Vihdoinkin

Auraajille tuli töitä. Kuvat EJ

Tämä tietää pakastuvaa.

Talvi tuli parissa yönseudussa Värtsilään. Lumi peitti vihdoin kynnökset ja pihamaalle oli ilmaantunut pieni harjannekin, tuulen tuivertama. Nollakelit näyttäisivät olevan historiaa toistaiseksi. Vaan eihän näistä keleistä koskaan tiedä. Eräänä keväänä tein lehteen lumisen jutun takatalvesta. Ilmestymispäivänä aurinko paistoi, linnut sirkuttivat, ruoho nousi maasta ja minihameet tekivät maihinnousun katukuvaan.

Lintujen syöttöpaikalla on täysi tohina. Lumi peitti läheisen kuivurirakennuksen kupeella olleet siemenvarastot, jolloin muutamia kymmeniä keltasirkkuja siirtyi meille. Olisi ollut karjaa ennestäänkin, toistakymmentä närhiä ja puolenkymmentä harakkaa tinttien ja tikkojen lisäksi. Tuiskuaamuina niille kaivetaan sapuska esiin lumen alta. Varsinkin närhet ovat mestareita tyhjentämään lintulautojen antimet maahan.

Eräänä päivänä tein kirjallisia hommia olohuoneen suuren ikkunan äärellä. Puolen metrin päähän ikkunalaudalle istahti pähkinähakki ja katseli arvioivasti aikaansaannoksiani. Kriitikolla ei tuntunut olevan

Kaikkien tuttu.

kiirettä minnekään. Ensimmäisen kerran näin tämän linnun Värtsilässä ollessani. Ne vaeltavat silloin tällöin itärajan takaa. Liekö täällä sembramäntyjä, joitten siemenille ne ovat hakkeja? Näyttivät pähkinätkin kelpaavan, samoin suomalainen läski.

Saattaa olla, että lähiaikoina pääsee suksimaan. Eiköhän Kinnusen Ekin tekemä hiihtolatunen pian kiertele peltoja ja metsiä, kuten aikaisempinakin talvina. Pohjia näytti ajetun jo taannoin. Hiihtäminen on talven riemuista parhaimpia, kun vain sopivia kelejä on.

Terveisiä Siperiasta.

 

Post navigation

3 comments for “Vihdoinkin

  1. Onkohan pähkinähakkeja enemmänkin? Nähty on Kermarinteellä ja Pirtajärvellä. Voihan samakin lintu olla, onhan sillä siivet.

  2. Yksi hakki kyläili meilläkin syksyllä, mutta siitä on jo aikaa kulunut.

  3. Kelpaa sitä harviisvieraittenkin pistäytyä kotoisten lintujen joukossa, kun on kunnon pitopöytä katettuna. Näyttää osaavan poseerakin tämä Siperian vieras.

    Linnuilla se onnistuu tuo ruokailu vaikka päälaellaan. Seurasin eilen keltasirkkujen syömäpuuhia, pyrähtelivät rantalepässä ja roikkuivat päälaellaan lepän käpyjen kimpussa.

    Täällä etelärannikollakin näkyi eilen tuollainen haloilmiö, tosin hieman pliisumpana väritykseltään. Pakkasta on nyt kuusi astetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *