elokuu 2012

Visiitti Taidekeskus Salmelassa Kukkia ja kulttuurimiljöitä Fiilistelyä Salmelassa Ajeltiin Mäntyharjulle pilvipoutaisissa tunnelmissa. Perillä Taidekeskus Salmelassa hoitivat tytöt rutiinilla ja hienostuneesti muodollisuudet ja lupasivat vielä taiteilijoiden tiedot paperilla, kunhan olisimme tutustuneet ensin päänäyttelyyn. Mielessä olivat Retretin rennot asiakaspalvelijat, joilla taitoa riitti myös jutusteluun asiakkaiden kanssa. Mutta kukin tekee kakun mieleisekseen, niin kuin vanha kansa sanoo. Näyttelyssä […]

Hemppa Turunen kirjoitti 13.8.2012 viikon 33 puheenaiheessa seuraavasti: ”Puhutaan nyt tämä viikko hiipuvista harrastuksista. Yksi aihe, josta aioin tehdä otsikko jutun on lasten kisat, kuten Hippokisat kesällä ja talvella ja lisäksi maastojuoksu, kun on siihen ihanteellinen pohja pururadalla.” Kävelin Värtsilän urheilutalon pururadan ympäri kolmisen viikkoa sitten. Ei näkynyt muita liikkujia. Pururadan kunto oli surkea, kaukana

Katselin minäkin Joensuun keskikoulussa otettua luokkakuvaa vuodelta –47 ja muistin, että siinähän se Unto istuskelee lattialla Sistosen Erkin ja Immosen Kalevin välissä. Paljon oli oppilaita luokassa, kun ei kaikille edes istumapaikkaa riittänyt. Kun sitten katselin viidennellä otettua luokkakuvaa huomasin väen vähentyneen. Suurimman osan muistin nimeltään. Pietarisen Irmankin tunnistin hämäkästä kuvasta huolimatta. Siinä kuvassa Unto onkin

Heinäkuun viimeisenä sunnuntaina tunnen jälleen Tullisaaren kutsuvan. Eikun pyörä esille ja menoksi. Huomaan Aino Acktén huvilan alapuolelle pystytetyn telineen, jossa on ilmoitus viikonlopun aikana avoinna olevasta taidenäyttelystä alueella. Näyttely on osa laajempaa Avoimet ateljeet – tapahtumaa. Olen täysin tietämätön koko tapahtumasta, koska minulle ei tule Hesaria. Uteliaana lähden ilmoituksessa olevan nuolen suuntaan. Saavuttuani mäen päälle,

Eräänä aurinkoisena päivänä heinäkuun alkupuolella polkaisin pyöräni Laajasalon puolelle ja kohti Tullisaaren kartanonpuistoa. Matkaa sinne tuosta lahden ympäri on vain parisen kilometriä. Nostalgiaa Vastarannalle saavuttuani olen kuulevinani niittokoneen raksutusta. Heristän korviani. Voiko se olla totta? Työnnän pyörääni mäkeä ylös. Raksutus voimistuu. Pysähdyn mäen päällä. Edessäni avautuva näky on kuin suoraan lapsuuteni heinäpellolta. Rantaniityllä on käynnissä

Lauantaina 18.8. pidettiin Kaustajärven hautausmaalla Lintusen Erkin koolle kutsumat talkoot. Kun menimme yhdeksän aikaan paikalle, viikatteet jo suihkivat ja Erkin trimmeri pärisi. Talkoolaisia oli 11 ja pienellä porukallakin saatiin alueelta niitettyä ja saksittua alas enimmät pitkät heinät ja pajunvesat ym. Haudoille istutetut kukkaset näkyvät nyt paremmin, jopa maantielle asti. Teksti ja kuvat: Vuokko Väänänen

Kävinpä minäkin lainamassa Laila Halosen kirjoittaman – nyt jo varastoon joutuneen – Värtsilän keskikoulun monivaiheisen historian. Kirja kiinnosti minua henkilökohtaisesti, sillä olinhan itsekin kolme vuotta tuon arvostetun, tosin silloin jo Joensuun keskikouluksi muuttuneen oppilaitoksen oppilaana yli kuusikymmentä vuotta sitten. Olisin ollut oppilaana Värtsilässäkin, elleivät olosuhteet olisi pakottaneet niin koulua kuin ihmisiä evakkoon syksyllä 1944, sillä

Mikä ihmeen konttokuranttitili, pähkäilin törmätessäni sanaan ensimmäisen kerran heinäkuussa Joensuun maakunta-arkistossa. Sana löytyi yhdeksäs maaliskuuta 1928 Uudessakylässä päivätystä kirjeestä. Seuraavan sisältöinen kirje on lähetetty Kaurilan Osuuskassasta: Maatalousneuvoja Herra E. M. Eskelinen, Suojoki Olemme saaneet Osuuskassojen Keskuslainarahastolta kirjeen, jossa ilmoitetaan että Suojärven Osuuskassat haluavat tallettaa varojaan Osuuskassaamme 70 000 markkaa 8 % korolla ja 6 kk:n

Ilomantsissa, suo-alueen ohi ajaessamme, tuli mieleeni marjareissu vm -74. Lakka-aika oli parhaimmillaan kun eräs ilomantsilaistaustainen työkaverini ehdotti, että hän voisi lähteä oppaaksi minulle ja eräälle toiselle työkaverilleni, mikäli haluaisimme löytää kunnon lakkasoita. Taisi vielä selitellä, että hänellä ei sillä viikolla satu olemaan omaa autoa käytettävissä, niin että jos minulle suinkin sopisi lähteä kuskiksi. Tottakai olin

Sumuisen aamun jälkeen elokuun sää selkeytyi niin tyyneksi ja aurinkoiseksi että päätimme tehdä veneellämme ”Kaustajärvi-regatan” rajavyöhykkeen tuntumaan Valkosenlahdelle. Olemme ristineet kyseisen lahden ”Ilimakan laheksi” (anteeksi vaan kaikki kaustalaiset) syystä, että siinä suunnassa luonto muistuttaa mielestäni kesäistä Pälkjärven pitäjää. Istuu portailla Nestori Miikkulainen Jormanilan niemeä ohittaessamme tuumailimme kuinka aurinkoinen asuinpaikka se onkaan ollut ajallaan ja minä

Hei, Palaan vielä tuohon Värtsiläisten seuran järjestämään matkaan vanhan Värtsilän puolelle. Kiitokset Hilkka Partaselle mielenkiintoisesta opastuksesta ja vieruskaveri Tellervolle mukavasta matkaseurasta. Keräilijänä minulle on kertynyt joitakin vanhoja postikortteja Värtsilästä ja matkalla yritin tunnistaa korteissa esiintyvä paikkoja. Vaikeaa oli, kun maisemat olivat kovin muuttuneet. Tässä kaksi vanhaa kuvaa, joiden kuvauspaikat voi lukija itse yrittää tunnistaa. Kuvassa

Vierailin kesällä Ilmajoen Musiikkijuhlien Taipaleenjoki – opperaa katsomassa, liittyen RUK kurssini 50-vuotis juhlintaan. Oppera perustuu osin Yrjö Jylhän Kiirastuli runoelmaan, kertoen Talvisodan taisteluista Taipaleenjoella Laatokan tuntumassa. Jylhä oli siellä komppanian päällikkönä. Taisteluissa kaatui 2300 suomalaista sotilasta. Libretto on Panu Rajalan. Kesäteatteri sijaitsee Kyröjoen partaalla, sopien erittäin hyvin oopperan teemaan Taipaleenjoki – Kuolemanjoki. Kokemus oli vaikuttava.