Este
Se on tätä nyt.
Runot
Kultahääpäivänä
Koppasinpa komerosta hyllyltäni hyppysiini pyyhkeet puhtoiset pitohon. Vähän oli väljähtyneet värit vanhoissa vaatteissa, kovin kulunut kangaskin, melkein harsoksi haihtunut. ”Muistatko sie, ukko-kulta, mistä moiset meille matkas?” Siitä aikaa on kulunut viisi jo vuosikymmentä. Seisoi neito nuori, norja valkoisissa vaattehissa, hieno huntu hiuksillansa sulhonsa kera komean luona lahjapöytäsensä. Näki pyyhkeet pellavaiset laitettuna laskoksille, kaunihisti kaulittuina toisten
Lukijoilta
Nimetön pässi
Lyhyestä virsi kaunis. Tämä virsi on kyllä lyhyt, mutta ruma. Pässi tuli pakettiauton lavalla syntymäkodistaan. Matkaa oli vain muutama kilometri. Se oli varsin soman näköinen elukka mustine silmänympäryksineen. Otus peri sian karsinan. Aitauksessa kasvoi nuori koivu. Lammashan on laumaeläin. Liekö lauman puuttuminen aiheuttanut stressin, jota se purki koivuun. Muutaman metrin vauhti, tarkka tähtäys ja pökkäys
Luonnollista
Harakka nauraa
Eräänä kesänä meillä oli harakka. Varista sanotaan viisaaksi linnuksi, mutta meistä harakka oli se viisaampi otus. Ainakin se oli hyvin reviiritietoinen. Ja oman väen se tunsi. Erään kerran kummipoika oli tulossa kylään. Kun Kalleksi nimetty lintu huomasi sisälle pyrkijän, se istahti kiireesti oksankokkuralle, joka toimitti ovenrivan virkaa. Joka kerta kun poika aikoi tarttua ovenripaan, sai
Lukijoilta
Syltty
Sinä kesänä meille otettiin sika. Sen nimeksi tuli enteellisesti Syltty. Sille rakennettiin aitaus. Sen sisäpuolelle tehtiin tuulen- ja sateensuoja, joka täytettiin pehkuilla. Ei pitänyt possua paleltaman viileämpänäkään yönä. Sanonta ”nätti kuin sika pienenä” piti tosiaan paikkansa. Meidät oli valloitettu ensi röhkäisyllä. Syltty ilmeisesti viihtyi hyvin ulkoilmasalongissaan. Karsinansa se piti siistinä, vessa oli tietyssä nurkassa. Illan
Luonnollista
Vaakku
Elämämme eläimistä saakoon Vaakku kunnian esittäytyä ensimmäisenä. Tämä tapahtui siihen aikaan, kun isä lampun osti ja lapset olivat vielä pieniä. Isäntä oli työkaverinsa kanssa hommissaan. Pysähtyivät jonkin metsäpalstan viereen poiketakseen työmailleen. Tietä pitkin asteleva varis kiinnitti kuitenkin heidän huomiotaan. ”Minne kaima matkalla?”, kysyi Varis-niminen työkaveri. Vastausta saamatta käytiin työmailla. Sekin työpäivä päättyi. Isäntä saapui kotiin
Runot
Pörssi
Sisässäni sappi soutaa musta mura möyristelee kuullessani uutisia talouden tietämiltä. Etenkin ne edusmiehet, vaikuttajat, vakavarat, tosissansa toistelevat silmät sivuun sihtaellen: ”Tehdään toki voitavamme, kaikki keinot käyttelemme, jotta jatkuisi jalostus, tulis töitä tekeville.” Uskotko, kun uunotetaan? Pajunköyttä paksunlaista suolletaan siltä sijalta, pörssissä kun pöhötellään osakkaitten omaisuutta vaurautta voimistetaan. Eipä siinä paljon paina piskuisien puurtajien tiedot, taidot,
Runot
Kiire
Kesän muistoja 4 Joutuin siemenet maahan, pääsevät kasvun alkuun. Onpa ilo nähdä taimien nousevan! Joko siihen rikkakasvitkin ehättivät? Hara heilumaan ja näpit nyppimään! Pian saadaan pötyä pöytään ihan omasta maasta. Mansikan punaiset posket kutsuvat maistamaan. Kuusen alta jo kutsuu mustikan sininen silmä. Kerää -kerää. Voi, jo vatut karisevat – joudu! Tule, hyvä naapuri, apuun! Papuja
Runot
Pääskyt
Kesän muistoja 3 Tuli tuolta etelästä siipiniekat singahtivat. Asettuivat asumahan hartaan harkinnan perästä kuistin kesäisen kupeelle. Pesän pienen pakersivat katon korkeimman kohalle. Soma oli seuraella, kuinka kasvoi pienokaiset emolinnun etsiessä hyönteisiä haaliessa mahantäytettä monelle tuolta taivahan sinestä autereesta aurinkoisen. Pian pojat ponkaisivat ihan itse siivillensä Rantaviidan viherjässä lehväisessä lepikossa vielä vaativat evästä, emoselta eineksiä, isältänsä
Luonnollista
Linnut
Kesän muistoja 2 Ne tulevat aina ensimmäisinä, Kääkkä ja Kaija. Ne tarkastavat ensin pesimäluodon ja lentävät sitten ”ruokarannalle” makupaloja kärkkymään. Muita lokkeja ei vielä näy, onhan järvessä yhä paksut jäät. Tämä lokkipariskunta tietää, mitä tekee kymmenen vuoden kokemuksella. Lajitoverit ajetaan ruokarannalta pois, mutta pesiä saa samalle luodolle. Muista lokeista ne erottaa vain käytös. Rohkeita ovat.
Runot
Kuistilla
Kesän muistoja 1 Irene Peuhkurinen muistelee seuraavien päivien aikana kesää kuvin, runoin ja kertomuksin. EJ xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Saunasta raukeat jäsenet levossa – hiljaa. Kasvoilla auringon säteet, suljetut silmät. Jäiden alta vapautuneet aallot, kilo tunkeutuu luomien läpi. Nytkö se on – kesä?
Runot
Kisu ruokalevolla
Kaikenlaisia kaloja, ahvenia ahmiskelin, särjet sulloin suolen mutkaan, ruodot kaikki rouskuttelin. Rupesipa raukomahan ruuan runsahan perästä. Siitä ponkaisin petille, peiton päälle pötköttämään, rennosti näin retkottamaan, mahan myötä makoamaan laitoin itseni levolle.