Luin loppiaisen jälkeisenä yönä lähes kolmeen. Ihmettelin välillä ulkoa kuuluvaa ääntä. Ihan kuin joku lintu olisi äännellyt siellä. En kuitenkaan jaksanut nousta ylös ja mennä parvekkeelle kuulostelemaan tilannetta. Puoli neljältä heräsin mustarastaan lauluun!!! Ponkaisin pystyyn ja kurkistin makuuhuoneen verhon raosta ulos. Mustarastas istui alakerran terassin yläkaiteella ja lauloi hieman käheällä äänellä muutaman metrin päässä sängystäni! […]
Lyhyestä virsi kaunis. Tämä virsi on kyllä lyhyt, mutta ruma. Pässi tuli pakettiauton lavalla syntymäkodistaan. Matkaa oli vain muutama kilometri. Se oli varsin soman näköinen elukka mustine silmänympäryksineen. Otus peri sian karsinan. Aitauksessa kasvoi nuori koivu. Lammashan on laumaeläin. Liekö lauman puuttuminen aiheuttanut stressin, jota se purki koivuun. Muutaman metrin vauhti, tarkka tähtäys ja pökkäys
Wärtsilä (saha) perustettiin 1834, jolloin Karelian maakunnan Kuvernööri hyväksyi sahan rakentamisen. Saha rakennettiin Tohmajärwen Pogostalle Jänisjoen varteen. N. L. Arppe osti sitten sahan 1836. Arppe oli kauaskatseinen taitava liikemies. Hän osteli mm. Wärtsilästä ja Tohmajärveltä puutavaraa, sekä metsätiloja maapohjineen. Osa puista uitettiin suoraan sahalle Ryösiön- ja Juvanjokea pitkin. Entisten värtsiläläisten, Wärtsilä Aktiebolagin vuonna 1903 tekemä
Topi Varonen palveli sodassa pioneerina, mikä ei liene ollut niitä helpoimpia hommia. Jos pioneerin puuhia ei ollut, passitettiin mies etulinjaan. Monta juttua tuli kuunneltua kamarin oven raosta, kun veteraanit muistelivat menneitä. Vanhoilla päivillä tuli vielä markkinamies ja kauppasi kirjan Suomen Rintamamiehet, jossa isänkin palveluspaikat oli lueteltu. Se kirja oli ahkerassa käytössä, kun sotahommissa olleet kohtalotoverit
