Ysitiestä napanuora

Turusta Niiralaan kulkeva ysitie halutaan Suomen poikittaiseksi napanuoraksi. Tällainen tavoite on esitetty tien kehittämisseminaarissa, josta uutisoi Netti-Karjalainen.

Tien varrella olevat kaupungit ja kunnat pyrkivät saamaan ysitien valtakunnan tärkeitten liikenneväylien joukkoon Skandinavian ja Venäjän yhdistäväksi väyläksi. Ensi keväänä pohditaan valtakunnan liikennehankkeiden kehittämistä vuoteen 2030 saakka. Keväällä pyritään käynnistämään myös yhteistyötä Petroskoissa.

Pietarin suunnasta on Laatokan rannalle rakenteilla tie, jota venäläisten uskotaan käyttävän tulevaisuudessa melkoisesti. Tie valmistunee kymmenen vuoden kuluttua. Turisteja odotetaan silloin Niiralan kautta yhä enemmän.

Ysitien läntisillä osilla on jo vireillä kehittämishankkeita. Savon ja Pohjois-Karjalan arvellaan myös sellaisia ätväilevän. Yli 600 kilometrin pituinen valtatie kulkee Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Niiralaan.

 

 

Share

22 comments for “Ysitiestä napanuora

  1. Täällä herätään sitten kun on jo liian myöhäistä tehdä enää yhtikäs mitään…

    Kunnan elinkeinokehittäjien tasoa/kiinnostusta Niiralaa kohtaan kuvaa hyvin esimerkillisesti mm. se että toimittuamme nyt reilut 4kk tässä kantatien varressa, ei kunnan viranhaltijoista ole vielä kukaan käynyt kertaakaan kyselemässä kuulumisia/toiveita/palautteita! Syvää ruusuisen unta siellä nukutaan:)

    Luulisin että meillä tässä rajanpinnassa päivittäin puurtavilla olisi konkreettinen ”tuntuma” siitä missä ollaan ja mihin mennään? Ajatuksia ja terveisiä viranhaltijoille.

    Turvallisesta virkahuoneesta käsin ei kovin kummoisia kehitysnäkymiä pysty näkemään. Luottamushenkilöitä sen sijaan tapaa täällä lähes päivittäin, olisi kait syytä alkaa terveisten vienti tätä kautta.

    Ylläoleva uutisointi vahvistaa entuudestaan kantaani siitä suunnasta mihin mahdolliset kuntaliitosneuvottelut tulisi kohdistaa.

  2. Surullista on kuulla Niiralan suunnalta tällaisia terveisiä. Kunnan elinkeinopuoli on ilmeisesti liikaa jätetty Ketin (erään Kiteellä kehitellyn menoautomaatin?) harteille. Kuitenkin kunnan johdon tulisi olla etunenässä touhuamassa tällä puolella, mieli jotain saada aikaiseksi. Vähintä mitä voisi tehdä, olisi innostaa uusia yrityksiä ja yrittäjiä vaikkapa käymällä moikkaamassa. Se ei edes paljon maksaisi. Kiteellä sentään aikoinaan valtuustossa nousi mahtava meteli, jos viranhaltijat eivät jotain aloittavaa liikettä huomioineet. Nykyistä käytäntöä en tiedä.

    Mielenkiintoista olisi tietää, montako muistiota on viimeisen vuosikymmenen aikana lähetetty kunnasta Niiralan kehittämisasioista valtion ja muiden instanssien puoleen ja montako lähetystöä on sen puolesta käynyt vaikkapa Helsingissä puhumassa. Sen sijaan julkisuudessa on vilissyt jos jonkinlaista valitusta ja kantelua esimerkiksi helliasioissa erilaisiin oikeusinstansseihin. Tuloksena on yleensä ollut, että me veronmaksajat saamme maksaa viulut.

  3. Taitaa tulla valtatiestä Turku-Joensuu tie noin käytännössä, jos on tullakseen. Ainakin olisi tervetullut.

    Markkinoinnin, tunnettavuuden ja hankkeen edistämisen kaikkine jatkovaikutuksineen kannalta saattaa Suomen toinen päätepiste Niirala jäädä lapsipuolen asemaan napanuoraansa hirttäytyneenä, jos ei ole alueellisesti lopulta tiivis osa Joensuuta.

    Tässä vaiheessa tarvitaan johtavien poliittisten päättäjien vauhditusta niin maakunnan kuin valtakunnankin tasoilla aloitusrahoituksen saamiseksi ja hankesuunnittelun käynnistämiseksi. Alkusysäyksen ja valmistelun siihen odotetusti tekevät alueen kuntien johtavat virkamiehet Tohmajärveltä ja Joensuusta viipymättä ja hyvässä yhteistyössä seudullisia hallintoelimiä unohtamatta.

    Toisaalta voisi olla helpompi nukkua onnensa ohi ja harmitella jälkikäteen, että mitenkäs tässä näin huonosti kävi. Ja ainahan voi yrittää vaikka asemakaavalla, riitelyllä, saamattomuudella ja valituksilla jarrutella liikoja mahdollisuuksia. Tämä viimeinen kappale on huumoria; onhan.

  4. Sininen tie tulee Vaasasta Niiralaan ja siitä se jatkaa kohti Petroskoita. Ysitie kohtaa Sinisen tien Viinijärvellä. Jos ysitien nimeksi annettaisiin Keltainen tie, Sinisen tien ja Keltaisen tien päällekkäin meno merkitsisi sitä, että tien väri muuttuisi vihreäksi. Vihreä on – ainakin kirkon värisymboliikassa – toivon väri. Miksei se voisi olla myös Pohjois-Karjalan uusi väri? Vihreä tie Viinijärveltä Ääniselle!!!

    Jos ysitie olisi Viinijärvelle asti väriltään punainen, se jatkuisi Siniseen tiehen yhtyessään violettina. Violetti taas on katumuksen väri! Huh, huh! alkaa silmissä mustua!

    Hypähdän oksalle katsomaan! Fågeli

  5. Turha on tietysti muistella menneitä teollistamisasioissa, paitsi jos niissä on jotain opiksi otettavaa. Niin monta kertaa ja monesta suusta olen vuosikymmenten aikana kuullut melko yhdenpitävää tarinaa lukkotehtaan sijoittumisesta, että vähitellen on melkein pakko uskoa ne todeksi.

    Vuorineuvos ja pääjohtaja Wahlforss tyrkytti tarinoitten mukaan lukkotehdasta aikoinaan puoliväkisin Tohmajärvelle, mutta siellä ei saatu aikaan ratkaisevaa päätöstä. Niinpä tehdas meni Joensuuhun.

    Syyksi tohmajärveläisten saamattomuuteen väitetään, että tehtaan tulon pelättiin muuttavan poliittisia voimasuhteita kunnassa. Eräät asioita muistavat ovat nimenneet henkilötkin, jotka olivat tällä kannalla.

    Samanlainen kuvio ja huoli oli kulisseissa Kiteelläkin 70-luvun teollistumisen aikana, mutta se pääsi pintaan vasta 80-luvulla Topi Lipsasen otteen kirvottua. Puoluepoliittisia ”vaurioita” alettiin tarmokkaasti korjata sen jälkeen, kun eräs kansanedustaja putosi yllättäen eduskunnasta.

    En väitä, että Tohmajärvellä olisi tällainen asenne nykyisessä tilanteessa. Eihän siinä olisi mitään mieltä. Teollisuutta varmasti otetaan mielihyvin, jos sitä on vain tulossa. Ponnisteluitta ei tule, se tiedetään. Wahlforss oli aikoinaan katsonut lukkotehtaalle sopivan paikan Onkamon ja Tikkalan väliltä. Siellä se on edelleen tyhjänä. Sitä en osaa sanoa, miten isoja pytinkejä Niiralan suunniteltuihin kaavoihin mahtuisi, jos tosipaikka tulisi.

  6. Olkoonpa Sininen tie vihreä tai punainen ei taida tullea mitään
    liian pienet kuviot ja köyhyys iskee päälle , jos ei ole jo iskenyt
    Mirjasisko

  7. Totta puhutaan ylläolevissa kannanotoissa. Edesmenneen kunnallisneuvos Uuno Matikaisen mukaan ”jos vain tuo raja kerran avautuisi”.Raja on nyt auki, tarvitaan yrittäjiä hyödyntämään kulkevaa liikennevirtaa – aina kuormasta tippuu jotain. Meillä Tohmajärvellä on kaikissa valtuustoryhmissä henkilöitä, jotka puhuvat rajanylityspaikan tärkeydestä kunnan elinkeinoja kehitettäessä – ei ole siitä kiinni. Maakuntaliittoa,P-K:n kansanedustajia ja ”meppejä” on painostettu. Mitä vielä – kertokaa avoimesti!

  8. Mirja, tarkoitatko järjen köyhyyttä vai lyhytnäköisyyttä? Vai värisokeutta? Värit ovat kiinnostaneet minua 1950-luvulta asti, kun etsin värisokeita lyseon välitunneilla joensuulaisen silmälääkärin väitöskirjan aineksiksi. Ihan totta, eikä tämä ole kaukana vaalivärien skaalasta. Terveisiä Sepolle! Fågeli

  9. Eihän täällä saada edes Uusi-Värtsilän ja Kemien ohitustietäkään aikaiseksi. Se helpottaisi kasvavan rekkaliikenteen joustavaa liikkumista tulevaisuudessa.
    Ei ne kauppiaille kauttakulku rekkamiehet ole paljon myyntiä lisänneet. Mutta liikenne sujuisi paremmin.
    Kyllä itämaasturilla ajavat tulisi kaupoille, kuten tähänkin asti.

    Se on tuo politiikka, jota politikot harrastavat, hyvin lyhytnäköistä. Katsotaan vain 4 vuoden perioodilla.
    Aloitteet ja muut hyvätkin asiat voivat joskus sotkeutua näihin kunnallisiin raskassoutuisiin, pyrokratian pohjattomiin ja moniportaisiin, usein suojatyöpaikoilta näyttäviin lonkeroihin.

    Itsekin tein 3.3.2009 oikein lehden palstalla julkisen kansalaisaloitteen; Että olisko tutkittava Postilan mäeltä tuulivoimalan paikkaa. On nimittäin Tohmajärven toiseksi korkein paikka. Ainut tuulipuiston paikka koko Keski-Karjalassa. Ja tuulinen, kuten kohta koko itsenäisen kunnan kohtalo.

    Ei tästä sitten herneitä nenään kellenkään, eihän!

  10. Eero-Matti varmaan alkaisi neuvotella kuntaliitoksesta Turun kanssa.Mutta miten se murre.

  11. Martille pitää sanoa, että ajat sitten on sovittu, ettei Värtsin kommenteista toinna ottaa herneitä nenään. Emme keskustele niinkään henkilöistä, vaan asioista. Ja vallanpitäjät saavat tottua siihen, että heidän toimiaan tarkastellaan kriittisesti.

    Oli mukava lukea valtuuston puheenjohtajan kommenttia, että paljon on tehty. Tohmajärvellä tunnetaan varmasti samalla tavalla kuin Värtsilässä voimattomuutta siitä, että todelliset päättäjät ovat muualla.

    Olen kyllä sitä mieltä, että sanoma alkaisi päättäjiin päin tehota paremmin, jos se tulisi vaikkapa Joensuun kaupungilta – tai yhteistyössä sen kanssa. Voihan olla, että sellaista on harrastettukin, mutta tuskin Joensuu ryhtyy täysipainoisesti kehittelemään toisen kunnan alueella olevaa rajanylityspaikkaa.

    Itä-Suomen alueuutisista katselin juuri, että Pieksämäellä yritetään tehdä suunnitelmaa, jolla itäturistit kengitettäisiin hyödyntämään paikkakuntaa, vaikkei se ole varsinaisesti reittien varrella. Tohmajärvellä kai on suunnitelmat valmiina? Ainakin Jänisjoki virtailee hyvin hiljaiselossa, sen varsille tehdyt patikkapolutkin rapistuvat hoitamattomina. Enkä jaksa uskoa, että rajan ylittäminen vesiteitse olisi mahdotonta, mutta kun kukaan ei pidä asiaa esillä. Lisänä se olisi rikkakin rokassa.

    Ketin yhtenä painopistealueena on Niiralan kehittäminen, luin vuosi pari sitten jostain. Venäjän kielen taitoinen henkilökin piti sinne palkattaman. Millaiset lienevät tulokset? Rajan takana suurissa keskuksissa tapahtuva markkinointi saattaisi olla tämän suhteen tehokkaampaa kuin Helsingin messuilla pistäytyminen.

  12. Niiralan rajanylityspaikka on todella ainutlaatuinen – missään muualla ei ole maantie, rautatie ja vesitie niin vierekkäin.
    On ollut mielessä ja esilläkin. Tarvitaan vain ”laivanvarustaja Onassis” joka käynnistää viisumivapaat risteilyt Jänisjokea pitkin Jänisjärvelle.

  13. Matin väläytys jokiliikenteestä Venäjän Värtsilään sai aikaan riemun räjähdyksen rinnassa ja palautti muiston jostain 1950-luvun poikavuosilta. Olin rakentanut 2-paikkaisen kanootin ja poikakaverin, Esko Pitkäsen, kanssa puhelimme, että mitä jos jonakin syksyn pimeänä ja sateisena yönä meloisimme rajan yli tarkastusmatkalle. Minua kiehtoi erityisesti se kohta, jossa äitini Atinpolvessa sijainneen kotitalon ohi virtaava Oksajoki liittyy Jänisjokeen. Onneksi tuli jänis pöksyyn ja haaveet jäivät toteutumatta. Mutta olis se nyt mahtavaa lipua paatilla rajan yli ja käydä vaikka kahveilla Öljymäellä. Fågeli (melkein hulikaani)

  14. Asioita on helpompi huomata, kun joku kertoo ne valmiiksi. Itse en ole oivaltanut aiemmin, että onhan se Jänisjoki tosiaan ihan käyttökelpoisen kokoinen vesitienäkin,isommille paateille ilmeisesti vain Patsolan koskelta alaspäin.

    Vieläköhän pitäisi lisätä ilmatie. Kenttiä tai kentän jäänteitä taitaisi löytyä molemmin puolin rajaa.

  15. Lehtori Evi Laakkonen siirtyi Värtsilän koulun mukana Joensuuhun. Hän opetti Keskikoulussa maantietoa. Olin kohtalaisen hyvä oppilas. MUTTA. Siitä huolimatta luin karttaa väärin, kun kirjoitin Sinisen tien ja Ysitien kohtaamisesta ja päällekkäin käymisestä. Kuopiossahan tie muuttuu vihreäksi, kun keltainen ja sininen sekoittuvat jo siellä eikä vasta Viinijärvellä. Niin tai näin, vihreälle tiellehän tuleekin luultuani enemmän pituutta, ja jos vaalipiiritkin yhdistyvät, niin ehkä savo-karjalaisella vihreällä tiellä köröttely vain vilkastuu. Toivotaan, toivotaan! Fågeli

  16. Kuule Erkki L
    En pätkääkään ajatellut vaaleja enkä niiden värejä. Muistui vain mieleen Sinisen Tien ajat, kun minäkin olin kunnallisneuvoksen jälkeen luottamustoimessa ollessani valittuna kunnan edustajana Sinisessä Tiessä.Oli ihan mielenkiintoista, vaikka sekin on jäänyt tavallaan ”kesken”. En ole nyt seurannut muuta kuin tiedän Sinisten opasteiden muuttaneen ”väriä”. Aika muuttaa ja tavat ja päätökset muuttuu
    ihmisten myötä. Arvostan Uuno Matikaisen tekemää työtä tien hyväksi.
    MirjaSisko

  17. Heh-heh Siltainssi… kaitpa Turun murteenkin sitten oppii kun venäjääkin opin muutamassa viikossa (pakon edessä) jo niin että kaupantiskissä pärjään:)

    Toisilla on katos kielipäätä, toisten lahja taasen voi olla vaikkapa huumorissa mitä sinäkin tavan takaa Värtsissä viljelet.

    Hyvillä Stand up koomikoilla onkin kysyntää!

  18. Oiskohan Kalamestarin herkussa töitä vaikka ruokapalakalla jos sittenkii yrittäs sopeutua venäläisimpään kuntaan.Mutta mites liitosten jälkeen.

  19. Siis asiaan…

    Jos minulla olisi ylinvalta; Olli Riikosen kunnanjohtajana ja Liisa Laasosen kehittämispäällikkönä velvoittaisin ottamaan viikottain pyörät/kiskot alleen ja käskisin ”lobbailemaan” niin valtakunnallisten kiinteistökehittäjien kuin kovan luokan päättäjien tykönä.

    Vain aktiivinen Niiralan ja koko kunnan myynti ja markkinointi johtavat tuloksiin.

    Jo täällä omassa maakunnassa löytyisi merkittäviä,valtakunnallisesti toimivia kehittäjiä joille vieläpä on kunnia-asia (nähdäkseni?) oman maakunnan hyvinvointi ja elinkeinoelämän eteenpäin vieminen.

    Miksi täällä meillä ei olla riittävän aktiivisia? Mitä syytä on pelätä lähestymistä? Täällä olisi mitä ”myydä ja tarjota” pitkän tähtäimen sijoituksena heille kellä mahdollisuus panostaa on.

  20. Ysitie, rautatie ja Jänisjoki yhdistävät jo nyt Joensuuta, Tohmajärveä ja Niirala-Värtsilää. Kyllä siihen Kiteekin jonkinlaiseksi lievealueeksi mahtuu sitten, kun huomaavat lopun aikojen koittaneen.

  21. Pistän minäkin muutaman sanan tähän Niirala asiaan jotta
    sopassa olis mahdollisimman paljon sattumia.Perustetaan Värtsin
    lukijat ja kirjoittajat kansan- liike Niiralan asioiden puolesta
    aloitamme vaikka karvahattu lähetystöllä jos ei Tohmajärven
    päättäjät eivät ole asioista kiinnostuneita niin menmme suoraan
    Pohjois-Karjalan päättjien luokse.Ja Käymme sen jälkeen vaikkapa
    tarinoimassa Helsingissä rahakirstujen ääressä nehän näistä asioista viime kädessä päättää.Siihen sitten Media mukaan niin ainakin asiat herättäis laajempaa keskustelua jos uusien työpikkojen kehitys olis menossa myönteiseen suuntaan.

  22. Matkailijamäärien rajan yli kasvaessa Joensuusta ja kauempaakin Itä-Suomesta löytyisi varmasti yrityksiä, joille tekisi hyvää pystyttää jonkinlaisia putiikkeja ja halleja Tohmajärvelle ja Niiralaan jo mainosmielessä. Joensuun seudun kehitysyhtiöllä Josekilla olisi resursseja mittavaankin kampanjaan tässä asiassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *