Author name: Erkki Jormanainen

Paikallista

Ystävyyttä yli rajan

Tulliviikon tarinoita Niiralan tullipäällikkö Erkki Multamäki kiittelee yhteistyön sujumista niin rajavartioston kuin venäläisten kanssa. ”Meillä on jatkuvasti kahdenkeskistä kanssakäymistä Venäjän Värtsilän tullin kanssa ja kerran kuussa kokoonnutaan pohtimaan asioita kummankin puolen tullin ja rajavartioston kesken. Lisäksi on harjoituksia, joissa myös pelastusviranomaiset ovat mukana. On ollut yhteistoimintaa huumekoirien osalta ja sätelyvalvontaharjoituksia.” ”Syksyllä oli neljä venäläistä tulliviranomaista […]

Paikallista

Merkkivuosia

Tulliviikon tarinoita Heinäkuussa 1945 perustettiin Tohmajärven asemalle tulliasema. Elettiin sotakorvausten aikaa. Töitä tehtiin karbidilamppujen valossa, kirjekuoret otettiin siististi auki liimauksistaan, käännettiin ja käytettiin uudelleen. Virkailijan tittelinä saattoi olla ”kirjeenkääntäjä”. Kun kosmoskynä oli käytetty loppuun, piti vanha nysä palauttaa, jotta sai uuden. Niiralan tullipäällikkö Erkki Multamäki on poiminut historiasta muutamia merkkivuosia. Niiralan asemalle siirryttiin Tohmajärveltä 1956.

Paikallista

Tulli 200 vuotta

Helmikuun 18. päivänä vuonna 1812 Venäjän keisari Aleksanteri I hyväksyi ohjesäännön Suomen suuriruhtinaskunnan tullihallinnolle. Tällä tavoin syntyi päätullijohtokunta, jonka nimi vaihtui 1885 nykyiseksi Tullihallitukseksi. Nyt ollaan sen 200-vuotisjuhlien kynnyksellä. Tullilaitos oli olemassa jo Ruotsin vallan aikaan. Tällöin voitaisiin puhua ainakin 350-vuotisesta historiasta. Meillä on Niiralassa ikioma tullimme, joka on nuori ja nuorekas, vaikka senkin juuret

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Uusi-Värtsilä

Viimeiset kahvit

Wärtsilän lopettamisesta Uudessa-Värtsilässä 1968  kirjoitettiin muutama päivä sitten, mutta palataan vielä Helge Ratilaisen kuvien myötä tuon vuoden tammikuun 13. päivään, jolloin siellä juotiin viimeiset kahvit. Sotakorvauksien päättymisen, sähkön saannin vaikeuksien ja vanhanaikaisen tuotantotekniikan on sanottu heikentäneen tehtaan kannattavuutta. Alhaisen jalostusasteen tuotteiden kysyntä väheni. Pääjohtaja Wilhelm Wahlforssin kerrotaan pitkittäneen lopettamista. Hän tunsi lukkarinrakkautta entisiä Värtsilän rautatehtaan

Ajankohtaista

Rattijuoppoja riittää

Venäläisen 47-vuotiaan miehen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen Niiralan raja-asemalla. Mies saapui Venäjältä Suomeen perjantaiaamuna kuljettamallaan henkilöautolla. Kyydissä oli kolme matkustajaa. Tarkkuusalkometrikoe antoi tulokseksi 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, joka vastaa 0,5 promillea. Mies käännytettiin Venäjälle ja asetettiin yhdeksi vuodeksi maahantulokieltoon Schengen-alueelle. Pohjois-Karjalan rajavartiosto suorittaa tapauksen esitutkinnan.

Paikallista

Kuormarattijuoppo

Venäläisen 45-vuotiaan miehen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen tiistaina Niiralan raja-asemalla. Mies saapui sinne iltapäivällä kuorma-autolla. Hän oli työajossa ja menossa Venäjälle. Rajamiehet puhalluttivat kuskin ja määräsivät tarkkuusalkometrikokeeseen, jonka tulos oli 0,31 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Mies passitettiin Venäjälle ja asetettiin kahden vuoden maahantulokieltoon Schengenalueelle. Pohjois-Karjalan rajavartiosto suorittaa tapauksen esitutkinnan.

Näkövinkkeli

Värtsilän kuntaa puuhataan

Tohmajärvi aiotaan liittää Kiteeseen vaikka väkisin. Semmoinen on asiaa pohtineen valtion selvitystyöryhmän näkemys. Ka, mikäpä siinä, jos uuden kunnan nimeksi tulee Värtsilä. Tunnettaisiin sitten mualimallakin. Keski-Karjalan sotkevat Parikkalaan ja Kitteen pontikalla on paha maine. Itärajan puolustaminen täällä päin näyttää jäävän melekein kokonaan Tohmajärven (ent. Värtsilän) rajavartioaseman kontolle. Sieltä kyllä pesee. Varmaankin aseman nimi taas muuttuu.

Paikallista

Värtsilän törmäys pahin

Värtsilässä heinäkuussa sattunut kahden auton törmäys oli viime vuoden pahin liikenneonnettomuus Pohjois-Karjalassa. Siinä kuoli neljä henkilöä. Asiasta kertoo Verkko-Karjalainen uutistensa maakuntaosiossa. Vähän näppäilyä jutun löytäminen tosin vaatii. Ely-keskuksen mukaan maakunnassa kuoli liikenneonnettomuuksissa 14 henkilöä, joista Tohmajärvellä kahdeksan.

Ajankohtaista

Äänestysinto alhaalla

Tohmajärvellä Sauli Niinistö sai 70,6 prosentin äänipotin eli 1673 ääntä. Haaviston osuudeksi jäi 29,4 prosenttia ja 696 ääntä. Äänestysprosentti oli 59,1, mikä oli huomattavasti alempi kuin aikaisemmin. Värtsilän koululla äänestettiin kuulemma 15 asteen lämpötilassa, kun lämmityslaitteiden teho ei riittänyt pakkasella. Tilannetta yritettiin paikata lisälämmittimillä, kertoivat Värtsin tavallisesti luotettavat uutislähteet. Niinistö sai itäiseltä äänestysalueelta 391 ääntä

Näkövinkkeli

Juttumäärissä lisäystä

Värtsiin lähetettyjen juttujen määrä on jatkuvasti lisääntynyt, mikä on ilahduttavaa. Kun kirjoituksia on riittävästi, se helpottaa verkkolehden tekemistä ja antaa pelivaraa toimittamiseen. Tammikuussa julkaistiin 115 kirjoitusta ja satamäärin kuvia. Tällaisesta ei osattu uneksia Värtsin alkutaipaleella. Juttujen määrä heijastuu sisällön monipuolisuutena ja lukijoiden kiinnostuksena. Tammikuun aikana oli eri kirjoituksia luettu yhteensä yli 80 000 kertaa, joten

Ajankohtaista

Naisia rajavartijoiksi

Rajavartijoiden rekrytointijärjestelmään tehdään muutoksia, joiden tavoitteena on saada entistä useampia naisia hakeutumaan rajavartijan peruskurssille. Näin kerrotaan Rajavartiolaitoksesta. Naiset voivat jatkossa hakeutua rajavartijan peruskurssille jo ennen vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista. Valinta on tässä tapauksessa ehdollinen ja edellyttää asepalveluksen suorittamista ennen kurssin aloittamista. Ehdollisesti valituille naisille järjestetään mahdollisuus suorittaa asepalvelus ennen peruskurssin alkua. Samalla tarkistetaan valintamenettelyn pisteytystä. Uudesta

Luonnollista

Luonnon elämää

Tohmajärven kirjastossa on helmikuun ajan esillä Luonnon elämää -näyttely. Se sisältää pääosin Värtsilässä ottamiani valokuvia linnuista, hyönteisistä ja nisäkkäistä. Kuvauskohteet ovat tulleet vastaan pelloilla, metsissä, soilla ja vesillä. Liikun luonnossa kiirehtimättä, sormi kameran liipaisimella. Aina sieltä jotakin saa saaliiksi, kun on valmiina laukaisemaan. Jos kameraa alkaa etsiä laukusta villieläimen kohdatessaan, saattaa myöhästyä. Kuvia on nähtävänä

Rajavartiolaitos

Vuosi rajalla alkoi hyvin

Tammikuun alussa Niiralassa tapahtunut henkilön luvaton rajanylitys Venäjältä Suomeen on tutkittu ja käsitelty ulkomaalaisrikkomuksena, josta häntä on sakotettu. Henkilö on käännytetty takaisin Venäjälle, kerrotaan Pohjois-Karjalan rajavartiostosta. Niiralassa rajan ylitti tammikuulla lähes 116 040 henkilöä, missä on kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan yli 18 prosenttia. Kasvua on ollut sekä venäläisten että suomalaisten rajanylittäjien määrässä. Viisumivelvollisia rajanylittäjiä oli

Luonnollista

Puoli kuuta

Puoli kuuta peipposesta, sanotaan kesän lähestyessä. Kuvan peipponen ei ole kaiketi vielä lähtenyt muuttomatkalle. Se ilmaantui jokin aika sitten lintujen syöttöpaikalle. Terhakasti se etsii einestä hyytävässä pakkasessa. Seuraa sillä on riittämiin, kun monikymmenpäinen keltasirkku-, pikkuvarpus- ja tinttilauma pyörii ympärillä. Kuitenkin se on aina hieman erillään muista. Lentämään se pystyy, vaikka toisessa siivessä näyttäisi olevan jotain

Luonnollista

Arktisia oloja

Värtsilässä on viime aikoina mitattu jopa 30 pakkasastetta. Siperiassa kuulemma on lähes 50. Näinköhän sieltä valuu tänne vielä kylmempää. Vai mitä sanoo sääprofeetta Hemppa? Mehtätietä kävellessä muistui mieleen eräs koulumatka 50-luvun alkupuolella. Talviaamuna isäukko sonnustautui pöllisavottaan ja minä koulutielle. Sen verran tuntui pakastavan, etten ottanut suksia alle, vaan lipsuttelin tossuissa metsän läpi rekijälkeä. Ohi meni

Näkövinkkeli

Kirjoja Värtsilästä

Värtsilän pitäjäyhdistyksen suunnalta osoitettiin hieman yllättävää ja kiitettävää kiinnostusta kirjojen kustannustoimintaan. Ajatus ei sinänsä ole uusi, monilla pitäjäseuroilla on tällaista toimintaa. Kustannetaan lehtiä ja kirjoja, esimerkiksi. Värtsin painaminen ”vuosikirjaksi” ei onnistu syistä, joita selvittelin Kylätalo-jutun kommenteissa. Mikään ei kuitenkaan estä pitäjäyhdistystä ottamasta asiaa esille yksittäisten kirjoittajien kanssa. Värtsissä on runsaasti tekstejä, jotka sietäisivät tulla julki

Luonnollista

Pihoilla bongataan

Tänä viikonloppuna tiiraillaan pihapiirin lintuja. Valtakunnallinen Pihabongaus -tapahtuma on 28.-29. päivinä tammikuuta. Sen järjestää BirdLife Suomi. Ajatuksena on, että kuka hyvänsä voi lauantaina tai sunnuntaina itse valitsemansa tunnin aikana tunnistaa lajeja ja laskea kunkin lajin määrät. Havainnot voi lähettää järjestäjälle viimeistään 3. helmikuuta mennessä. Ilmoitus hoituu netissä. Myös postikortin voi lähettää osoitteeseen BirdLife Suomi, Annankatu

Ajan patinaa

Kylä sai sähköt

”Kenraalinkylä nykyaikaistuu. Sähköistystyöt jo pitkällä.” Näin otsikoi Karjalainen uutisjuttunsa helmikuussa 1966. Itse tarinassa kerrottiin, että 1700-luvun loppupuolella Kymenkartanon läänissä maaherrana olleen kenraali Ramseyn aikana alettiin muodostaa asutusta kylään, joka maaherransa kunniaksi ristittiin komeasti Kenraalinkyläksi. ”Tästä kylästä on maaltapako nyt vienyt eniten asukkaita Värtsilän kunnassa. Nykyisin alkaakin olla enemmän asumattomia kuin asuttuja elinpaikkoja.” Kiviset pellot, hankalat

Näkövinkkeli

Voe hyvänen aika

Hesari kuuluttaa kissankokoisin kirjaimin, että ”Wärtsilän tulos heikkeni odotettua enemmän”. Loka-joulukuussa oli Värtsilästä lähtöisin olevan firman tulos ennen veroja vain 131 miljoonaa euroa. Lohdutuksena kerrotaan sentään, että kannattavuus parani edellisvuodesta. Liikevoittoprosentti nousi loka-joulukuussa 11,7 prosenttiin. Koko vuoden tulos ennen veroja oli 429 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Björn Rosengren arvioi viime vuotta: ”Vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta suoriuduimme hyvin.

Paikallista

Luppoilemassa

Eräässä Värtsin kommentissa kerrottiin, että minut tavoitettiin Luppotuvalta. Kotona ei ole heterosuhde vielä sillä mallilla, että olisin sinne kokonaan joutunut muuttamaan. Aika usein tulee kuitenkin käytyä. Kukkovaaran metsäautotie on ainakin tällä erää aurattu, joten polun päähän pääsee autollakin. Hirvittää kuitenkin, jos tukkirekka tulee vastaan. Siksi on mukavampi mennä kävelemällä. Kukkovaaran rinteen kapuaminen on ikään kuin

Scroll to Top