Kylä sai sähköt

”Kenraalinkylä nykyaikaistuu. Sähköistystyöt jo pitkällä.” Näin otsikoi Karjalainen uutisjuttunsa helmikuussa 1966.

Itse tarinassa kerrottiin, että 1700-luvun loppupuolella Kymenkartanon läänissä maaherrana olleen kenraali Ramseyn aikana alettiin muodostaa asutusta kylään, joka maaherransa kunniaksi ristittiin komeasti Kenraalinkyläksi.

”Tästä kylästä on maaltapako nyt vienyt eniten asukkaita Värtsilän kunnassa. Nykyisin alkaakin olla enemmän asumattomia kuin asuttuja elinpaikkoja.”

Kiviset pellot, hankalat välimatkat ja elämän mukavuuksien puute sekä heikentyneet työolosuhteet olivat vieneet väkeä muualle. Nyt oli kuitenkin toteutumassa kylän sähköistys. Lamput paloivat jo muutamissa taloissa.

Sähköistyshanke oli ollut vireillä jo toistakymmentä vuotta ja välillä rauennut kokonaan. Erikoisesti valojen puute oli haitannut työtä kansakoulussa, jonne kyydittiin myös lakkautetun Kaustajärven koulun oppilaat. Kunta oli harkinnut jo omaa generaattorilla toimivaa voima-asemaa. Kylässä ei saatu riittävästi kokoon tariffiyksiköitä, mutta kunta tuli lopulta apuun.

Ensimmäisenä syttyivät valot Veijo Variksen talossa. Hänen ja Laina-emännän mielestä Kenraalinkylä ei ollut enää mikään syrjäkylä, olivathan tieyhteydetkin parantuneet. Pari vuotta aiemmin oli saatu puhelin, joka oli monta askelta säästänyt. Peltoja oli kivetty, rakennuksia kohennettu. Monet kalarikkaat järvet kaunistivat maisemaa.

”Miksi kaipaisimme täältä muualle”, he sanoivat.

Share

3 comments for “Kylä sai sähköt

  1. Sanomalehti Karjalaisessa on tänään, 29.1.2012
    kuulutus jossa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy ilmoittaa
    johtoalueiden raivauksesta.

    ”Levitäme kaventuneet johtoalueet sopimuksen mukaan
    10 m leveyteen kaatamalla viimevuoden raivauksien
    yhteydessä merkityt reunapuut ja johtokadun ulkopuolelta
    linjoille päin taipuneet sähkönjakelua vaarantavat puut.
    Johtoalueella poistettava puusto kuuluu maanomistajille.”

    Raivaus tehdään huhtikuun loppuun mennessä. Tohmajärvellä
    raivaausta tehdään Saarivaarassa. Kaustajärvellä, Kutsussa, Tervavaarassa…

    Tuupovaaran puolella esim. Öllölässä ja Hoilolassa…

  2. Jutussa mainittu Variksen Veijo elelee yhä Kenraalinkylässä.
    Itse olin sen verran pieni, etten muista tätä kotikylän sähköistämistä. Mutta muistan ajan, kun meillä ei ollut sähköä, vaan valot, hella ja jopa jääkaappi toimivat kaasulla. Kyllä se pikkutyttöä pelotti, kun vaihdettiin uusi kaasupullo ja testattiin ”vuskaako” mistä kaasua. Odotin hirveää kaasuräjähdystä kammarin peränurkassa! Onneksi sellaista ei koskaan tapahtunut. Mutta aikanaan sähköt saatiin ja kyllä se oli hienoa, kun oven pielestä nappia painamalla sai kirkkaat valot syttymään ja hella sekä jääkaappikin toimi sähköllä. TV oli toiminut aikaisemmin akulla, jota sitten piti käydä lataamassa naapurissa, jossa jo oli sähköt. Sähköjen tultua voi katsoa elokuvan loppuun, eikä jäänyt loppuratkaisu näkemättä sen takia, kun akusta loppui virta (näin kävi joskus aikaisemmin).

  3. Melko myöhään on Kenraalinkylään sähkövalo saapunut. Naapurikylässä Hoilolassa ensimmäiset talot saivat jo 50-luvulla. Sitten oli paussi, kunnes seuraavalla vuosikymmenellä sähköistys alkoi yleistyä. Meijjän kotimökkiin ei nykyaika koskaan ehtinyt. Yhä siellä öljylamppu roikkuu katossa. Sitä ei tosin käytetä kun käryää. Kynttilän valossa tunnelmoijaan.

    Jokunen vuosi sitten kyselin, paljonko sähköjen vetäminen kylän keskellä olevaan mökkiin maksaisi. Kun maksoi enemmän kuin koko mökki, jäi moinen hupsuttelu sikseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *