11 comments for “Viikon puheenaiheet, vko 34/2012”
Radiossa keskusteltiin metsässäliikkujan
jokamiehenoikeuksista. Toimittaja tiivisti
asian lopuksi että maalaisjärki on siis paikallaan.
Tähän mukana ollut asiantuntija sanoi
ettei enää voi käyttää maalaisjärkeä kun
kaupunkilaiset saattaisivat mieltää ettei se koske heitä.
Sana arki-järki on kuulemma parempi!
Jo kansakoulun alaluokilla opeteltiin
runo joka alkoi:
Älä riko luonnonrauhaa
älä mellasta ja pauhaa
älä tallaa nurmikoita
älä puita vahingoita….
—
Niillä ohjeilla on pötkitty näinkin pitkälle.
Sanoisi vain että
Äly hoi, älä jätä!
Järjellä eteenpäin luonnossakin! MirjaSisko
Vuosia sitten tein pikku matkan tuonne ylä Lappiin Suomen sekä Norjan puolelle. Kävin pari kertaa kaupoissa. Muutama asiakas oli minun edellä kassajonossa. Tein saman havainnon sekä Suomen -että Norjan puolella. Ensiksikin, kellään ei ollut kiire -paitsi minulla tietysti, puhuivat kassan mielestäni iäisyyden. Ja mikä ihmeellistä; eivät maksaneet ostoksiaan. Suomen puolella ymmärsin asian paremmin. Ostokset laitettiin tilille ja maksetaan sitten kun hillat joutuu.
Miten nykyisin käynee, jos paikalliset asukkaat ja kauppiaat luottavat hillarahoihin ja jotkut muut vievät hillarahat jokamiehen oikeudella.
Mielestäni viikon puheen aiheiksi voisi kuulua se mitä sääperin ympärilläkin illalla kuuluu, eli pauketta.
Onkohan kukaan huomannut, tai lukenut lehtiä, tai kuunnellut uutisia, että joku juuri tämänhetken muotijuttuohjelma on alkanut. Ihan kansallinen tapahtuma, kuten syksyn metsästyskausi.
Kyyhkyjahti alkoi 10 päivä, sorsa ja -karhujahti 20 päivä.
Nimimerkki Tellellä hipoi jo oikeaa viikon asiaa jota on ollut mediassakin.
Itse olin perinteisesti sorsajahdin aloituksessa, kyyhkyjahtiin en kerinnyt (haluttomuuteni takia, koska tiesin niitä olevan vähän, tai ne olivat korvessa paremmilla marjamailla)
Ilma ei suosinut, oli selkeää jolloin ne nousevat korkeuksiin haulikon kantaman tavoittamattomiin tai lentävät läheltä, mutta rantaryteikön päällä, jolloinon turha ampua ilman noutajaa.
Sekin seikka pisti silmään ja kuuloonkin, että metsästäjiäkin oli varmaan viimevuosiakin vähemmän.
Karhujahti on ollut median etusivu viikon aiheessa toisin, kuin Värtsissä, vaikka joku aika sitten niistä lietsottiin pelkoa jälkihavainnoistakin. Niitähän riittää -karhuja nimittäin eikä pelkkiä jälkiä näillä alueilla ja ihan oikeasti vähennettäväksi asti.Keskiviikkoon menneessä oli huhutietämän mukaan kaikki kiintiöt käytetty Keski-Karjalan alueella ja Värtsilässäkin oli riistamiehet onnistuneet.
Joten ja toivottavasti Värtsilän Riistamiehet tiedottaa asiasta tarkemmin.
Niin ja kun huonomuistena en muistanut nuitakin syksyn aiheita, kuten marjastusta ja sienestystä.
Mitä monilta olen kuullut niin sieni ja metsämarja sadot ovat olleet poikkeuksillisia.
Näyttää ainakin itsestni siltä, että marjat ja sienet varsinkin nousevat ja kypsyvät moni vaiheisesti. Mitä lie toisten havainnot?
Eletään sentään elokuuta ja joskus seitsemänkymmentä luvulla parhaat sieni saaliit saatiin syyskuun puolella.
Tuohon Tellen ehdotukseen sanoisin, että maalaisjärkisanonta pitäisi toistaiseksi säilyttäää, Ettei meitä ”oikkeita immeissii sotketa uusavuttommiin kaapaunki nyhveröihin”.
Noita muitakin sivustoja ja niiden kommentteja lukien tuli mieleen niistä pelkistä seurustelu kommenteista, että Fasebookit ym, olisi varmaan parempi vaihtoehto, vai mitä?
Hyviä havaintoja taas Hempalta. Itse en metsästä, mutta silloin tällöin siihen asiaan törmään. Kalalalla käydessä näkee venerannassa sorsastajia valmistautumassa vuoden odotuksen jälkeen sorsastuksen aloitukseen. Se on heille juhlaa. Nuoria poikasiakin oli mukana. Suon sen ilon heille. Ja oli itselläkin ilo katsella sitä intoa.
Kerkisin juuri ja juuri palata verkoilta rantaan kun pauke alkoi. Kohta olisi hauleja ropissut veneeseenkin. Mutta sen kun tietää eikä työnny sinne maalitauluksi niin eipä siinä mitään.
Sorsastajien hyvää näköä minä en lakkaa ihmettelemästä. Miten kummassa he näkevät melkein pimeässä ampua.. Tai voihan sitä ampua pimeässä, mutta se osumispuoli..
Erään toisen jutun kommentista huomasin,
että Värtsin lukijoiden kommentointi-intoa
pitäisi rajoittaa.
Itse vilkaisen Värtsiä päivittäin ja olen
huomannut että joskus jokin erinomainenkin
kirjoitus jää jostain syystä vähemmälle huomiolle
kuin joku toinen.
Menossa ei liene kuitenkaan mikään – nykyisin
niin suosittu – pudotuspeli, vaan jokin aihe
saattaa herättää lukijassa omakohtaisen mielikuvan
(jutun, musiikin, runon…) jonka haluaa sitten kertoa
toisillekin omana lukuelämyksenään.
Ehkä olen käsittänyt asian väärin, mutta olen olettanut
että kommenttirivit ovat juuri sitä varten.
Eiköhän tämä Värtsi ole kuten mikä muukin media-väline
tahansa, sen voi onneksi sulkea silloin kun siltä
tuntuu.
Koska olen kaikkiruokainen, kiitän monipuolisia kirjoittajia
ja kommentoijia, olipa heidän aiheensa sitten mikä hyvänsä,
ja odotan lisää tältä mainiolta Värtsin väeltä!
Erityiskiitos vielä Eiralle joka jaksaa soutaa tätä venettä
aivan yksinään.
Värtsin ”palstoille” kaipaan nykyistä enemmän MYÖS nuoremman väen kirjoituksia. Sekä keskustelun avauksia että kommentteja. Kunnallisvaalien edellä erityisesti tämä olisi tärkeää. Saisivat ehdolle asetetut materiaalia tulevien päätösten tekoon. Ja tietysti myös ne, jotka vielä miettivät ehdokkaaksi asettumistaan.
Keskusteluun pitäisi tuoda sekä Värtsilän vahvuuksia että puutteita. Viisas tapa aloittaa olisi mielestäni vahvuuksien ”näytteille asettaminen”. Niiden puolesta toiminenhan on innostavampaa kuin puutteissa piehtarointi.
Ierikka
Äitini on asunut Värtsilässä ennen muuttoaan Patsolaan. Hän oli syntynty Pälkjärvellä.
Hän kertoi kansalaissodan aikaisista tuntemuksistaan meille lapsille.
Asuintalo, missä hän kertoi asuneensa on kokonaan hävinnyt.
Radiossa keskusteltiin metsässäliikkujan
jokamiehenoikeuksista. Toimittaja tiivisti
asian lopuksi että maalaisjärki on siis paikallaan.
Tähän mukana ollut asiantuntija sanoi
ettei enää voi käyttää maalaisjärkeä kun
kaupunkilaiset saattaisivat mieltää ettei se koske heitä.
Sana arki-järki on kuulemma parempi!
Jo kansakoulun alaluokilla opeteltiin
runo joka alkoi:
Älä riko luonnonrauhaa
älä mellasta ja pauhaa
älä tallaa nurmikoita
älä puita vahingoita….
—
Niillä ohjeilla on pötkitty näinkin pitkälle.
Sanoisi vain että
Äly hoi, älä jätä!
Järjellä eteenpäin luonnossakin! MirjaSisko
Vuosia sitten tein pikku matkan tuonne ylä Lappiin Suomen sekä Norjan puolelle. Kävin pari kertaa kaupoissa. Muutama asiakas oli minun edellä kassajonossa. Tein saman havainnon sekä Suomen -että Norjan puolella. Ensiksikin, kellään ei ollut kiire -paitsi minulla tietysti, puhuivat kassan mielestäni iäisyyden. Ja mikä ihmeellistä; eivät maksaneet ostoksiaan. Suomen puolella ymmärsin asian paremmin. Ostokset laitettiin tilille ja maksetaan sitten kun hillat joutuu.
Miten nykyisin käynee, jos paikalliset asukkaat ja kauppiaat luottavat hillarahoihin ja jotkut muut vievät hillarahat jokamiehen oikeudella.
Mielestäni viikon puheen aiheiksi voisi kuulua se mitä sääperin ympärilläkin illalla kuuluu, eli pauketta.
Onkohan kukaan huomannut, tai lukenut lehtiä, tai kuunnellut uutisia, että joku juuri tämänhetken muotijuttuohjelma on alkanut. Ihan kansallinen tapahtuma, kuten syksyn metsästyskausi.
Kyyhkyjahti alkoi 10 päivä, sorsa ja -karhujahti 20 päivä.
Nimimerkki Tellellä hipoi jo oikeaa viikon asiaa jota on ollut mediassakin.
Itse olin perinteisesti sorsajahdin aloituksessa, kyyhkyjahtiin en kerinnyt (haluttomuuteni takia, koska tiesin niitä olevan vähän, tai ne olivat korvessa paremmilla marjamailla)
Ilma ei suosinut, oli selkeää jolloin ne nousevat korkeuksiin haulikon kantaman tavoittamattomiin tai lentävät läheltä, mutta rantaryteikön päällä, jolloinon turha ampua ilman noutajaa.
Sekin seikka pisti silmään ja kuuloonkin, että metsästäjiäkin oli varmaan viimevuosiakin vähemmän.
Karhujahti on ollut median etusivu viikon aiheessa toisin, kuin Värtsissä, vaikka joku aika sitten niistä lietsottiin pelkoa jälkihavainnoistakin. Niitähän riittää -karhuja nimittäin eikä pelkkiä jälkiä näillä alueilla ja ihan oikeasti vähennettäväksi asti.Keskiviikkoon menneessä oli huhutietämän mukaan kaikki kiintiöt käytetty Keski-Karjalan alueella ja Värtsilässäkin oli riistamiehet onnistuneet.
Joten ja toivottavasti Värtsilän Riistamiehet tiedottaa asiasta tarkemmin.
Niin ja kun huonomuistena en muistanut nuitakin syksyn aiheita, kuten marjastusta ja sienestystä.
Mitä monilta olen kuullut niin sieni ja metsämarja sadot ovat olleet poikkeuksillisia.
Näyttää ainakin itsestni siltä, että marjat ja sienet varsinkin nousevat ja kypsyvät moni vaiheisesti. Mitä lie toisten havainnot?
Eletään sentään elokuuta ja joskus seitsemänkymmentä luvulla parhaat sieni saaliit saatiin syyskuun puolella.
Tuohon Tellen ehdotukseen sanoisin, että maalaisjärkisanonta pitäisi toistaiseksi säilyttäää, Ettei meitä ”oikkeita immeissii sotketa uusavuttommiin kaapaunki nyhveröihin”.
Noita muitakin sivustoja ja niiden kommentteja lukien tuli mieleen niistä pelkistä seurustelu kommenteista, että Fasebookit ym, olisi varmaan parempi vaihtoehto, vai mitä?
Hyviä havaintoja taas Hempalta. Itse en metsästä, mutta silloin tällöin siihen asiaan törmään. Kalalalla käydessä näkee venerannassa sorsastajia valmistautumassa vuoden odotuksen jälkeen sorsastuksen aloitukseen. Se on heille juhlaa. Nuoria poikasiakin oli mukana. Suon sen ilon heille. Ja oli itselläkin ilo katsella sitä intoa.
Kerkisin juuri ja juuri palata verkoilta rantaan kun pauke alkoi. Kohta olisi hauleja ropissut veneeseenkin. Mutta sen kun tietää eikä työnny sinne maalitauluksi niin eipä siinä mitään.
Sorsastajien hyvää näköä minä en lakkaa ihmettelemästä. Miten kummassa he näkevät melkein pimeässä ampua.. Tai voihan sitä ampua pimeässä, mutta se osumispuoli..
Erään toisen jutun kommentista huomasin,
että Värtsin lukijoiden kommentointi-intoa
pitäisi rajoittaa.
Itse vilkaisen Värtsiä päivittäin ja olen
huomannut että joskus jokin erinomainenkin
kirjoitus jää jostain syystä vähemmälle huomiolle
kuin joku toinen.
Menossa ei liene kuitenkaan mikään – nykyisin
niin suosittu – pudotuspeli, vaan jokin aihe
saattaa herättää lukijassa omakohtaisen mielikuvan
(jutun, musiikin, runon…) jonka haluaa sitten kertoa
toisillekin omana lukuelämyksenään.
Ehkä olen käsittänyt asian väärin, mutta olen olettanut
että kommenttirivit ovat juuri sitä varten.
Eiköhän tämä Värtsi ole kuten mikä muukin media-väline
tahansa, sen voi onneksi sulkea silloin kun siltä
tuntuu.
Koska olen kaikkiruokainen, kiitän monipuolisia kirjoittajia
ja kommentoijia, olipa heidän aiheensa sitten mikä hyvänsä,
ja odotan lisää tältä mainiolta Värtsin väeltä!
Erityiskiitos vielä Eiralle joka jaksaa soutaa tätä venettä
aivan yksinään.
Värtsin ”palstoille” kaipaan nykyistä enemmän MYÖS nuoremman väen kirjoituksia. Sekä keskustelun avauksia että kommentteja. Kunnallisvaalien edellä erityisesti tämä olisi tärkeää. Saisivat ehdolle asetetut materiaalia tulevien päätösten tekoon. Ja tietysti myös ne, jotka vielä miettivät ehdokkaaksi asettumistaan.
Keskusteluun pitäisi tuoda sekä Värtsilän vahvuuksia että puutteita. Viisas tapa aloittaa olisi mielestäni vahvuuksien ”näytteille asettaminen”. Niiden puolesta toiminenhan on innostavampaa kuin puutteissa piehtarointi.
Ierikka
Äitini on asunut Värtsilässä ennen muuttoaan Patsolaan. Hän oli syntynty Pälkjärvellä.
Hän kertoi kansalaissodan aikaisista tuntemuksistaan meille lapsille.
Asuintalo, missä hän kertoi asuneensa on kokonaan hävinnyt.
Terv. Pentti J