneessa, kulku sinne oli postin läpi. Kun 15 vuotiaana kävin häneltä nostamassa äidin lapsilisät, Helmi ihmetteli, että harvemmin törmää sellaiseen lapsilisän nostajaan,joka saa lapsilisänsä ohessa jo työpalkkaakin 😉 Käteinen jos loppui kummalta kassasta, oli tavallista käydä toiselta tilapäisesti lainaamassa, saman katon alla kun työskenneltiin.

    Illalla kesäisin usein Helmi käynnisti moponsa ja kahvipullon ja eväiden kanssa suunnisti joenrantamökilleen koskelle. Sittemmin olimme naapuruksia sielläkin. Helmin rantasaunan muuripata on vielä savusaunassani muistona hänestä.

    Helmistä jäi hyvä muisto, – kun hän sairauden riuduttamana oli jo vuodeosastolla, tuntui aina niin hyvältä käydä niin tyytyväisen potilaan luona istahtamassa.

  8. Samassa gaalassa Siiri Rantasen kanssa nähtiin myös
    Uusi-Värtsilän tyttö Katri-Helena.

    Kun nyt sujuvasti siirryttiin Siiristä Helmiin, niin
    mainitsen että olen kertonut pienen jutun kyseisestä
    Helmistä tarinassani ”Puskan takaa” (Värtsi 31.7.2011).
    Kappaleen otsikko on ”Tiketti tiskiin”,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *