Värtsilän Kenraalinkylästä kotoisin olevalta Sirpa Mirjami Liimataiselta (os. Väyrynen) on ilmestynyt uunituore CD-levy ”Vedet viiniksi”. Sirpa laulaa kaikki levyn kymmenen kappaletta ja on myös tehnyt kappaleiden sanoitukset ja sävellykset. Sovituksesta on vastannut Kaartin Soittokunnan kapellimestari Raine Ampuja ja soittajina ovat toimineet Jani ja Altti Uhlenius. Levyn musiikkia voisi Sirpan omien sanojen mukaan kuvailla iloa tuottavaksi, […]
Eri tiedotusvälineissä on kerrottu lakkojen kypsyneen jo keruukuntoon ja kehotettu lähtemään suolle hyötyliikuntaa harrastamaan. Niinpä perjantaiaamuna starttasimme lakkareissulle jo aamuvarhaisella; aamusta ei olisi vielä liian kuuma eikä paarmoja pörisisi ympärillä. Meille marjasaalis ei sinänsä ollut tärkein retkemme tavoite, vaan pikemminkin iloinen yllätys, jonka koimme soilla muutaman tunnin käveltyämme. Kävimme kolmella eri suolla; kaikki kulkemamme suot
Ensimmäiset syksyn merkit ovat nähtävissä jo näin keskellä kypsää kesää. Maanantaina 8.7 kohdalleni osui pari kellastunutta koivua, joista oli jo varissut maahan paljon keltaisia lehtiä. Kolmen nuoren koivun kohdalla ihmettelin miksi vain keskimmäinen on keltainen ja muut aivan vihreitä.
Myyrä-hahmo syntyi vuonna 1956. Myyrä on klassikko. Zdenek Miler/Eduard Petiska/Hana Daskocilová: Myyrän seikkailut, Tammi Zdenek Miler oli tsekkiläinen animaattori ja kuvittaja. Hänen hahmonsa ”Myyrä” on kohonnut lasten suosikiksi ja myyrän seikkailuista otetaan yhä vain uusia painoksia. Ensimmäinen kertomus tässä kirjassa, ”Myyrän housut” ,on ollut myös ensimmäisen Myyrä-elokuvan aiheena. Venetsian elokuvajuhlilla filmi voitti hopeisen leijonan palkinnon.
Lintuja käsittelevän pienten kuvakertomusteni sarjan päättävät telkät. Kesäkuun alkupuolella Herttoniemen kartanonpuiston lammelle ilmaantui kahdeksan suloista pienen pientä karvapalloa telkkä-äidin tiukassa valvonnassa. Poikaset ovat tosi vikkeliä liikkeissään. Näyttää siltä kuin ne juoksisivat veden pinnalla hyönteisiä pyydystäessään. Ne ovat myös kovia sukeltamaan. Kuvaaminen on onnen kauppaa. Kuvatessani vedessä uiskentelevaa poikuetta käy usein niin, että kuvassa näkyy vain renkaita
Kylätalolla on esillä 15.7. – 26.7. Suomi-Venäjä-Seuran Värtsilän osaston toimesta Anna Ahmatova Fontankan talossa-näyttely. Valokuvat Anne Hämäläinen ja kollaasit Sanni Seppo. Näyttely on avoinna ma – pe klo 12.00 – 16.00 ja Värtsiläpäiväviikonloppuna lauantaina klo 9.00. – 18.00 ja sunnuntaina klo 10.00 – 16.00. Näyttely siirtyy seuraavaksi Tohmajärven kirjastolle jossa se on esillä 29.7. –
Intohimo rakentaa maailman lattian, mutta henki maalaa katon. Sillä ellei meillä ole intohimoa, ei meillä ole mitään, mistä aloittaa elämämme. Intohimo on elämän sielu, tähtien valo, musiikin rytmi, kukkien väri, lintujen höyhenpuku, naisten viehätys ja tieteen henki. On yhtä mahdotonta puhua sielusta, jolla ei ole intohimoa, kuin musiikista, jolla ei ole tunnetta. Intohimo antaa meille
Värtsin kirjoittajatapaaminen la 20.7. klo klo 18 Hotelli Joessa. Kahvitellaan ja jutellaan mukavia maailmanmenosta ja Värtsistä. Innokkaimmat lukijat voivat tulla myös mukaan! Mutta tilaisuus ei ole varsinaisesti lukijatapaaminen!! Ennakkoilmoittautuminen Värtsiin sähköpostilla ke 17.7. mennessä. Hotelli Joki tarvitsee tietoon pääluvun tarjoilua varten.
Entinen Parviaisten pientila tuli joskus 60-luvulla myyntiin Pirtajärvellä. Kiinnostuttiin asiasta. Saatiin vielä tuttavapariskunta ”yhtiökumppaniksi”, niin ei hintakaan enää ihan kamalasti hirvittänyt. Noin kuusi vuotta elettiin Parviaisten talossa kolhoosissa; toinen perhe kamarissa, toinen tuvassa.Kylvettiin vanhassa savusaunassa ja uitiin järvessä. Siitä alkoi rakkaus savusaunan löylyihin. Se sauna oli taiten rakennettu. Kiukaan kivet oli ladottu suoraan hirsiseinän viereen
Värtsin postilaatikkoon on tullut kesäisiä kuvia lukijoilta. Tässä pieni kooste lukijoiden iloksi. Alpon kesäkuvia Postia Kallelta Nokkavarpunen on minullekin vähän oudompi tuttavuus, ehkä oon nähnyt mutta en tunnistanut. Tämä oli yksinäinen lintu talviruokintapaikalla tönkämässä kuorikasoja. En ollut raivannut kuoria pois (enkä taida raivatakkaan). Niitä käypi yks+toinenkin lintulaji möyhentämässä, niissä elää monille mieluisia makupaloja. Nokkavarpunen
Värtsiläpäivät lähestyvät Tästä linkistä löydät Pitäjäyhdistyksen sivulta Värtsiläpäivien 2013 ohjelman.
Näistä kotini lähellä olevista paikoista Herttoniemen kartanonpuisto on ihan ykkönen. Monestakin syystä – kukkien, puiden, lintujen ja muistojen. Kävin puistossa ensimmäisen kerran 47 vuotta sitten. Kartanonpuisto on toinen olohuoneeni. Puistossa on kolme pientä lampea. Kahdessa niistä on pieni saarikin. Ne ovat oivia pesäpaikkoja sorsille. Alkukesästä voi lammilla ja lampien rannoilla nähdä useampiakin sorsapoikueita. Eikä niitä
Aamuna muutamana vieraisilla ollut vävypoika näki pihapiirimme reunamilla hiekanruskean, ruohikkoon pakenevan vaskitsan. Olenkin aina ounastellut että sellainen saattaisi asustella näissä maisemissa, sillä muistelen nähneeni niitä joskus kuusikymmneluvulla vanhan savusaunan kupeella. Arvoituksellinen eläin Vaskitsahan ei ole käärme vaan lisko jolla ei ole myrkkyhampaita ja joka on täysin vaaraton elukka. Heti havaintoa seuraavana päivänä luin Sanomalehti Karjalaisesta
Ensimmäiset kanadanhanhet ilmaantuivat tähän lähirannoille muutama vuosi sitten. Nyt pesiviä pariskuntia on muutama. Ovat aika kesyjä ja päästävät kuvaajan lähelle. Tämän kesän ensimmäiset poikaset näin 8.6, kun hanhiperhe ui Mustaapuroa pitkin kohti merenlahtea. Pian ne rantautuivat syömään. Sain kotvan seurata niitten touhuja ihan vierestä. Olivat kyllä niin vikkeliä liikkeissään, että kuvien ottaminen onnistui kunnolla
Värtsiläisten seuran jäseniä matkasi kesä -heinäkuun vaihteessa Saimaan kanavaa Viipuriin ja takaisin. Ilmari ja Liisa ovat kertoneet matkasta viikon 27 puheenaiheen kommenttiosassa. Tässä jokunen kuva matkalta Ensio Immosen kuvaamana.
Värtsilän kesäteatterin Unto Pöntisen elämästä kertova ensi-ilta on nähty. Esitykset jatkuvat pitkälle elokuun puolelle. Joitakin ennakkotietoja esitykstä on ollut jo Värtsissäkin. Pienyrittäjä Pöntisellä on bisneshuolia ja naishuolia siinä määrin, että yrittäjän elämä on vähällä mennä pois raiteiltaan. Selityksiä, suunnitelmia Untolla kyllä riittää, jopa niin että vanhaan veriveljeyteen vedoten Unto saa pankinjohtajan mukaan suunnitelmiinsa ja pian
Tuomas Hoikkala Aurinko paisteli matkalla Mäntyharjulle. Ilmastointi ei edes jaksanut pukata tarpeeksi kylmää, ja niinpä piti raottaa auton ikkunoita. Perillä tervehti näyttelyvieraita itse näyttelyn sielu ja taiteilijoiden mesenaatti Tuomas Hoikkala. Hoikkalalta oli ilmestynyt uusi levy ja tietysti paluumatkalla sitä kuunneltiin. Hoikkalan saksofonin ääni soljuu rauhoittavana ja runollisena. Välillä urkusäestäjän osuus nousee dominoivaksi. Anne Hyvönen Hyvösen
Kevät oli tänä vuonna kahdesta kolmeen viikkoa myöhässä. Itä-Helsingin merenlahdista viimeiset jäät lähtivät vasta kolme päivää ennen vappua. Sinivuokot aloittivat kukintansa samoihin aikoihin ja valkovuokot vappuna. Viikkoa myöhemmin niitä olivat sitten metsät valkoisenaan. Samoihin aikoihin ilmestyivät ensimmäiset hiirenkorvat koivuihin ja satakielet ja pääskyset tulivat. Ilma lämpeni ja vihreys lisääntyi vauhdilla. Maa, puut ja pensaat puhkesivat
Niinkuin meri on ihmisen elämä – tyynet ja tyrskyt siinä vaihtelevat ja vaahtopäiden vaimentuessa kimaltelee aurinko kirkkaampana kuin koskaan. Uljaasti ja täysin purjein on elämän merelle uskallettava mennä – sillä kootuin purjein satamassa lepäävä laiva on vain surullinen sivustakatsoja elämän suuressa seikkailussa. Raili Malmberg
