Koululaisvitsejä Aika muuttuu ja vitsit mukana Kun norjalaiset opettelivat suomen kieltä Kirsi Kontinen (toim.): Vasikka ilman muuta, parhaat koululaisvitsit 2012, Gummerus 2012 Pirkko-Liisa Perttula ( toim.): Vilustunut lumiukko, 400 uutta koululaisvitsiä, Otava 2012 Ennen vanhaan oli koululaisillakin erilaiset vitsit. Nykyisin ovat muodissa parin rivin pituiset pläjäykset. Toki nykynuoret oivaltavat huumorin aika hyvin. Niinpä kissa asuu […]
Makarin kansakoulu Pälkjärvellä valmistui ja aloitti toimintansa vuonna 1919. Makarilaisten lisäksi samaa koulua kävivät myös naatselkäläiset. Maikki ja Toivo Leini aloittivat opetustyönsä koululla syksyllä 1927 ja toimivat koulun opettajina jatkosodan päättymiseen saakka. Olen kuullut koulua sanottavan myös Leinin yliopistoksi. Isäni kävi Makarin koulua vuosina 1922-1926 ja äitini 1931-1937. Jatko-opetukseen samassa koulussa äiti osallistui neljän lukukauden
Vennäin puolella, osa 2 Kauan toivomani retki Sortavalan edustalla sijaitsevaan Riekkalansaareen toteutui kolakkana elokuun alkupuolen päivänä. Lähtöpiste oli taas kerran Niiralan Rajapysäkin edustalla Värtsilässä. Tällä kertaa olin saanut siipankin mukaani ja yhdessä odottelimme Joensuusta saapuvaa ”Yrjön matkojen” (lempinimi) punaista pikkubussia. En ollut aivan varma ketä muita saamme matkaseuraksemme, mutta seitsemän tuttua ja iloista ihmistä huiskutteli
Värtsilän koulun kello kutsui koululaiset lukuvuoden alkuun maanantaina klo 8.45 ja jo ennen tuota hetkeä koulun pihalla oli monenlaista hyörinää. Kaveriporukoita oli juttelemassa ja virittelemässä pihapelejä ja leikkejä. Osa kaikkein nuorimmista tuli kouluun äidin tai isän saattelemana. Alkavana lukuvuonna Värtsilän koulussa on 48 oppilasta joista 30 tyttöä ja 18 poikaa. Ensimmäistä luokkaa aloittavia on
Aamun ajatus Sillä kauneudella on oma muita ylevämpi kielensä. Se on ajaton kieli, yhteinen koko ihmiskunnalle, rauhallinen järvi, joka houkuttelee laulavat purot syvyyteensä ja tekee ne hiljaisiksi. Kahlil Gibran
Näin laarien täyttämisen alkaessa taas, NIKSI- VÄRTSI osastolle esitetään ilmava sipulien kuivausteline. Sipulit ovat kasvaneet siirtolapuutarhassamme Espoon Puolarmaarissa ja kuivausteline on pätkä aitaa taivutettuna ympyräksi. Vapaasti värtsiläisten käyttöön ! Kakku- Paavo
Luin aamusella ennen kaupungille lähtöäni Bongaa ötökkä-jutun. Jutussa Seppo houkuttelee lukijoita kirjoittamaan Värtsiin omia ötökkätarinoitaan. Saatuani asiani toimitetuksi päätin poiketa Helsingin kaupungintalon Virka Galleriassa. Ja mitä minä näinkään ensimmäiseksi tultuani näyttelytilaan? Lattialla oli hirmuisen iso ötökkä! Pituutta sillä oli toista metriä ja leveyttäkin ehkä metrin verran. Vaalean rusehtavan ötökän päälipuolella oli kauniisti aaltoilevia ruskeita raitoja.
Alpo R. muisteli ”Vennäin puolella”-jutun kommentissaan olleensa Valentinan luona kalasopalla Jänisjärven rannalla joskus lähes muistin kantamattomissa. Virkistän tässä hieman muistia valokuvan keralla. Vuosi oli 1996 ja Jänisjärvessä pyytämätöntä kalaa niin, että siellä innokkaat suomalaiset ja venäläiset kalamiehet järjestivät kaksipäiväiset kalakilpailut .Kalaa tuli niin paljon, että kilpailun jälkeen Suomeen paluun aikaan kaikki rantapuskatkin oli haukea ja
Veljeni seurueineen oli eksynyt tasokkaaseen ravintolaan Porvoossa. No, onhan noita. Mutta eipä joka ravintolan menuun sisälly jälkkäriä nimeltään Värtsilä. Uteliaisuuttaan oli tilannut kyseistä jälkiruokaa, vadelmia jäätelössä. Eipä hän vieläkään ollut tyytyväinen, vaan vaati lisäselvitystä syntymäkuntansa nimen käyttöön. Selityksenä oli, että kokki omistaa mökin Värtsilässä ja vadelmat olivat tämän kesän värtsiläläistä satoa. Onko mainostamista, jos kyseisen
Selasin vanhoja manuaaliarkistoja ja löysin sieltä resupekkana kirjoitettuja runoja. Eli vuosiluvun perusteella olin ollut noin kahdeksanvuotias. Hämärästi muistan, että silloinen ihana ope keväällä antoi kesälomamiettimiseksi keksiä runo tai runoja ja siitä se syntyi ja jopa pari. Myöhemmin rustasin lisää, mutta niitä ei ole löytynyt. Nyt kun ajattelen äkkiä pitäiskö näihinkin tehdä ja sovittaa ne sävelmäksi,
Palaneen kirkon muistomerkki uuden ortodoksikirkon edessä Huomenna torstaina 9.8. tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä kun Vanhan Värtsilän keskustaan pystytettiin muistomerkki sodan aikana tuhoutuneen kirkon raunioille. Kirkon viereen hautausmaalle haudattiin sotien 1939-44 aikana 169 kaatunutta vainajaa. Nyt tuo alue on ympäröity valkoisella aidalla ja sen sisäpuolella on toinen kivinen muistomerkki näille sankarivainajille. Kivessä on sekä luterilainen että
Kesä on ötökkäaikaa. Nyt on sopiva hetki ötököiden tutkimiseen, jopa kuvaamiseen ja ötökkätarinoiden kerrontaan. Hyvin monilla digikameroilla on helppo ottaa lähikuvia melko pienistäkin otuksista ja ötököitä on kaikkialla, joskus ihan kiusaksi asti. Bongaa siis ötökkä ja kerro tästä tuttavuudestasi. Jos mahdollista ota
Olin pieni tyttö vasta, kun kotonamme luovuttiin savusaunasta. Tehtiin muurit ja piiput sekä hankittiin uloslämpiävä uuni; Sitä kehitykseksi ja elintason nousuksi mökkiläiset luuli! Muistan, miten vanha savusauna oli nokisen musta ja savu meni ulos seinässä olevasta lunkusta. Kutsuivat räppänäksi luukkua tuota nokisesta ikkunalasista näkyi lehmiaitaa ja tupasvillaista suota. Uuni kerran kunnolla kun
Meristä kaunein on vielä purjehtimatta lapsista kaunein on vielä kehdossaan Päivistä kauneimmat ovat vielä elämättä Sanoista kaunein jonka haluan sinulle sanoa se on vielä sanomatta Nazim Hikmet
Fiktiivinen kesäkertomus Täydellinen idylli. Sannan työpäivät kassalla olivat kiireiset. Täysinäisiä ostoskärrejä tyhjennettiin hihnalle: maitoa, leipää, lihaa ja kaikkea mahdollista suuren marketin lähes ehtymättömistä varastoista liukui hänen näppärien käsiensä kautta. Joskus jokunen sana tuli vaihdettua asiakkaan kanssa ja sanottua hyvän päivän jatkojen toivotukset. Kesäturistejakin liikkui ostoksilla paljon. Taas oli yksi työpäivä takana. Sanna lasketteli autollaan tuttua
Joskun tuo nykysuuntaus ”Mä tahdon kaikki ja heti” meinaa tarttua minuunkin. Tässä muutamana lauantaina tangoa taivuteltiin Seinäjoella oikein viimisenpäälle. Olisihan niitä ollut ihan kiva seurata telkkarista, mutta kun ei olisi malttanut istua joutenpäiten kuvalaatikon edessä. Sitäpaitsi oli saunailta mieli teki istuskella nuotiolla makkaran paistossa. Sitten joku vielä ihan tahallaan lauloi sydäntä särkevän kauniisti ”Käy nuotiolle
