Intohimoisen puutarhurin puutarhasta
Irene Peuhkurinen
Lukijoilta
Odotetut
Nythän on hyvänlainen railo syntynyt. Missä ne viipyvät? Ei näkynyt sinä päivänä. Seuraavana aamuna taas ihmeteltiin. Aina ne ovat tulleet, kun vaan kiitorataa on sulanut tarpeeksi. Silloin näin jonkin linnun laskeutuvan melkoista vauhtia vastarannalla. Vesi pärskyi pitkältä matkalta. Äkkiä kiikari esiin. Kuikkahan se! On sittenkin tulleet. Helpotuksen huokaus pääsi. Ei niille kuinkaan ole käynyt talven
Lukijoilta
Talvipäiviä
Mökit tuntuivat kutsuvan. Elämää järven rannoilla oli enemmän kuin normaaleina viikonloppuina, niin myös meillä. Sisätiloja hallitsi kahden ihmisen lisäksi kaksi koiraa ja kaksi kissaa. Ukko ja mummo olivat myös jokapäiväiset vieraat. Koirat tuntuivat kylläkin viihtyvän enemmän ulkotiloissa. Ne kirmailivat järven jäällä ja olivat onkimassa täkykaloja haukikoukkuihin. Saatiin saalistakin. Suuresta hauenvonkaleesta oli murkinoitavaksi niin ihmisille kuin
Lukijoilta
Turvavyö
Kävelin hermostuneena edestakaisin. ”Missä se ukko taas viipyy? Olihan puhetta, että tarvitsen auton puoliltapäivin hammaslääkärissä käyntiä varten.” Onneksi tytär ajaa sujauttaa pihaan. Hänellä alkoi juuri loma ja tuli lupauksensa mukaan käymään. Saankin onneksi häneltä auton lainaksi. Kauppakori framille. Siihen muistilista kaupalla käyntiä varten, rahakukkaro ja puhelin. Hetki tutustumista auton hallintalaitteisiin ja ei kun matkaan. Keli oli
Lukijoilta
Taloutta
Kaikki valittavat rahapulaa niin kunnat , valtio, koulutuslaitokset kuin yksityisetkin. Toisaalta mistään ei puhuta niin paljon kuin rahasta. Päivänä muutamana avasin radion. Ensin siellä joku pörssihai selvitti miten osakekaupoilla voisi rikastua. Hän oli julkaissut ihan kirjankin asiasta. Heti seuraavaksi Johanna Korhonen moitti mediaa siitä, että marssitti esiin aina samaa kaavaa noudattavia ”talousguruja”. Vaihtoehtoja ei tuntunut
Lukijoilta
Odotus
Sinä aamuna lähdimme ajoissa liikkeelle. Piti olla PKSS:ssa klo 11, mutta sitä ennen oli käytävä muilla asioilla. Niin se on, täältä periferiasta ei lähdetä yhden eikä oikein kahdenkaan asian takia. Huono onniko lie vaivannut tällä kertaa? Se, että kaikki ei mene putkeen, ei aina ole huonoa onnea. Toinen meistä jäi sairaalalle ja toinen lähti muille
Lukijan kuvat
Valon vaikutus valokuvassa
Kaksi kuvaa Välijoesta Pirtajärvellä, kuvissa huomaa hyvin valon vaikutuksen kuvan tunnelmaan. Kuvat: Irene Peuhkurinen
Lukijoilta
Vapaus
Monet minua viisaammat ovat jo aihetta käsitelleet. Kuitenkin ajattelin laittaa joitakin ajatuksia paperille ihan omasta näkövinkkelistä katsottuna. ”Onnen salaisuus on vapaus. Vapauden salaisuus on rohkeus.” (Thukydides n.455-395 eaa ) Todellista vapautta tunsin, kun varsinaiset eläkepäivät alkoivat. Menin metsään tai oikeastaan metsäaukiolle. Nousin isolle kivelle istumaan. Katselin alas maantielle. Siellä ajoi autoja. Töihin olivat menossa? Muutama
Lukijoilta
Elämää syrjäkylässä
Kuultuja tarinoita yhdisteltyinä ja runsaalla mielikuvituksella höystettynä Siinä kylässä oli useita taloja. Lähes jokaisesta talosta isännät kävivät Värtsilässä töissä, useimmat rautatehtaalla. Kaksi taloista sijaitsi järven rannalla. Vaaksa oli pienellä kennäällä. Sen portaiden editse juoksi kylän raitti. Se ei kuitenkaan häirinnyt talon elämää. Sillä raitilla oli harvoin ketään kulkijoita. Nekin kulkijat toivat tervetullutta vaihtelua yksinkertaiseen ja tapahtumaköyhään arkeen. Eihän
Lukijoilta
Syyskalassa
Aamu oli tavanomaisen tuhnuinen. Onneksi ei kuitenkaan satanut. Koska verkot oli illalla ujutettu veteen, niin kyllähän ne poiskin oli otettava. Sattumalta tuli muitakin kalastajia paikalle. He kertoivat, etteivät kaikki välitä siitä, mitä kaloille tapahtuu. Saattavat antaa kalojen pilaantua verkkoon, jos ei huvita käydä nostamassa. Mikä lienee sitten huvittamattomuuden syy? Siinä sovittiin, että kahvitellaan yhdessä, kun tullaan
Lukijoilta
Tuoksu
Silitin pyykkiä. Se tuoksui puhtaalta oltuaan ulkona kuivamassa. Tyynyliinat laskostuivat kauniiseen pinoon. Taaskin mielessäni pyöri nimi Nanna. Erikoinen nimi on jäänyt mieleeni ja se tapahtuma, mikä siihen liittyy. Silloin soi puhelin. Silitys jää. Kerron, mitä olin tekemässä. ”Teet MITÄ?” kuului ihmettelevä ääni puhelimesta. Myönnän kyllä, että nykyään työssä käyvien naisihmisten pitää priorisoida askareitaan. Kaikkea ei
Lukijoilta
Jengi
Aikoinaan oli Värtsilän kylällä mainio tapa käydä kylässä. Joittenkin kesken syntyi ihan vakioporukka, joka kokoontui milloin mihinkin kissanristiäisiin. Meidän porukkaan kuului Raili ja Manu, Kerttu ja Topi, Aili ja Matti sekä Irene ja Pentti. Joukkoon mahtui muutama armoitettu humoristi kuten Kerttu , Matti ja Aili. Me muut veistelimme myös, mutta kuuluimme enimmäkseen naurukuoroon. Hulluteltiin sydämen
Lukijoilta
Elokuun aamu
Verkot laskettiin illalla veteen. Aamun sumujen hälvettyä lähti vene rannasta. Järven pinta oli rasvatyyni. Airojen uppoaminen veteen ei juurikaan aiheuttanut veden loiskintaa. Verkkojen luo tultaessa soutaminen vaihtui huopaamiseen. Lahden toinen ranta oli varjon puolella, mutta toiselle puolelle paistoi ihana aurinko. Puut seisoivat jäykkinä rannalla. Hiljaisuus oli hiiskumaton. Sorsaparvi säikähti venettä ja lähti lahden perältä lentoon.
Lukijoilta
Marjanpoimintaa
Ennen lähdettiin marjaan jalan kopat käsivarrella. Luonnossa liikuttiin hissuksiin mättäältä mättäälle. Vähitellen tuli säännöksi, että marjoja sai poimia paitsi omalta maalta myös muitten omistamista metsistä. Kehittyi ns. jokamiehenoikeus. Kuulin vuosia sitten jutun Pirtajärven emännästä, jolla oli paljon pieniä lapsia, eikä hän niitten takia päässyt kauas metsään marjanpoimintaan. Niinpä hän kypsytteli navettansa takana punaisiksi muuttuvia puolukoita.
Lukijoilta
Kesä ja linnut
Oikeastaan kesää ei tähän mennessä ole ollutkaan. Muutaman kerran on aurinko avannut varastonsa oven kuin näyttääkseen, että kyllä sitä lämpöä ja valoa on. Mutta jo seuraavana päivänä varaston ovi on tiukasti kiinni. Kylmästä kesästä huolimatta ovat kasvit kasvaneet, tosin vitkutellen. Linnunpojat ovat kuoriutuneet ja muukin kesä edistynyt. Sorsien syöttö aloitettiin heti niiden saavuttua keväällä. Aroiksi
Lukijoilta
Kannaksen kyynel
Keväällä isäntä juoksutti mahlaa. Sitä virtasikin yllättävän runsaasti. Niinpä meillä oli mistä naapureillekin jakaa. Mutta eräät ihmiset ovat sellaisia, että keksivät kaikenlaista hauskaa ihan tavallisista asioista. Eräänä toukokuisena viikonloppuna oli sitten ”kovat kuhut” naapuriin kahville. Sielläpä odottikin yllätys. Eikä ollut ensimmäinen kerta, kun naapurissa ”polla säteilee”. Toivottavasti kuvat tuottavat hieman hilpeyttä myös Värtsin lukijoille!
Lukijoilta
Woodpecer
How much wood could a woodpeckerpeck, if a woodpecer could peck wood? Tämä kielennotkistuslause tuli mieleen, kun näin lastut metsässä Palokärki on herkutellut hevosmuurahaisilla. (suom. Kuinka paljon puita voisi tikka hakata, jos tikka osaisi hakata klapeja.)
Runot
Eka kerta
1. Jospa rustailen runosen siitä kerrasta ekasta. Tapahtui se kauan sitten nuoren neien, melkein lapsen muinoisessa nuoruudessa vuosikymmenten takana. Oli soittaja somainen poika paikan kanttorilla. Hoiti koulun hartaudessa säestykset sointuvasti, taiten kaikki virret veivas. Niin hän niiltä sijoiltansa tehtävänsä tehtyänsä nousi viereen seisomahan, soittokoneensa sivulle. Siitä sitten seuraeli nuorisoa nousevata, saliin suureen marssinutta, sanan kuuloon
Lukijoilta
Ottelu
Keväinen aurinko paistoi. Peipponen suorastaan kiljui rinnan riemuaan koivun oksalla. Lintujen pesäpöntöt piti puhdistaa. Harava vaati päästä rapsuttamaan pälvipaikkoja. Mielellään sen vaatimukseen suostui. Paljon olikin tuuli karistellut oksia ja muuta roskaa pihamaalle. Kasa kasvoi puuhastelun edetessä kirkkaassa kevätsäässä. Piti käydä välillä sisällä. Yks’ kaks’ hämärä pimeys täytti tuvan. Käsi hamuili vaistomaisesti sähkönappulaa. Turhaan. Sähköt oli