Makukysymyshän tämä on, mutta mielestäni Värtsilän laakso ympäröivine vaaroineen on kauneimmillaan talvipakkasilla. Silloin on upeita auringon nousuja ja laskuja. Boonusta tulee, jos usva kietoo tienoon unenomaiseen huntuun. Tämä on hyvin tunnusomaista näille seuduille. Pakkasten tultua etsin komerosta venäläiset tossuni, joista ei tiedä, kumpi on kumman jalan. Varpaitten suojaksi tulevat mummon kutomat tai kylätalolta ostetut villasukat, […]
Virolaisen 48-vuotiaan miehen epäillään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen tiistaina. Mies saapui Niiralan raja-asemalle aamuyöllä kello 3.30 henkilöautolla. Hän oli menossa Venäjälle. Puhalluskokeen jälkeen tarkkuusalkometri antoi tulokseksi 0,68. Törkeän rattijuopumuksen raja on 0,53 mg/l. Seurauksena oli väliaikainen ajokielto. Pohjois-Karjalan rajavartiosto suorittaa tapauksen esitutkinnan.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto teki marraskuussa kyselytutkimuksen Niiralan kautta Suomeen tulevista venäläismatkailijoista. Suurin osa heistä oli menossa Joensuuhun ja Kiteelle. Tutkimuksen tuloksista kertoo Verkko-Karjalainen. Haastattelussa on ollut 122 venäläismatkailijaa. Monet ovat jatkaneet Pohjois-Karjalasta muualle Itä-Suomeen. Lähes kolmannes on mennyt Helsinkiin. Haastatteluissa on mainittu noin 30 paikkakuntaa. Ostosmatka on mielessä suurimmalla osalla. Lähes 70 prosenttia haastatelluista kävi täällä
Paavo Väyrynen sai Tohmajärvellä 33,1 prosenttia äänistä (868 ääntä). Sauli Niinistön kannatus oli 27,8 prosenttia (729) ja Timo Soinin 13,4 (353). Äänestysprosentti oli 64,9. Pekka Haavisto rynnisti Tohmajärvellä sunnuntaina, jolloin ilmeisesti osa vasemmiston kannattajista äänesti häntä. Hänen saaliinsa oli 9,7 prosenttia (255). Ennakkoäänistä Haavisto keräsi vain 6,9 prosenttia. Paavo Lipponen sai äänistä 8,0 prosenttia (209),
Suomen presidentti on viimeksi käynyt Värtsilässä vuonna 1934, jolloin vietettiin Wärtsilä-yhtiön 100-vuotisjuhlia. Onhan tuosta jo aikaa, lähes kahdeksan vuosikymmentä. Ne olivatkin melkoiset pippalot. Uusvärtsiläisen Eila Romppasen arkistosta löytyi kuva noilta ajoilta. Värtsi kutsuu täten, näin vaalipäivänä, uuden tasavallan presidentin vierailulle tänne katsomaan, miten paikkakunnalla pyyhkii. Parasta on tulla kesäaikana. Arppen pihalle levitetään punainen matto ja
Rajavartiolaitoksella on kehittämishanke, jonka avulla on tarkoitus varmistaa kasvavan rajanylitysliikenteen sujuvuus itärajalla. Samalla varaudutaan näköpiirissä olevaan EU:n ja Venäjän viisumivapauteen. Kehittämishankkeeseen liittyy rajavartiolaitoksen tiedotteen mukaan toimintojen tehostaminen, tarkastushenkilöstön lisääminen ja rajatarkastusten automatisointi sekä nykyistä tehokkaampi yhteistyö muiden viranomais- ja yhteistyötahojen kanssa. Myös ylityspaikkojen infrastruktuuria on suunniteltu vastaamaan voimakkaassa kasvussa olevia liikennemääriä. Itärajan henkilöliikenteen arvioidaan kasvavan
Oheinen kirjoitus on julkaistu sanomalehti Suomettaressa tammikuussa vuonna 1859. Keskinäiselämän ja kansallis-tapain puolesta on kyllä sivistys meillä edistymään päin, eikä täällä naapurien ja kyläkuntain välillä kuulukaan erinomaisia riitoja ja pahennuksia, ei kuulu juomaseuroja, ei ole kapakkapaikkoja, ei siis mistään kaiku korvihimme tappeluita eikä kortin lyöntiä, jota kaikkea viinan ylellinen nautinto matkaan saattaa. Tosin meihinki sopii
Turusta Niiralaan kulkeva ysitie halutaan Suomen poikittaiseksi napanuoraksi. Tällainen tavoite on esitetty tien kehittämisseminaarissa, josta uutisoi Netti-Karjalainen. Tien varrella olevat kaupungit ja kunnat pyrkivät saamaan ysitien valtakunnan tärkeitten liikenneväylien joukkoon Skandinavian ja Venäjän yhdistäväksi väyläksi. Ensi keväänä pohditaan valtakunnan liikennehankkeiden kehittämistä vuoteen 2030 saakka. Keväällä pyritään käynnistämään myös yhteistyötä Petroskoissa. Pietarin suunnasta on Laatokan rannalle
”Äitee” Siiri Rantanen, 87, on jälleen valloittanut lehtien urheilulööpit. Hän ihmetteli eilisessä telkkarin Urheilugaalassa, mikä mahtaa olla ilmaveivi. Siitäkös toimittajat riemastuivat. Toinenkin syy suosioon oli: äitee pääsi suomalaisen urheilun kunniatauluun Hall of Fameen. Sellainen perustettiin 2010 ja sitä täydennetään vuosittain Urheilugaalassa. Miksi Värtsissä kirjoitetaan Siiri Rantasesta? Wikipedia kertoo, että hänen hiihtouransa alkoi Wärtsilän Teräksessä, vaikka
Värtsilän vapaaehtoistoiminnan ikoni Erkki Kinnunen huikkasi ohi viilettäessään keskustan peltoaukeilla, että latuset ovat valmiina. Ties miten mones talvi hänellä on niistä huolehtia eikä mies ole palkkaa huolinut, ei edes bensarahoja pyytänyt. Paras kiitos taitaa olla, jos latuja hangataan ahkerasti. Siispä Värtsinkin värtsiläiset lukijat ja vaikka kauempaakin, ulos sukset survaiskaa. Sitten voi vaikka jatkaa posket punaisina
Talvi tuli parissa yönseudussa Värtsilään. Lumi peitti vihdoin kynnökset ja pihamaalle oli ilmaantunut pieni harjannekin, tuulen tuivertama. Nollakelit näyttäisivät olevan historiaa toistaiseksi. Vaan eihän näistä keleistä koskaan tiedä. Eräänä keväänä tein lehteen lumisen jutun takatalvesta. Ilmestymispäivänä aurinko paistoi, linnut sirkuttivat, ruoho nousi maasta ja minihameet tekivät maihinnousun katukuvaan. Lintujen syöttöpaikalla on täysi tohina. Lumi peitti
Minulla on ilmiömäinen taipumus joutua sotkuihin, joissa asiat menevät poskelleen, jos se vain yleensä on mahdollista. Tässä taannoin piti mennä lääkärin määräyksestä Kiteelle terveyskeskuksen labraan antamaan verinäytettä. Hyvissä ajoin olin paikalla ennen ajanvarauksesta annettua aikaa. Siinä katselin, miten henkilökunta pyöri huoneesta toiseen. Kiire oli kaikilla, melkein puolijuoksua painattelivat. Kun olin puoli tuntia yli sovitun kellonlyömän
Suomen Kuvalehti on julkaissut hallituksen salaisen kuntakartan, jonka mukaan Tohmajärven pitäisi liittyä Kiteeseen. Rääkkylälle on olemassa vaihtoehto Joensuun suuntaan. Tarkoituksena on saada aikaan Keski-Karjalan ”suurkunta”. Kitee ja Kesälahti ovat jo käynnistäneet kuntaliitosneuvottelut. Pohjois-Karjalaan jäisi hallituksen kaavailujen mukaan kolme tai neljä kuntaa Joensuun seudulle, Ylä-Karjalaan ja Keski-Karjalaan. Ilomantsi voisi jatkaa itsenäisenä, mutta Tohmajärvi ei. Yleisesti on
Värtsilän rautatehtaan palvelukseen tuli vuonna 1869 Juho Ratilainen. Hän sai lopputilin 1919 ollessaan 89-vuotias! Tällainen tieto ilmenee Juhon pojanpojan Helge Ratilaisen hallussa olevasta henkilökortista. Vuonna 1832 syntynyt Juho ehti olla Wärtsilän palveluksessa puoli vuosisataa. Pienen eläkkeen lisäksi yhtiö antoi vapaan 28 neliön asunnon. Kun Juhon poika, samoin tehtaalla työskennelyt Jooseppi kuoli, muutti leski kahden poikansa
Viitisenkymmentä vuotta sitten Värtsilässä rajavyöhykkeellä asuvia harmitti metsästyskielto. Siitä kertoo vanha lehtileike vuodelta 1960. Rajavyöhyke oli tuohon aikaan tuntuvasti leveämpi kuin nykyisin. Asukkaiden tuntoja toi esille maanviljelijä Mauno Kunnas, joka asui rajavartioston naapurina. ”Asetta saapi kantaa suorinta tietä rajavyöhykkeeltä pois ja takaisin kotiin, mutta kaikenlainen metsästäminen, vaikka sormi joskus liipaisinta kaipaisikin, on kiellettyä.” Äskettäin oli
Niiralan rajanylityspaikkaa luonnehditaan ”murheenkryyniksi” Ylen Pohjois-Karjalan radion tekemässä jutussa, jossa on haastateltu Pohjois-Karjalan rajavartioston uutta komentajaa eversti Olli Lampista. Komentajan mielestä ”jotain pitää tehdä ja pian”. Niiralassa oli rajanylityksiä viime vuonna 1,3 miljoonaa. Raja-asema tehtiin aikoinaan 150 000 ylitystä varten. Mahdollinen viisumivapaus tuo omat paineensa. Tarkastusrakennuksen tilat ovat pienet ja tarvetta on Lampisen mukaan myös
Koko pitkän syksyn on ollut hyvä kierrellä peltojen laitamilla, Sääperin rantamilla ja vaarojen rinteillä. Usein on retki päätynyt Luppotuvalle hämärähyssyn viettoon. Viime päivien lumisateet ovat muuttaneet maastossa liikkumisen paarustamiseksi. Suksilla ei ole vielä mitään tekoa eikä lumikenkiä ole tullut kokeilluksi. Tässä mielessä toivoisi kunnon pyryjä, jotta talvi tulisi. Pakkasiakin saisi olla, että jäille uskaltaisi.
Värtsissä ei tavallisesti kirjoitella politiikasta. Tänä vuonna tehdään poikkeus, kun on vaalien vuosi. Presidentinvaali alkaa parin viikon kuluttua. Niinpä käynnistämme Värtsissäkin oheisella nimimerkki ”Lassin” runolla vaalikeskustelun. Siihen voi osallistua jokainen halukas lukija kommentoimalla tätä juttua. Kirjoita siis oma mielipiteesi pressaehdokkaista tai vaikkapa veikkaile vaalin lopputulosta. Luonnollisesti voit ilmaista myös tuntosi puoluepolitiikasta yleensä. Kannanotto voi olla
Joensuulainen Helge Ratilainen, 93, aloitti valokuvaamisen vuonna 1954 ollessaan töissä Uuden-Värtsilän sulattimolla. Puolentoista vuosikymmenen aikana hän näppäili tehtaalta ja ympäröivästä yhteisöstä tuhansia valokuvia, joita on nyt nähtävänä Värtsin jutuissa. ”Kyllä kameran etsimen läpi näkee kaiken erilaisena, siihen täytyy vain paneutua”, toteaa Ratilainen. ”Olisi se melkoinen nippu, jos kaikki tekemäni kuvat olisivat yhdessä kasassa. Noin 17
Niiralan tullissakin työskennellyt tohmajärveläinen entinen keihäänheittäjäkuuluisuus Seppo Räty on jälleen ollut voitokas. Kultaa tuli, kun kilpailtiin parhaasta urheiluaiheisesta tatuoinnista. Tatuointi ei ollut Rädyn itsensä iholla, vaan hänen kuvansa koristi Klaus Uimosta. ”Lyijynkova mies, joka tekee enemmän ja selittää vähemmän”, kertoo Uimonen Ilta-Sanomissa tatuointivalinnastaan. Kisan järjesti Sanomien Veikkaaja -niminen lehti, joka on urheilualan julkaisu.
