Monet keskusteluaiheet vellovat lehden palstoilla, mutta en ole pitkään aikaan löytänyt (vai eikö vain ole kohdalleni osunut) kylätalon kuulumisia. Haluaisinpa viritellä keskustelun taas! Edellinen loppui, kun innokkaimmat vaikuttajat saivat sanottua nimiehdotuksen. Siihenkö se talkoomieli loppui? Talo on erittäin hyvä kokoontumis- ja harrastepaikka! Vai onko niin, ettei kukaan tarvitse ko. tiloja? Kertokaa nyt hyvät ihmiset, mitä […]
Ahvenvaaralaisia, osa 1 Kerron tarinassani Kaustajärven pohjoispuolen asukkaista ”ahvenvaaralaisista” ja siitä, mitä vaikeuksia valtakunnan rajan ajelehtiminen aiheutti asujaimistolle sotavuosina ja heti sodan jälkeen. Järvihän jakoi kylän kahtia niin tehokkaasti, että järven etelä- ja pohjoispuolen asukkailla oli omat kulkuväylänsäkin. Mutta sodan jälkeen kylä oli kuin kolmeen osaan lohkottu, joista yksi, väkirikkain osa, jäi kokonaan Neuvostoliiton puolelle.
Elettiin 50-lukua, vuosi oli luultavasti 1954. Eräänä päivänä isä tuli Joensuusta ison ruskean pahvilaatikon kanssa. Keräännyimme koko perhe uteliaana isän ympärille katsomaan, mitä laatikosta paljastuu. Isä avasi myhäillen laatikon ja nosti sieltä tuvan pöydälle Telefunken -merkkisen radion. Kiinnitti sitten tuvan seinään hyllyn ja nosti radion sinne. Hylly oli niin korkealla, ettemme me lapset ylettyneet siihen.
