Loppiaisruokien höysteeksi ajattelin ostaa rosollia. Pyörin aikani eräässä Tohmajärven kaupassa ja lopuksi kysyin myyjältä, että minkä otsikon alle kyseinen eines on sijoitettu. ”Rosolli ei kuulu enää joulun jälkeen tuotevalikoimaamme”, kuului kohtelias vastaus. Harmi, minun valikoimaani se olisi sopinut erittäin hyvin juuri nyt. Vanha salakuljettaja Laitinen Voihyllyihin en edes vilkaissut, vaikka media kertoo harva se päivä, […]
Verkkovärtsissä voisi toimia ideapankki, jossa tuotaisiin itsekunkin mietintämyssyyn ajatuksia paikkakunnan kaikinpuoliseksi kehittymiseksi. Seuraavassa yksi idea, joka on muhinut mielessäni vuosia, aikoja ennenkuin laadittiin direktiivi Karjalan piirakasta. Idean juuret ovat kaukana menneisyydessä. Kun asuin muutaman vuoden Joutsenossa sikäläisen Piirakkapirtin naapurissa, moitiskelin leipomon tuotetta, jota nimittivät Karjalan piirakaksi. Minusta se oli kakkaralla paistettu aamupuuro. Paksu kasa mössöä,
Kyllä miun mummo tiesi, että tapanina päivä oli jatkunut kukonaskelen verran ja loppiisena sen jo hupsukin huomovaa. Valoisaan päin sitä ollaan menossa vaikka melkoisen hämäriä ovat päivät olleet, eikä aurinko ole paljon pilkistellyt. Mummo tiesi senkin, jotta jouluaika loppuu loppiaisen jälkeisenä päivänä, vanhana nuutinpäivänä. Nuutinpäivä tosin siirrettiin jo 1600-luvulla kalenterissa kolmanteentoista päivään tammikuuta. Muutamilla kalenterin
Se on joulu taas paremmalla puolella. Jouluvieraatkin lähtivät. Ei jäänyt kinkkua paljon tähteeksi. Meinasin tehdä kinkun lopusta loppiaiseksi keiton, mutta olkoon.
