Vauhti päällä, vas. Helmi Karvonen, Ritva Heinonen, Arja Miinalainen ja Aune Karhinen. Kuvat Eira Varonen.
Arja Miinalainen koristeli tarjotinta.
Tarinatuvalla pantiin keskiviikkona kahvikuppeja ja lautasia palasiksi, ihan luvan perästä. Käsityön harrastajat tutustuivat siellä mosaiikkitöiden valmistukseen.
Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon, että astiat olivat käytöstä poistettuja. Palasista tehtiin koristeellisia kuvioita mm. pannunalusiin, valokuvakehyksiin, aurinkosieppareihin jne. Suosituinta oli vanhojen kukkaruukkujen koristelu.
Kyseessä on kansalaisopiston Värtsilän käsityöryhmä, joka kokoontuu keskiviikkoisin kello 12-14.30. Ryhmää vetää Ritva Heinonen Taitokeskuksesta.
Osa neuloi perinteisesti sukkaa ja lapasta. Käsitöiden ohessa väki haasteli mukavia ja välillä nauroo rämmäytti. Mukavaa yhdessä olemista ja tekemistä!
Kukin osallistuja järjestää vuorollaan kahvit tarjoiluineen askarteluhetken päätteeksi. Nyt oli saarivaaralaisen Arja Miinalaisen vuoro. Tarjolla oli mm. hänen paistamiaan karjalanpiirakoita munavoin kera. Piirakat Arja oli leiponut aamulla varhain. Arvokasta kädentaitoa sekin!
Liisa Timonen askarteli postikortteja.
Tarinatupa, jota kutsutaan myös Mummonkammariksi, on ahkerassa käytössä. Se on tarinoijia varten auki maanantaisin kello 10-13. Torstaisin kokoontuu kudontapiiri kello 9-14.30. Tällöin Aurolanrannassa on paikalla on myös Taitobussi, kiertävä käsityöneuvontapalvelu.
Kunta on luvannut tilat kevääseen saakka. Huoli jatkosta tuli ilmi tarinoidessa ja jatko-aikaa toivottiin kovasti, mielellään pysyvää, jotta epävarmuus Tarinatuvan ja siellä järjestettävien kerhojen ja kurssien toiminnasta loppuisi. Lupasinkin välittää näin jutun välityksellä terveiset kunnan päättäjille.
Tiloista löytyy kuudet isot kangaspuut, joiden sijoittaminen esimerkiksi kylätalolle on tutkittu ja todettu hankalaksi, jopa mahdottomaksi. Toivottavasti kangaspuiden pauke ei lakkaa Lampelantieltä. Ahkerien kutojien puutteessa ei ainakaan. Tahtoa tehdä ja loimia kyllä riittää.
Rauni Rosendahl työsti valokuvakehystä.
Mirja Varonen ruukkutöissä.
Ritva Heinonen opasti Helmi Karvosta.
Suolaista ja makeaa tarjolla.
Kiva juttu. Ihan tekee mieli mukaan, mutta muut harrastukset täyttävät jo ajan.
Hyvä juttu tämän ajan menosta. Vielä kun olisi ollut mukana suupielistä rasvaa valuva kuva piirakoiden syönnistä, niin olisi lukijakin päässyt vähän lähemmäksi Arjan herkkupiirakoiden tunnelmaa.
Mummokammari-kuvassa taitaa olla Aune Kolehmainen ei Karhinen.
Terv . Pusan Mirja
Kiitokset Eiralle mukavasta artikkelista. Runsas kuvamäärä elävöittää tarinaa kivasti.
Aikanaan tehtiin Värtsilässä muistakseni Rummukaisen Oton ohjauksessa puumosaiikkia. Puusta oli sahattu poikkipäin n 5 mm paksuja kakkaroita. Kakkarat oli maalattu eri värisiksi luultavasti vesivärillä.
Vahvalle pahville, kovalevylle ta fanerille piirrettiin taulun tms aihio. Siihen suunniteltiin värien käyttö. Sitten lohkottiin puukolla sopivankokoisia ja -värisiä puupaloja ja liimattiin paikoilleen. Luultavasti teidän posliinin lohkominen on paljon vaikeampaa.
Minulla on vieläkin seinällä Olavinlinnan puumosaiikkitaulu. Värit ovat vain vähän haalistuneet.
Jutusta ei selvinnyt missä tämä Turinatupa on. Ei taida olla Kylätalolla
Jutusta
Posliini laitetaan paksun paperin väliin roiskeiden ehkäisemiseksi ja ei kun isolla vasaralla palasiksi.Mielenkiintoinen prosessi. Ensin liimataan mönjällä jonka nimeä en muista, palaset suunniteltuihin kuvioihin, annetaan n viikon kuivua ja sitten saumauslaastilla täytellään kolot ja lopuksi hiotaan lopulliseen kuntoon.
Tarinatupa ja käsityöpiirit kokoontuvat samassa kolmiossa kunnan vuokralaisina Aura-rivin rivitalossa Jänisjoen varrella vanhan postitalon takana.
Sakarille tiedoksi, että kyllä Arjan piirakkakasa hupeni ennätystahtiin, keittiössä oli niin tiivis tunnelma, ettei kamera mahtunut kuvaan .Kiitos vielä Arjalle ihanasta sienisalaatista ja Eiralle nopeasta reagoinnista kutsuumme, joka meni päätoimittajalle Luppotuvalle.
Onpa mukavaa meininkiä siellä kotipuolessa. Ihan kateeks käy.Kiitos kuitenkin ideoista, joita Mirjan kautta vuotaa tänne Kotkaankin.
Noitahan vois sinne Guggenheimiin viedä, jos vaikka ottaisivat kotimaista taidetta mukaan. Ei muuta kuin tsemppiä Mirja ja
kumppanit.